– Jäätyäni työttömäksi olen tehnyt kaikenlaista pikku puuhaa mitä nyt ihminen tekee. Aloin puolivahingossa kääntää Uutta testamenttia suomeksi, kertoo Janne Saariviki.
Tämä on evankeliumi Janne Saarikiven mukaan: ”Täytyypä nyt mennä Beetlehemiin asti katsomaan tätä juttua”
Ja tapahtui niinä päivinä, että työttömäksi jäänyt kielentutkija alkoi aikansa kuluksi suomentaa Uutta testamenttia suoraan alkukielestä. Tämä käännöstyö ei ollut ensimmäinen, eikä se varmaan ole viimeinenkään. Sen seurauksena syntyi uusi suomenkielinen versio jouluevankeliumista.
Janne Saarikiven tietokoneen uumenissa on pätkiä uusinta suomenkielistä raamatunkäännöstä. Aikanaan kirkollis-akateemisena komiteatyönä synnytetty virallinen suomenkielinen kirkkoraamattu täyttää ensi vuonna jo kolmekymmentä vuotta, ja viime vuonna Pipliaseura julkaisi uuden, erityisesti mobiililaitteilla luettavaksi tarkoitetun Uuden testamentin suomennoksen, Uusi testamentti 2020:n.
Saarikiven koneella on kuitenkin kehkeytymässä indie-versio, kielentutkijan ihan vain huvikseen kirjoittama käännös. Joulun kunniaksi Kirkko ja kaupunki julkaisee Saarikiven suomentaman jouluevankeliumin Luukkaan evankeliumin toisesta luvusta.
”Kielitieteilijöille voi käydä näin”
Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisten kielten laitoksella pitkään erilaisissa määräaikaisissa professorin viroissa toiminut Janne Saarikivi jäi viime syksynä työttömäksi. Aikansa kuluksi hän alkoi lukea kreikankielistä Uutta testamenttia.
Uuden testamentin kirjat on alun perin kirjoitettu koinee-kreikaksi. Koinee oli muinaiskreikan murre, josta tämän päivän Jannisten puhuma nykykreikka on kehittynyt.
– Jäätyäni työttömäksi olen tehnyt kaikenlaista pikku puuhaa mitä nyt ihminen tekee. Aloin puolivahingossa kääntää Uutta testamenttia suomeksi, Saarikivi kertoo.
Mutta miksi ihmeessä? Vastahan vuosi sitten ilmestyi tuore Uuden testamentin suomennos.
Hänen kynästään on lähtöisin esimerkiksi Ultra Bran hoilatuimman laulun sanat: Hei hoi hauki.
– Kielitieteilijöille voi käydä näin, eikä se sinänsä ole sen kummallisempaa kuin se, että alkaa harrastaa oluen panoa tai uusien verhojen laittamista, kuittaa Saarikivi.
Näitä jälkimmäisiä hän ei kuulemma harrasta.
Sen sijaan monenlaista kielen kanssa puljaamista Saarikivi on harrastanut ennenkin. Hänen kynästään on lähtöisin esimerkiksi Ultra Bran hoilatuimman laulun sanat: Hei hoi hauki.
Janne Saarikivi kirjoitti aikanaan useammankin Ultra Bra -biisin tekstit. Bändissä vaikuttaneet Anni Sinnemäki ja Anna Tulusto olivat hänen kanssaan samalla luokalla Kallion lukiossa. Kerkko Koskinen, Olli Virtaperko ja Arto Talme olivat rinnakkaisluokalla ja Terhi Kokkonen vuotta alempana.
Monet sellaiset käsitteet, jotka nykyään kuuluvat selkeästi vain uskonnolliseen kieleen, olivat alun perin jokapäiväistä asiakieltä, sanoo Janne Saarikivi.
”Enkelit olivat tuiki tavallisia juttuja”
Tieteentekijänä Janne Saarikiven erityisalaa ovat suomensukuiset kielet. Suomen, viron, vepsän ja karjalan lisäksi hänen kielivalikoimaansa kuuluvat esimerkiksi pohjoissaame, inarinsaame, eteläviro, komi, ersä, mari, udmurtti ja unkari. Kielitaitoinen kielitieteilijä osaa toki muitakin kieliä kuten englantia, ruotsia, saksaa, venäjää, arabiaa ja latinaa – sekä sitä Uuden testamentin koinee-kreikkaa.
