Isovanhempien uskonnollisuus upposi Tuomari Nurmion alitajuntaan, mutta hänelle itselleen sattuma on jumalista suurin
Joku uskoo kohtaloon, Tuomari Nurmio uskoo sattumaan.

Joku uskoo kohtaloon, Tuomari Nurmio uskoo sattumaan.

Isovanhempien uskonnollisuus upposi Tuomari Nurmion alitajuntaan, mutta hänelle itselleen sattuma on jumalista suurin

Hannu "Tuomari" Nurmio ei usko jumaliin eikä kohtaloon. Sattuman oikut ohjaavat elämää, ja taivas ja helvetti ovat maan päällä.

Hannu "Tuomari" Nurmio istuu Clarion-hotellin ravintolassa ja katselee Jätkäsaaren satamaa.

– Olen aikaisemmin asunut vanhoissa kaupunginosissa, esimerkiksi Kalliossa ja Töölössä. Nyt on mielenkiintoista seurata kaupungin nousemista täysin uudelle alueelle.

Jätkäsaari on Nurmiolle tuttu nuoruuden kesätöistä. 1960-luvulla hän meni muiden hanttiduunareiden kanssa sataman huutokonttorin aamuhuutoon katsomaan, onko satamassa töitä tarjolla. Nyt samassa talossa toimii Huutokonttorin Kanttiini -niminen baari.

Jos töitä oli, Nurmio kantoi laivoihin sirkkelillä halkaistuja jäisiä sianruhoja ja kalajauhosäkkejä. Työvaatteita ei ollut, ei myöskään työsuojelua. Kun Puolaan menevän lastin kylmäketju petti, laivan ruumaan avolavoille tiukkaan pakatut ruhot, sorkat ja kärsät meinasivat romahtaa työmiesten päälle.

– Silloin vanhempi duunariäijä sanoi, että nyt lähdetään täältä helvettiin, Nurmio muistelee.

Tuuri oli työmiesten puolella – kukaan ei joutunut pätsiin.

– Elämässä on ylipäätään sattuman kauppaa, kenelle arpa osuu, Nurmio lainaa viime keväänä julkaistun Dumarillumarei-levyn kappaletta Virsi 666.

Joku uskoo kohtaloon, Nurmio sattumaan. Se, että ihminen, sinä tai minä, ylipäätään on syntynyt, on hänen mielestään uskomattoman pitkien sattumaketjujen tulos. Jokaisen yksilön sukujuuret ulottuvat aikojen alkuun, lukemattomien sattu­mien sarjassa.

– Sattuma päättää myös sen, mihin sattuu syntymään, mihin maailmanaikaan ja minkälaiseen perheeseen, ja kenet tapaa elämässään. Voi olla, että jos ihminen kääntyy seuraavassa kadunkulmassa vasemmalle, hänelle käy toisin kuin oikealle kääntyessä.

Elämän sattumanvaraisuudesta nousee perusahdistus

Uskonnot ovat Nurmion mielestään syntyneet elämän sattumanvaraisuudesta nousevasta perus­ahdistuksesta.

– Ihminen on uskonnollinen eläin. Se johtuu aivoista. Aivot kehräävät ehjiä tarinoita sattumanvaraisista asioista myös nukkuessa.

– Uskontojen tarinoihin uskominen on okei. En väheksy niitä, jos ne eivät haittaa muiden elämää, vaikka oma juttuni ne eivät ole. Sitä kutsutaan uskonnonvapaudeksi.

Raamattu on länsimaisessa kulttuuriperinnössä niin iso opus, että sen symbolit ovat käyttökelpoisia ja tunnistettavia kaikille.

– Tuomari Nurmio

Nurmio löytää uskonnoista myös hyvää.

– Uskonnot ovat luoneet moraalia ja altruismia, mutta esimerkiksi kristinuskon peruspilari eli väkivallattomuus on liian radikaali aate. Se on kautta historian järjestelmällisesti hylätty ja alistettu raadollisille valtaintresseille.

