null Tämä kolahti: Kaistapäinen Arktiset leikit naurattaa ja itkettää

Marja-Terttu Zeppelin (Heikki Kinnunen) loukkaantui, kun hänen aviomiehensä Piano Larsson (Klaus Klemola) ei vastannut hänen kaveripyyntöönsä Facebookissa.

Marja-Terttu Zeppelin (Heikki Kinnunen) loukkaantui, kun hänen aviomiehensä Piano Larsson (Klaus Klemola) ei vastannut hänen kaveripyyntöönsä Facebookissa.

Hyvä elämä

Tämä kolahti: Kaistapäinen Arktiset leikit naurattaa ja itkettää

Heikki Kinnunen ja Anna-Elina Lyytikäinen loistavat Espoon teatterin uutuusnäytelmässä.

Leea Klemolan ja Klaus Klemolan arktisen trilogian neljäs osa Arktiset leikit ei jätä katsojaa kylmäksi, vaikka kylmyys onkin näytelmän keskiössä. Hervottomat tapahtumat sijoittuvat Kokkolassa sijaitsevaan pieneen merenlahden poukamaan, jossa ilmaston lämmettyä on talvellakin veneilykelit.

Koolla on joukko toisilleen läheisiä ihmisiä, jotka kiroilevat paljon ja joille maistuu tai ainakin on maistunut viina. Elämä ei ole kohdellut ketään heistä helläkätisesti.

Leea Klemolan ohjaama Arktiset leikit on huikean hauska ja absurdi kertomus, jossa kaikilla tapahtumilla ja henkilöillä on oma, uskottava paikkansa.

Heikki Kinnunen tuo näyttämölle kuolemaa odottavan ja samaan aikaan musiikkibisnekseen pyrkivän totisen vanhan naisen, johon ei voi olla rakastumatta.

Kylmää ja jäätä rakastava Marja-Terttu Zeppelin (Heikki Kinnunen) palaa kotikaupunkiinsa Kokkolaan Grönlannista, jossa hän asui pitkään. Zeppelin yritti päättää päivänsä Grönlannissa jäälautalla, mutta tuli vastoin tahtoaan pelastetuksi. Kinnunen tuo näyttämölle kuolemaa odottavan ja samaan aikaan musiikkibisnekseen pyrkivän totisen vanhan naisen, johon ei voi olla rakastumatta.

Vahtimestareiden Veljeskunnan perustaja, kokkolalainen portsari Vili Tiippanainen (Anna-Elina Lyytikäinen) on rakastanut Marja-Terttu Zeppeliniä vuosikymmeniä saamatta vastarakkautta. Kunniastaan ja suoraselkäisyydestään kiinni pitävä Tiippanainen on herkullisesti ja tarkasti näytelty traaginen hahmo, joka joutuu sekä nukkuvan naisen että jättihauen puremaksi.

Zeppelin vakavamielisen tyttären Maura Zeppelinin (Mari Turunen) suhde karismaattiseen äitiinsä on kipeä. Äidin aviomies, joka ei ole tavannut vaimoaan kahdeksaan vuoteen, on kaikkien kaveri, Kauniaisissa asuva Piano Larsson (Klaus Klemola). Näytelmän tapahtumat huipentuvat hänen pikkuruiseen alukseensa, johon kaikki ahtautuvat ja lähtevät Luodon tekojärvelle suorittamaan tehtävää.

Hervottoman tarinan ja loistavien näyttelijöiden lisäksi minuun kolahti näytelmän lohdullinen sanoma. Vaikka elämä ei ole täydellistä ja kaikki päättyy aikanaan, jokainen haluaa saavuttaa oman unelmansa – tai ainakin pienen palasen sitä. Sekin riittää.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.