Ensikosketuksensa kreikan kieleen Saarikivi sai opiskellessaan teologiaa Helsingin yliopistossa 1990-luvun alussa.
– Suoritettuani tuon aikaiset teologisen tiedekunnan vaatimukset, lähinnä niin sanotun Novum-tentin, johon piti lukea noin 150 sivua kreikankielistä Uutta testamenttia, olen jatkanut kreikan kielen harrastustani epäsäännöllisesti, lähinnä lueskellen silloin tällöin Uutta testamenttia tai muita antiikin ajan tekstejä.
Intoni jouluevankeliumin kääntämiseen perustuu siihen, että se on koko ajan toistettava, märehdittävä teksti. – Janne Saarikivi
Uuden testamentin tekstejä suomentaessaan Saarikivi on pyrkinyt välttämään hengellistä sanastoa, esimerkiksi sellaisia käsitteitä kuin ”vapahtaja” ja ”Messias”, koska hänen mukaansa alkutekstin lukijat kokivat ne pikemminkin normaaliksi asiakieleksi kuin sellaiseksi uskonnollisen sisäpiirin slangiksi, jota nuo sanat tänä päivänä ovat. Koinee oli ymmärrettävää yleiskieltä.
Esimerkiksi jouluevankeliumin sanat ”enkeli”, ”Jumala” ja ”Messias” eivät Saarikiven mielestä olleet aikanaan sillä lailla uskonnollisia käsitteitä kuin mitä uskonnolla nykyään tarkoitetaan.
– Niiden ihmisten normaalissa maailmankuvassa ne olivat tuiki tavallisia juttuja, eivät he ajatelleet niitä uskontona vaan faktoina maailmasta.
Rauhaa onnekkaille ihmisille
Yksi kääntäjän kannalta hankalimpia jouluevankeliumin kohtia on Saarikiven mielestä se, jossa on maassa rauha ja ihmisille hyvä tahto.
Kreikasta suomentaessaan Saarikivi ei ole vilkuillut muita raamatunkäännöksiä, eikä hän muista, että kirkkoraamatussa tuo kohta kuuluu nykyään: ”Maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa”.
Tuoreessa Uusi testamentti 2020:ssa sama kohta on suomennettu näin: ”Rauha maan päällä ihmisille, joita hän rakastaa.”
Alkutekstistä on kuitenkin turha etsiä hyvää tahtoa tai rakastamista merkitsevää sanaa. Eikä niitä siellä tarvitsekaan olla – ja silti ne sanat voisivat aivan hyvin esiintyä suomennoksessa. Hyvä käännös kun on ajatusten kääntämistä, ei yksittäisten sanojen tai edes lauseiden suomentamista.
Tässä tapauksessa alkuperäinen kreikankielinen teksti voisi Saarikiven mielestä yksinkertaisesti tarkoittaa vain rauhaa onnekkaille ihmisille.
Kirjojensa keskellä Helsingin Toukolassa elävä Janne Saarikivi ei kaipaa kirkkoon uudistuksia. Hänen mielestään kirkonmenojen pitäisi olla samanlaiset aina ja kaikkialla.
”Minä haluan aina sen saman vanhan sanoman”
Jouluevankeliumissa Janne Saarikiveä viehättää erityisesti se, että se luetaan joka joulu. Toisto on hänelle tärkeätä.
– Intoni jouluevankeliumin kääntämiseen perustuu siihen, että se on koko ajan toistettava, märehdittävä teksti.
– Osa sitä märehdintää on tekstin jokaisen sanan merkityksen pohtiminen, sanoo Saarikivi.
Siitä huolimatta, että Saarikivi on suomentanut jouluevankeliumin uudestaan, hän ei erityisemmin pidä siitä, että jotkut haluavat uskontoon ihan uudenlaisen sanoman.
– Mulle tää on ongelma, Saarikivi myöntää.
– Minä haluan aina sen saman vanhan sanoman. En halua uskoa trendikkäästi eri tavalla kuin kirkko opettaa vaan samalla tavoin. Vaikka en edes ihan tarkkaan ymmärrä, miten kirkko opettaa.
Saarikiveä vieraannuttaa sellainen touhu, että pannaanpa koko kirkon homma uusiksi.
– Ei panna, en halua. Kaikkialla muualla on aina joku uusi muoti, ei kirkossa tarvitse olla.
Olin pääsiäismessussa Pariisin Notre Damessa ja tykkäsin, kun siellä oli ylösnousemusasiaa kreikaksi, latinaksi ja ranskaksi. Ja muillakin kielillä.– Janne Saarikivi
Hänen mielestään kirkonmenojen pitäisi olla aina samanlaiset.
– Vaikka tuskin niissä juuri kukaan silloin kävisi. Mutta eihän niissä toisaalta nytkään käy juuri kukaan.
Eikö siinä tapauksessa kannattaisi vuodesta toiseen lukea Mikael Agricolan raamatunkäännöstä? Olisi aina sama.
Saarikivi muistuttaa, että aika monissa maissa luetaan Agricolan ikäisiä ja vanhempiakin raamatunkäännöksiä.
– Olin pääsiäismessussa Pariisin Notre Damessa ja tykkäsin, kun siellä oli ylösnousemusasiaa kreikaksi, latinaksi ja ranskaksi. Ja muillakin kielillä.
Mutta se ei silti Saarikiven mielestä estä filologeja tekemästä omia epävirallisia käännöksiään. Märehtimismielessä.
Kaikkialla muualla on aina joku uusi muoti, ei kirkossa tarvitse olla, sanoo Janne Saarikivi.
Jouluevankeliumi Luukkaan mukaan – Janne Saarikiven suomennos
Tuohon aikaan kävi niin, että annettiin Keisari Augustuksen määräys koko asutun maailman veroluetteloon kirjaamisesta. Kirjaaminen, ensimmäinen laatuaan, tapahtui Kyreniuksen hallitessa Syyriaa. Kaikki lähtivät omiin kaupunkeihinsa merkittäväksi veroluetteloon. Myöskin Joosef, yhdessä raskaana olleen kihlattunsa Marian kanssa, lähti Galileasta Nasaret-nimisestä kaupungista Juudeaan, Beetlehemiksi kutsuttuun Daavidin kaupunkiin kirjattavaksi. Joosef oli nimittäin Daavidin jälkeläinen ja kuului hänen sukukuntaansa.
Heidän ollessaan siellä Marian raskaudenaika päättyi synnytykseen. Hän synnytti esikoispoikansa, jonka kääri kapaloliinaan ja laski karjan kaukaloon. Heillä ei näet ollut makuupaikkaa asuintilassa. Alueella oli paimenia leiriytyneenä pellolla. He olivat pitämässä yövahtia ja suojelemassa laumaansa. Nyt Hallitsijan lähetti seisahtui heidän luokseen, ja hänen kunniansa valaisi heidät. Paimenet säikähtivät suuren pelon vallassa, mutta lähetti sanoikin heille: älkää pelästykö, tuon teille ja koko kansalle hyvän sanoman suuresta ilosta. Tänään syntyi nimittäin Daavidin kaupungissa teille pelastaja, joka on voideltu ja hallitsija. Saatte hänen tuntomerkkinsä: tulette löytämään kaukalossa makaavan kapaloihin käärityn vauvan.
Äkisti kävi niin, että lähetin kanssa oli joukko taivaallista väkeä ylistämässä Jumalaa sanoen: korkeudessa olkoon Jumalan kunnia, ja maassa olkoon rauha onnekkailla ihmisillä.
Kun lähetit sitten menivät heidän luotaan taivaaseen, paimenet puhelivat keskenään: täytyypä nyt mennä Beetlehemiin asti katsomaan tätä juttua, josta Hallitsija meille tiedotti. Kiiruhtaen he lähtivät ja löysivät Marian, Joosefin ja kaukalossa makaavan vauvan. Tämän nähdessään he tiedottivat lasta koskevasta sanomasta, joka heille oli kerrottu.
Kaikki kuulijat ihmettelivät juttua, jota paimenet heille puhuivat. Maria pani sen mieleensä ja pohti sydämessään kaikkea sanottua. Paimenet taas palasivat ylistäen ja kiittäen Jumalaa näkemästään ja kuulemastaan – kaikki oli ollut aivan niin kuin oli kerrottu.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Joulu näyttää meille Jumalan, joka on aivan toisenlainen kuin odottaisi
PuheenvuorotKoko maailmaa mullistava tapahtumaketju alkaa mahdollisimman pienestä.
Saarikivi selittää sanan: Vanhurskas
Hengellisyys
Saarikivi selittää sanan: Järki
Hengellisyys
Saarikivi selittää sanan: Pyhä
Hengellisyys