Logiikka ei ole hänen mielestään uskontojen vahva puoli.

– Kristinuskoa on viety ”epäjumalia” palvoville pakanoille Afrikkaan, ja samaan aikaan länsimaissa Jeesusta on palvottu puolijumalana. Ja onhan niitä muitakin, on pyhää henkeä, on saatanaa ja muita enkeleitä. On neitsyt Maria, Jumalanäiti, ja pitkät rivit pyhimyksiä.

Tuomari Nurmion lauluissa enkelit, pirut ja Kallion kulmien pyhät miehet kiuhuvat samassa sopassa.

Tuomari Nurmion lauluissa enkelit, pirut ja Kallion kulmien pyhät miehet kiuhuvat samassa sopassa.

Helvetti ja taivas pienillä kirjaimilla

67-vuotias Nurmio on hyödyntänyt monien tyylien laulukirjassaan uskonnollista sanastoa neljänkymmenen vuoden ajan.

Vuonna 1978 Valo yössä -singlen b-puolen versios­ta kirkkoherra Wilhelmi Malmivaaran Oi Herra, jos mä matkamies maan -virrestä nousi kohu, kun Yleisradio pani biisin osittaiseen boikottiin ja Levyautomaattiyhdistys vaati jukebokseja varten sinkkuun uuden b-puolen. Niinpä levyautomaatteja varten tehtiin single, jonka b-puoleksi Nurmio äänitti virsiversionsa sijaan laulun Oi mutsi, mutsi.

Kurja matkamies maan oli protestilaulu, jossa taivaalliset asiat käännettiin maallisiksi. Olennaista on se, että mun biiseissä helvetti ja taivas kirjoitetaan pienillä kirjaimilla, koska ne ovat maan päällä, Nurmio kiteyttää raamatullisen sanaston käyttöänsä.

Raamattu on länsimaisessa kulttuuriperinnössä niin iso opus, että sen symbolit ovat käyttökelpoisia ja tunnistettavia kaikille.

Sattuman symboliikka on läsnä myös synkeän Lasten mehuhetki -kappaleen tarinassa, jossa musta enkeli vie päivänsankarin.

– Sen laulu toki kertoo, että meitä ei mikään yliluonnollinen voima täällä suojele, Nurmio valottaa.

Isovanhempien uskonnollisuus upposi alitajuntaan

Enkelit, pirut ja paavit kiehuvat Nurmion sopassa yhdessä Kallion kulmien pyhien miesten kanssa. Kun paavi eksyy Roskapankkiin, asetelma on tasa-­arvoinen.

Uskonnollisen tematiikan juuria on etsittävä Pohjois-Savosta Pohjois-Pohjanmaalle levinneestä körttiläisyydestä. Se vaikutti myös taiteilijan isän­äidin suvussa.

Nurmio vietti isänäidin luona kesiä ja talvilomia. Isovanhempien uskonnollisuus upposi hänen ali­tajuntaansa.

– Pikkupojan ajatusmaailma ei vielä hahmottanut uskon merkitystä, mutta ilmapiiri jätti muistijälkiä. Kiinnitin huomiota uskonnollisen kielen outouk­siin, sikisi Pyhästä Hengestä -tyyppisiin juttuihin.

Äänestämättä jättäminenkin voi olla signaali myös siitä, että asiat ovat jonkinlaisessa kunnossa.

– Tuomari Nurmio

– Uskoa ei isoäidin luona tyrkytetty, se oli yksityisasia. Eikä isoäiti ollut kiihkouskovainen. Hän oli harras ihminen, joka hyräili virsiä aamuisin. Joka aamu on armo uus, luki huoneentaulussa. Kammarin seinällä roikkui myös kopio Akseli Gallen-Kallelan Ainoa ja Väinämöistä esittävästä taulusta.

