null Taivaan tähden: Uskonnon paikka suomalaisessa kulttuurissa löytyy kaikkialta

Hengellisyys

Taivaan tähden: Uskonnon paikka suomalaisessa kulttuurissa löytyy kaikkialta

Uskonnon merkitys ei lähde arvomaailmastamme, ei vaikka kuinka yrittäisimme deletoida sen.

Voit myös kuunnella tämän tekstin:

-:- / -:-
Nyt käynnistyy kirkon kiireisin sesonki: adventti ja joulukausi. Missio joulu rulettaa, vaikka kuinka pitäisimme Suomea jälkikristillisenä yhteiskuntana.

Ensimmäinen adventtisunnuntai on Suomen toiseksi suosituin kirkkopyhä, joka kerää yli 120 000 kirkkovierasta. Suosituin on jouluaatto lähes 321 000 kirkossakävijällä. Kaikkiaan sesongin aikana yli puoli miljoonaa suomalaista käy messussa.

Uskontoa ja siitä nousevia perinteitä on vuoden lopulla paljon tarjolla. Pyhäinpäivänä ja jouluaattona kansa kulkee hautausmailla ja sytyttelee kynttilöitä. Kauneimmat joululaulut keräävät satojatuhansia ihmisiä kirkkoihin laulamaan joululauluja. Tänä vuonna Suomen Lähetysseura painaa tilaisuuksiin lauluvihkoja peräti 800 000 kappaletta.

”Uskontoneutraali Suomi on illuusio”, kirjoittaa dosentti Niko Huttunen viimeisimmässä Kanava-lehdessä ja on oikeassa. Arvomaailmamme on sidoksissa luterilaisuuteen. Eikä muuten voisi edes olla. Jokainen maa on historiansa tuote. Uskonnon merkitys ei lähde arvomaailmastamme, ei vaikka kuinka yrittäisimme deletoida sen.

Asia nousi esille jälleen, kun ansioitunut ihmisoikeustuntija, apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen totesi, että peruskoulun joulujuhlaa ei pitäisi järjestää kirkossa. Että se on paikka vain uskonnolle.

En ole eri mieltä. Paitsi, että uskonnon paikka suomalaisessa kulttuurissa löytyy kaikkialta. Vaikea löytää paikkaa, josta se tyystin puuttuisi.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.