Simpsoneitten Apu on muokannut kuvaa intialaistaustaisista Yhdysvalloissa. Koomikko Hari Kondabolun mielestä hahmosta on tullut varsinainen riesa.
Tämä kolahti: Dokumentti Simpsoneitten Apusta kiteyttää, miksi huumori voi tehdä kipeää
Yhdysvaltalaiskoomikon omakohtainen dokumentti sopii erinomaisesti Suomeen, jossa puhutaan nunnuka-sketseistä.
Myönnetään: kun nuorempana katsoin Simpsoneita, intialaistaustainen kaupanpitäjä Apu oli minustakin hauska hahmo. Osittain kai juuri puhetyylinsä, liioitellun intialaisaksentin vuoksi.
Joskus harmittomilta vaikuttavilla fiktiivisillä hahmoilla voi kuitenkin olla haitallisia vaikutuksia, ja niitä on voitava tarkastella uusin silmin. Tähän ilmiöön tarttui intialaistaustaisen yhdysvaltaiskoomikon Hari Kondabolun dokumentti Apu – piirroshahmo vai painajainen (Problem with Apu).
Dokumentti valmistui vuonna 2017, mutta Suomessa se esitettiin sunnuntaina 24.11. Hetki oli otollinen, sillä Suomessa on vastikään keskusteltu saamelaisten esittämisestä mediassa ja viihteessä. Keskustelua on herättänyt myös kansanedustaja, näyttelijä Pirkka-Pekka Peteliuksen saamelaisille esittämä anteeksipyyntö.
Hari Kondabolulle ja monille muille intialaistaustaisille yhdysvaltalaisille Apusta on tullut taakka. Kondabolu on syntynyt ja kasvanut New Yorkissa, kaupungissa, jossa värillä, taustalla ja aksentilla ei luulisi olevan väliä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan Kondabolu ja monet hänen haastattelemansa intialaistaustaiset amerikkalaiset ovat saaneet tottua ennakkoluuloihin, syrjintään ja stereotypioihin.
Kun Kondabolu kysyy muilta, onko heillä kokemusta koulukiusaamisesta, kädet nousevat. Intialaistaustaiset näyttelijät kertovat, että heille on tarjottu rooleja lähinnä myyjänä tai vaihto-opiskelijana ja pyydetty puhumaan aksentilla, jota heillä, Yhdysvalloissa koko ikänsä asuneilla, ei edes ole.
Koomikkona Kondabolu käsittelee aihetta vuoroin humoristisesti ja kärjistäen, mutta dokumentista välittyy myös aiheen kipeys ja turhautuminen.
Apun ongelmallisuus liittyy ennen kaikkea siihen, että hän on monille ainoa mielikuva intialaistaustaisesta amerikkalaisesta.
Intialaistaustaiset kokevat, ettei heidän kokemuksiaan oteta todesta eikä kukaan halua keskustella aiheesta kunnolla. Apua Simpsoneissa esittävä ääninäyttelijä Hank Azaria välttelee haastattelun antamista, mikä tekee tilanteesta vielä vaikeamman.
Simpsonit ja huumorisarjat ylipäätään perustuvat tietenkin usein liioitteluun ja kärjistyksiin. Karikatyyreja ovat myös perinteinen kympintyttö Lisa, uskovainen naapurinmies Ned sekä ahne ja rikas johtaja Burns. Mairitteleva ei ole myöskään kuva Homerista, jos hänen ajatellaan edustavan keskivertoa, keski-ikäistä, valkoihoista amerikkalaismiestä.
Apun ongelmallisuus liittyy siihen, että hän on monille ainoa mielikuva intialaistaustaisesta amerikkalaisesta. Kadulla pysäytetyt ihmiset eivät osaa nimetä ketään muuta intialaistaustaista hahmoa, eikä elokuvissa tai tv-sarjoissa ole totuttu näkemään intialaisen näköisiä hahmoja kuin ehkä hassuissa sivurooleissa. Maa, jossa lähes kaikkien juuret ovat jossain muualla, ei näytä kovinkaan moninaiselta telkkarissa ja valkokankailla.
Keskustelut siitä, onko jokin huumori loukkaavaa, menevät helposti juupas–eipäs-väittelyiksi. Pilkan ulkopuolelle jäävät ihmettelevät, pitääkö aivan kaikesta loukkaantua ja mistä moinen haloo. Siksi Kondabolun dokumentti on havainnollistava ja hyvä muistutus siitä, että huumorillakin on joskus seurauksia. Dokumentin tärkein ansio on siinä, että aiheesta puhuvat kerrankin asianosaiset.
Koomikko Hari Kondabolu käsittelee dokumentissaan sitä, miten stereotyyppisesti populaarikulttuurissa saatetaan käsitellä etnisiä vähemmistöjä. David Scott Holloway/Yle Kuvapalvelu
Toimittajan fiilikset:
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Luoma: Koomikko Ricky Gervais vitsailee transihmisten kustannuksella, eikä siinä ole mitään rohkeaa
PuheenvuorotIkivanhojen stereotypioiden toisteleminen on laiskaa huumoria.