Isoäidillä oli neljä poikaa. Perheen musta lammas päätyi rekkakuskiksi ja kuoli lopulta puukon­iskuun. Kolmesta muusta tuli akateemisia: eläinlääkäri ja kaksi juristia. Toinen juristeista oli Hannun isä. Hän teki itsemurhan Hannun ollessa 12-vuotias.

– Faija oli sodan runtelema mies, jonka traumat nousivat pintaan, kun hän otti viinaa. Työssään hän oli ahkera, samanlainen upseeri kuin Kallion poikakoulun opettajat.

Nurmio ei viihtynyt kovan kurin koulussa.

– Sanaa ”koulukiusaaminen” ei ollut olemassa, mutta juuri siitä vinoilussa ja tappeluissa oli kyse.

Vaihto kesken lukuvuoden Suomalaiseen yhteiskouluun oli onnenpotku. Herrasväen koulussa oli tupakkahuone ja kyvykkäitä opettajia. Uskonnonopetuksen sijaan Nurmio istui psykologian tunneilla.

Teini-iässä uskonnon voitti vasemmistolainen materiaali

Nykyistä elämänkatsomustiedon opetusta voisi Nurmion mukaan laajentaa sosiaalisen kanssakäymisen kulttuuriin.

– Se pitäisi sisällään diplomatiaa, kohtuullisuutta ja eri tavalla ajattelevien ihmisten ymmärtämistä. Sosiaalisen median vihapuheen aikana huomaa, miten tärkeätä on se, että eri tavoilla ajattelevat ihmiset osaisivat vaihtaa kohteliaasti mielipiteitä.

Kun Nurmio oli 15-vuotias, hän kävi rippikoululeirin Helsingin Mustasaaressa.

– Olin kuullut serkulta, että siellä keskustellaan maailmankatsomuksellisista asioista.

Villiintyneessä saaressa uskontoa tärkeämpää oli kuitenkin luuhaaminen, veneily ja viinin juominen. Samalla otettiin kontaktia musatyyppeihin. Folkia ja maailmanmusiikkia soittavien kavereiden kanssa liikuttiin Kalliosta ja Roihuvuoresta Töölöön ja kaadettiin tyttönorssin aidat.

Teini-iän kilpailussa totuudesta uskonnon voitti vasemmistolainen materiaali.

Pääoma ja Raamattu laitettiin rinnakkain. Ne ovat vertailukelpoisia, partaukot Marx, Engels ja Lenin korvasivat ikonit seinillä.

Nuorena halusin olla kuin joku muu, mutta nyt alkaa tulla esille se, kuka oikeasti olen.

– Tuomari Nurmio

Nurmio oli romanttinen vallankumouksellinen.

– Mulla oli lippalakki ja nahkarotsi niin kuin vanhoissa Trotskin tai Lunatsarskin valokuvissa. Yhdistin ne villin lännen tyyliin.

Nurmio kertoo ihailleensa vallankumousrunoilijoita, mutta vasta myöhemmin hänelle selvisi esimerkiksi Vladimir Majakovskin kohtalo.

– Se naamioitiin henkilökohtaiseksi tragediaksi, mutta hän survoutui monien muiden tavoin Stalinin koneistossa.

Suomen pitkän ja vaikean sotahistorian takia suomalaiset taistolaiset olivat Euroopan neuvostomyönteisimpiä ja Suomen kekkoslaisimpia. Taistolaiset ottivat YYA-liturgian tosissaan.

– Meille esitettiin, että Lenin-setä oli kiltti setä, joka antoi meille itsenäisyyden, mutta ihan samaa pataa se oli kuin Stalin. Olimme liian tosissamme. Itse olin loppujen lopuksi aika pihalla koko kuviosta. Kun kävin haastattelemassa SKP:n entistä puheenjohtajaa, Moskovan miestä Aimo Aaltosta, Uusi laulu -lehteen, en edes tiennyt, kuka hän oli.

Nykyään Nurmio seuraa tiiviisti ja kommentoi politiikkaa yksityishenkilönä, mutta puoluepolitiikka ei kiinnosta.

