”Kallion kirkossa tunnen kuuluvani johonkin”, kertoo Rodica Avram, joka tuli Suomeen saadakseen lapsensa kouluun
– Olin aiemmin kuvannut vain puhelimella, ja nautin kovasti, kun sain kuvata kameralla, kertoo Rodica Isabela Avram.

– Olin aiemmin kuvannut vain puhelimella, ja nautin kovasti, kun sain kuvata kameralla, kertoo Rodica Isabela Avram.

”Kallion kirkossa tunnen kuuluvani johonkin”, kertoo Rodica Avram, joka tuli Suomeen saadakseen lapsensa kouluun

Romaniasta tulleella Rodica Avramilla on yksi suuri unelma: että hänen poikansa pääsisivät elämässä eteenpäin.

Aina kun Rodica Isabela Avram astuu sisään Kallion kirkkoon, hän tyyntyy ja rauhoittuu ja tuntee kuuluvansa johonkin. Avram, hänen miehensä ja 7- ja 11-vuotiaat pojat ovat asuneet Suomessa nyt puolitoista vuotta. Aiemmin heidän kotinsa oli Kalliossa kirkon lähellä, ja illalla viimeiseksi ja aamulla ensimmäiseksi Avram näki ikkunasta kirkon.

Nyt perhe on muuttanut kauemmas, mutta Avram kulkee kirkon ohi päivittäin. Hänen poikansa käyvät koulua Kalliossa ja Avram saattaa heitä koulumatkoilla.

– Edelleenkin piipahdan silloin tällöin kirkkoon. Kun asuin lähellä, kävin siellä myös jumalanpalveluksissa. Se tunne on edelleen tallella, Avram kertoo.

Tutuksi ja rakkaaksi tullut kirkko on päässyt myös Avramin valokuviin. Hän on mukana seitsemän itäeurooppalaisen romaninaisen yhteisessä Lupta Femeilor -näyttelyssä, joka parhaillaan on esillä Helsingissä kulttuurikeskus Caisassa. Naiset kuvasivat valokuvaaja Katriina Haikalan ohjauksessa elämäänsä Suomessa. Kuvat näyttävät Iso Numero -lehden kaupustelua sateessa, lattialle levitettyjä patjoja, jonotusta, eväiden syöntiä ulkosalla.

Avram kuvasi kirkon lisäksi poikiaan Kalliossa ja kotitalon rappukäytävässä. Hän myös kuvasi maiseman nykyisen kotitalonsa katolta.

– Näen siinä maisemassa kaiken, minkä Jumala loi, maasta taivaaseen.

Kun kuvausprojekti päättyi, naiset saivat pitää kamerat. Avram on jatkanut kuvaamista, sillä hän haluaa jättää kuvia muistoksi tuleville sukupolville.

”Tärkeintä on saada tehdä työtä”

Avram ja hänen miehensä ovat päättäneet jäädä Suomeen. Molemmilla on työpaikka: Avram siivoaa, hänen miehensä työskentelee autopesulassa. Romaniasta perhe lähti poikien koulunkäynnin vuoksi, sillä kotimaassa heillä ei olisi ollut varaa koulutarvikkeisiin.

Avram toivoisi saavansa enemmänkin töitä, koska perheen toimeentulo on tiukassa. Tällä hetkellä siivoustyötä on 12–15 tuntia viikossa.

– En ole kranttu. Teen mitä vain. Tärkeintä on saada tehdä työtä.

Näen siinä maisemassa kaiken, minkä Jumala loi, maasta taivaaseen.

Aluksi elämä Suomessa tuntui hankalalta, mutta pikkuhiljaa Avram huomasi, että voisi juurtua tänne. Sääkään ei haittaa – sitä ei kuulemma huomaa silloin, kun elämä on muuten kunnossa. Hän ei myöskään ole joutunut hankaliin tilanteisiin.

– Se on yksinkertaista. Jos suhtaudut toisiin kunnioituksella, saat samaa takaisin.

Tulevaisuutta Avram miettii paljon. Hänellä on oikeastaan vain yksi suuri unelma: pystyä elättämään lapset niin, että he saavat ruokaa ja koulutuksen ja pääsevät elämässä eteenpäin.

Hätämajoituksessa yli 190 yöpyjää

Rodica Isabela Avram on yksi niistä lähes kolmestakymmenestä romanista, jotka ovat saaneet työtä Diakonissalaitoksen ja Emmaus Helsingin Työtä ja toivoa -hankkeen avulla. Keikkapoolin kautta organisaatiot ja myös yksittäiset ihmiset voivat tilata esimerkiksi siivousta, catering-palveluita, pihatöitä ja muuttoapua.

– Maahanmuuttajien työllistyminen ja riittävän toimeentulon saaminen on Suomessa vaikeaa, ja romaneille se on erityisen vaikeaa, sillä he ovat hierarkian pohjalla, kertoo romanityön asiantuntija, kehittämispäällikkö Anca Enache Diakonissalaitokselta.

Pääkaupunkiseudulla arvioidaan olevan noin 300–400 Itä-Euroopan romania, joista suuri osa ansaitsee elantonsa Iso Numero -lehden myynnillä, kerjäämällä tai keräämällä pulloja. Samaan aikaan monet tekevät myös määräaikaisia töitä. Monet romaneista yöpyvät ulkona, autoissa tai erilaisissa tilapäisissä majapaikoissa. Viime viikolla avatussa hätämajoituksessa on Enachen mukaan ollut 192 yöpyjää. Päiväkeskus Hirundossa, jossa on mahdollisuus esimerkiksi peseytymiseen ja pyykinpesuun, käy päivittäin noin 50 romania.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi