Katulehdellä meni viime vuonna paremmin kuin koskaan – kokeilimme Ison Numeron myyntiä
Siviilipalvelusmies Sakari Hukka, joka kokeili myydä Iso Numero -lehteä yhden päivän ajan, on matkalla myyntiapajille.

Siviilipalvelusmies Sakari Hukka, joka kokeili myydä Iso Numero -lehteä yhden päivän ajan, on matkalla myyntiapajille.

Katulehdellä meni viime vuonna paremmin kuin koskaan – kokeilimme Ison Numeron myyntiä

Katulehti Iso Numero on päätoiminen tulonlähde 45 myyjälle ja tärkeä vaihtoehto kerjäämiselle.

– Miksi ihmeessä te haluatte myydä Iso Numero -lehteä, äimistelee 20-vuotias Istrate Stănescu, joka on kotoisin Oneștin kaupungista itäisestä Romaniasta.

Hän on myynyt kaksi vuotta Myllypurossa katulehteä, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentuloon. Ison Numeron myyjä saa pitää kymmenen euron myyntihinnasta aina vitosen itsellään.

– Me olemme media ja haluamme kokeilla ja tutkia, millaista työtä tämä on, selitän.

– No ok, selvä sitten.

Toinen hyvä syy on tämä: lähinnä pääkaupunkiseudulla myytävällä Isolla Numerolla menee paremmin kuin koskaan. Mutta mitä se tarkoittaa?

– Olemme yhteiskunnallinen yritys, joten meitä kiinnostaa voitto. Voitolla kehitämme toimintaamme, joka tähtää siihen, että lehdenmyyjien työt ja tulot kasvavat, kertoo toimitusjohtaja Janne Hukka.

Konkarimyyjä Istrate Stănescu (vas.) antoi myyntivinkkejä Kirkko ja kaupungin sivarille Sakari Hukalle (ei sukua jutussa haastatellulle Hukalle).

Konkarimyyjä Istrate Stănescu (vas.) antoi myyntivinkkejä Kirkko ja kaupungin sivarille Sakari Hukalle (ei sukua jutussa haastatellulle Hukalle).

Ja kasvua on tullut. Viime vuonna lehden levikki parani roimasti, ja samalla vähävaraisten myyjien tulot nousivat 37 prosenttia. Toiminta kasvaa ja standardisoituu vuosi vuodelta.

Tammikuun aikana Isoa Numeroa myi pääkaupunkiseudun kaduilla 130 henkilöä. Myyjäksi voi ilmoittautua kuka tahansa.

– Muutama suomalainenkin on mukana, mutta 98 prosenttia myyjistä on Itä-Euroopan romaniväestöä, lähinnä Bulgariasta ja Romaniasta. Tällä hetkellä romanialaiset ovat selvä enemmistö, Hukka sanoo.

Myyjäjoukko on kirjava. Jotkut myyvät lehteä kolme kuukautta, palaavat kotiin lastensa luo ja tulevat taas joskus takaisin. Jotkut ovat sisällä Kela-järjestelmässä ja myyvät lehteä sivutyönään. On heitäkin, jotka myyvät Isoa Numeroa käytännössä vuoden ympäri.

Lehti ilmoittaa, että se on päätoiminen tulonlähde 45 myyjälle.

– Toiminnan pitää olla vastuullista siten, että yritys on pystyssä tulevaisuudessakin. Yhteensä tuhannet ihmiset ovat riippuvaisia tästä toiminnasta ja sen jatkuvuudesta, Hukka painottaa.

Monille myyjä on vain ilmaa, ja jatkuva esilläolo voi olla uuvuttavaa.

Idea lehdestä syntyi kerjäläisten tultua voimakkaasti katukuvaan vuonna 2009. Iso Numero oli ja on edelleen vaihtoehto kerjäämiselle.

Vastaavia katulehtiä on monissa maissa, ja niiden myyjäprofiilit näyttävät Hukan mukaan heijastelevan sitä, mikä vähemmistö kussakin maassa on yhteiskunnallisesti kaikkein heikoimmassa asemassa. Esimerkiksi Itävallassa valtaosa myyjistä on paperittomia länsiafrikkalaisia miehiä. Yhdysvalloissa pääosassa ovat afroamerikkalaiset.

Suomessa myyjät ovat kotimaissaan syrjinnän ja muukalaisvihan piinaamia Itä-Euroopan romaneja. Yksi heistä on Istrate.

– Tämä on meidän työmme, päätulonlähde. Raha menee perheillemme ja lapsillemme kotimaahan, kattamaan heidän perustarpeitaan, Istrate kertoo tulkin välityksellä.

Myyjät eivät juuri osaa suomea.    

Istrate Stănescu tuli Ison Numeron toimistolle noutamaan tuoreita lehtiä myytäväksi.

Istrate Stănescu tuli Ison Numeron toimistolle noutamaan tuoreita lehtiä myytäväksi.

Nuori mies tekee yli kahdeksan tuntia töitä joka arkipäivä. Sunnuntaisin levätään ja tehdään vähän lyhyempi päivä. Keskimäärin Istrate saa kaupaksi 5–6 lehteä päivässä.

Vakiopaikka on myyjille tärkeä, koska silloin kulmakunnan ihmiset oppivat tuntemaan myyjän ja vakioasiakkaita alkaa muodostua. Monet myyjät ovat rakastettuja hahmoja kaupunginosassaan. Mutta meidän kokeilumme kestää vain yhden päivän, ja silloin Istratella on myyjälle vain yksi neuvo:

– Käytä äidinkieltäsi ja puhu ihmisille. Minulta kysytään joskus kadulla puhunko suomea, ja kun en puhu, he vain kääntyvät pois. Me voimme vain hymyillä ja katsoa ihmisiä.

– Niin, kadulla ihmiset eivät aina ole kovin ystävällisiä. Monille myyjä on vain ilmaa, ja jatkuva esilläolo voi olla uuvuttavaa, valmentaa Hukka.

Toisaalta on myös niitä laupiaita asiakkaita, jotka haluavatkin ostaa kaksi lehteä.

Näin lehtimyynti sujui:

Toista video

Koronaviruksen takia lehden myynti on vaikeutunut, joten katumyynti keskeytetty. Koronakriisi ajaa asunnottomat ja Ison Numeron myyjät äärimmäisen vaikeaan asemaan. Voit auttaa myyjiä verkossa ja tilata lehden kotiin.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi