Nykyään normaalia arkea kerrostalokodissaan viettävä Sanna joutui majailemaan aikoinaan pari vuotta ulkona, rappukäytävissä ja toisten nurkissa.
Talvella yhdessä kassissa oli täkki ja toisessa vaatteita – kadulla asunut Sanna osaa arvostaa oman kodin turvaa
Koti merkitsee kaikkea. Se on kuin turvallinen emoalus, jonne on hyvä palata töistä ja harrastuksista, sanoo Sanna, entinen asunnoton. Asunnottomien yötä vietetään keskiviikkona 17.10.
Vantaalainen kerrostaloasunto näyttää valoisalta ja kodikkaalta. Lattialla peuhaa koira ja häkissä vilistää kaksi marsua. On vaikea uskoa, että lemmikkien emäntä, päälle nelikymppinen Sanna, oli seitsemän vuotta sitten asunnoton, juuri vankilasta vapautunut narkomaani.
Sanna vietti koko nuoruutensa risaista, huumeiden täyttämää elämää. Välissä oli kuitenkin ollut raittiita jaksoja, ja hän sai kolme lasta.
Yli 30-vuotiaana Sanna ajautui yhä pahempaan huumekoukkuun. Tämä johti siihen, että hän menetti lapsensa ja joutui kadulle.
– En nähnyt lapsiani yli viiteen vuoteen. Nukuin ulkona, rappukäytävissä ja joskus äidin tai muiden sukulaisten luona. Yhtenä talvena vedin perässäni pulkkaa, jossa oli kaksi kassia. Toisessa oli täkki ja toisessa vaatteita, Sanna kertoo.
– Olin lopulta niin sekaisin, ettei kukaan halunnut majoittaa minua. Elämä oli todella epätoivoista, ja yritin useamman kerran itsemurhaa.
Kuntoutuksen kautta normaalielämään
Sanna lähetti parin vuoden aikana asuntohakemuksia eri paikkoihin Vantaalla. Tilanne oli mahdoton, koska hän oli menettänyt luottotietonsa eikä tulojakaan juuri ollut. Kun hän yritti päästä Sahapuiston päihdeongelmaisten asumisyksikköön, häntä ei otettu sinnekään.
Lopulta poliisi pidätti Sannan maksamattomien sakkojen takia. Hänet passitettiin joksikin ajaksi vankilaan, jossa hän pääsi kuiville.
– Kun vapauduin vankilasta, hakeuduin asunnottomille päihdeongelmaisille tarkoitettuun Koisorannan palvelukeskukseen. Pääsin aika nopeasti niin sanotulta märkäpuolelta arviointiosastolle, olinhan ollut jo pidemmän aikaa selvin päin. Tuntui tosi hyvältä päästä kahden hengen huoneeseen, jossa oli oma sänky.
Olin lopulta niin sekaisin, ettei kukaan halunnut majoittaa minua.
– Pari vuotta asunnottomana ollut Sanna
Sannan kuntoutuminen jatkui Koisorannassa asteittain. Keskuksessa oli erityyppisiä asumisyksiköitä, ja lopulta hän asui siellä vuokrayksiössä.
– Olin vielä siinä vaiheessa kykenemätön ottamaan vastuuta ja hoitamaan raha-asioitani. Tein työntekijöiden avustuksella maksusuunnitelmia, ja harjoittelin pienin askelin arkeen liittyviä käytännön asioita.
Kuntouduttuaan tarpeeksi Sanna otti yhteyttä lapsiinsa ja alkoi rakentaa uudestaan suhdettaan heihin.
Kun hän oli saanut vantaalaislähiöstä vuokra-asunnon, selvisi, että hänen vanhin lapsensa aiotaan ottaa huostaan isältään. Tuolloin Sanna koki olevansa valmis ottamaan tämän luokseen. Pian perässä tulivat myös hänen kaksi muuta lastaan.
Moni asunnoton tarvitsee muutakin tukea
Sanna elää nyt normaalia arkea, johon kuuluvat teini-ikäiset lapset, lemmikkieläimet, vakituinen työpaikka ja tanssiharrastus. Lisäksi hän meni naimisiin heinäkuussa.
– Minulla on aivan uusi elämä. Välillä havahdun miettimään, miten tämä on edes mahdollista.
Sanna tekee selväksi, ettei hän olisi pystynyt tähän yksin, ilman Koisorannan tarjoamaa tukiverkkoa. Hänen ongelmiaan ei olisi ratkaissut pelkästään asunnon saaminen.
– Olen kiitollinen Koisorannan työntekijöille, jotka tekevät työtä sydämellään. He kohtelivat minua ihmisenä, vaikka olin kaikin tavoin rikki. Tällaisia kokonaisvaltaista tukea tarjoavia asumispalveluita pitäisi ehdottomasti olla enemmän.
Hänestä asunnottomuus on edelleen jonkinlainen tabu. Siksi siitä on puhuttava.
– Pitäisi olla itsestään selvää, että jokaisella ihmisellä on oikeus saada katto päänsä päälle, on hänen tilanteensa mikä tahansa.
Oman asunnottomuutensa aikana Sanna tapasi monenlaisia ihmisiä. Naisia heissä oli vähän, ehkä kymmenen prosenttia.
– Asunnottomuus ei noudata tiettyä kaavaa. Siihen voi olla erilaisia syitä kuten pienituloisuus, ero puolisosta, mielenterveysongelmat ja päihteiden käyttö. Jos ei ole varaa maksaa takuuvuokraa ja on menettänyt luottotietonsa, asunnon saaminen on todella vaikeaa.
Pääkaupunkiseudulla on noin 4 700 asunnotonta
Suomessa oli vuoden 2017 lopussa 7 112 asunnotonta, joista yksineläviä oli 6 615 ja perheellisiä 497. Asunnottomien määrä väheni noin 331 henkilöllä edellisvuodesta. Määrä on laskenut viiden viimeisen vuoden aikana. Nuorten asunnottomuus on kuitenkin lisääntynyt.
Helsingissä on 3 760, Espoossa 653, Kauniaisissa 48 ja Vantaalla 256 asunnotonta. Pääkaupunkiseudulla on yhteensä noin 4 700 asunnotonta, joista 1 301 elää pitkäaikaisesti vailla asuntoa. Asunnottomuus koettelee miehiä yli neljä kertaa useammin kuin naisia.
Lähde: Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus Ara
Asunnottomien yö Helsingissä
Asunnottomien yön tapahtuma klo 9–15 Hermannin diakoniatalolla, Hämeentie 73. Aamuhartaus klo 9.15. Cafe Hermanni avoinna klo 9.30–15. Työntekijä tavattavissa klo 9.30–11. Diakoniaruokailu klo 11.30–13. Ohjelmassa myös mm. Pop-up -vaatteiden vaihtopiste, parturi paikalla, mahdollisuus saunomiseen, musiikkia.
Kodittomien yö alkaen klo 16 Myllypuron kirkolla, Myllynsiipi 10. Mahdollisuus saunomiseen, ruokailuun ja yöpymiseen. Hartaus. Keskustelumahdollisuus vapaaehtoisten ja työntekijöiden kanssa. Jaossa vaatelahjoituksia.
YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä Vuosaaren Mosaiikkitorilla klo 16–18: Mikä aiheuttaa köyhyyttä ja mitä mielestäsi köyhyys on Vuosaaressa? Kuinka köyhyys voitaisiin poistaa? Olipa käsityksesi köyhyydestä sitten omakohtainen tai ei, tule keskustelemaan sopan ja kahvin äärelle diakoniatyöntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa.
Asunnottomien yö Espoossa
Espoonlahti: klo 13−16 Kivenlahden torilla, Kivenlahden kirjastossa ja Meriemyssä (Merenkäynti 3). Paikalla Kela, asumisneuvoja, sosiaaliohjaaja ja suuterveydenhuolto. Tarjolla makkaraa ja kahvia, villasukkia ja musiikkia.
Espoon keskus: klo 16−17 Entressen kirjastossa paneelikeskustelu asunnottomuuden ennaltaehkäisystä, klo 17−20 Espoontorilla musiikkia ja puheita, klo 20 Me-talossa (Terveyskuja 2B) iltapala, klo 20.15 Askeleen tiloissa (Pappilantie 5) iltapala ja iltahartaus.
Matinkylä: klo 12−16 Ison Omenan Palvelutorilla Kotoa kadulle -seminaari, keskustelua nuorten asunnottomuudesta ja mielenterveysongelmista. Klo 18-21 iltatapahtuma Matinkappelilla (Liisankuja 3): palveluneuvontaa, varustejakoa ja yhdessäoloa. Kahvipannu, soppakattila sekä grilli kuumana.
Leppävaara: klo 13−16 Viaporintorilla keskustelua, tiedon jakamista, musiikkia ja makkaraa grillistä.
Asunnottomien yö Vantaalla
Asunnottomien yön tapahtuma 17.10. Hiekkaharjun Puistokulmassa, Talkootie 4. Teemana kaikkia koskettava asunnottomuus. Ruokailu klo 16. Stop huumeille ry:n bändi esiintyy klo 16.15. Keskustelupaneeli klo 17–18.15, mukana Vantaan poliittisia toimijoita ja asunnottomuuden kokemusasiantuntijoita. Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen paikalla klo 19 sytyttämässä Asunnottomien yön tulen. Musiikkia klo 22.30:een asti: Leavings-orkesteri & Siiri Nordin, Huojuvakuu, Ripped pieces, Re-JAM.
Jaossa ruokakasseja ja vaatteita. Mahdollisuus verenpainemittaukseen, terveysneuvontaan ja hiusten leikkaukseen. Tarjolla grillimakkaraa. Tilaisuus on maksuton ja päihteetön.
Järjestäjinä ja tukijoina Vahti ry, Laurea AMK, Varia, Vantaan seurakunnat, Tukihenkilötyö ry, Korson Työttömät ry, Kirkkopalvelut, Vantaan A-Kilta, SPR, Velmu ry, Puistokulma ry, Keuda, Vantaan kaupunki ja sen toimintayksiköitä, Yhteinen pöytä.
Tapahtuma Hakunilan ostarilla klo 17−21. Musiikkia ja tulenpyöritys-show. Jaossa 1 000 kiloa ilmaisruokaa (omat muovipussit mukaan) sekä 225 dvd-elokuvaa.
Katso lisää: asunnottomienyo.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Asunnottomien yötä vietetään eri puolilla pääkaupunkiseutua – kysymys on siitä, kenellä on oikeus näkyä kaupunkikuvassa
AjankohtaistaAsunnottomien yötä vietetään tiistaina 17.10. teemalla Kenelle kaupunki kuuluu? Espoossa ja Vantaalla myös seurakunnat ovat mukana tapahtumissa.