– Demokratia pelittää, ja se on hyvä asia. Sanotaan, että politiikka on tylsää. Se on totta ja sen takia äänestämättä jättäminenkin voi olla signaali myös siitä, että asiat ovat jonkinlaisessa kunnossa. Kunnioitan demokratiaa ja oikeusvaltiota. Biiseissä esitän vanhan äijän happamia kommentteja ajankohtaisista asioista, huumoria unohtamatta.

Joka aamu on armo uus, luki Tuomari Nurmion isoäidin huoneentaulussa.

Joka aamu on armo uus, luki Tuomari Nurmion isoäidin huoneentaulussa.

Stadin slangin taitaja ja rakkauden höveli tulkki

Tummanpuhuvien tarinoiden säveltäjä Hannu Nurmio on vastakohtien taiteilija: hän on perfektionisti ja boheemi, lakimies ja Stadin slangin taitaja, ankara Dumari ja rakkauden höveli tulkki.

– Alter egoilla on toki yhtymäkohtia itseen. Kun esitän Rannanjärvi elää -biisiä, sen hetken minussa elää piru ja murhamies.

67 vuoden ikä merkitsee Nurmiolle mahdollisuutta tulla itsekseen.

– Nuorena halusin olla kuin joku muu, mutta nyt alkaa tulla esille se, kuka oikeasti olen.

Pystymetsäjengiin itsensä lukeva muusikko opetteli rämpyttämään kitaraa ilman musiikillista koulutusta.

– Alle nelikymppiset ovat käyneet musiikkilukiot ja opistot, mutta varmaan heille opetetaan myös stailausta: jos haluat olla punk, olet tällainen, ja jos haluat olla poppari, olet tuollainen.

Itsestään kaiken paljastavaksi idoliksi Nurmio ei ole ryhtynyt edes sosiaalisen median puristuksessa.

– Ei minulla ole kännykässä sijaintipalveluja päällä, että fanit tietäisivät, missä pyörin, mutta selfie tai pari fanin kanssa onnistuu kyllä.

Juuri nyt Nurmio on innoissaan Kalevala 2000-­luvulla -projektista. Kalevalasta innostuminen oli sekin sattuma.

– Minut oli kutsuttu Helsingin yliopiston juhlasaliin, enkä tiennyt mistä puhua, kunnes luin Ilta-Sanomista jutun J.R.R. Tolkienin Briteissä julkaistusta keskeneräisestä kirjasta, Kullervon tarinasta, yliopiston vuoden 2016 alumniksi valittu Nurmio kertoo.

Kalevalan päivittäminen alkoi välittömästi kipinöidä ideoita.

Kalevalasta löytyy kosolti hahmoja, joita voi tuoda nykyaikaan ja joista voi tehdä sankareita ja konnia. Kalevalan pohjalta on mahdollista tehdä tietokonepelejä, musiikkia, teatteria, ruokaa tai vaikka inter­aktiivinen kylä. Tyrkkäsin lumipallon liikkeelle ja toivon, että se ottaa kierroksia, Nurmio hehkuttaa kulttuurienvälistä Kalevalan juhlavuoden projektia.

Nurmio visioi Kalevalan päivitystä yhdessä Finlandia-voittaja Juha Hurmeen kanssa. Heitä yhdistää kiinnostus kieleen, tarinoihin ja suomalaisuuden juuriin.

Kotimaista kulttuuria syntyy myös Clarion-hotellin naapurissa sijaitsevassa makasiinissa. Siellä on vanhojen Amerikan autojen talli, taidegallerioita, esiintymislava ja bändien treenikämppiä. Nurmio on huolissaan vaihtoehtoisen toiminnan tulevaisuudesta.

– Makasiinin toimijat on häädetty tiehensä toukokuun loppuun mennessä. Taas yksi omaehtoinen kulttuurikeskittymä katoaa Stadista. Sellaista ei rahalla voi ostaa.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi