Teemu Laajasalo on Kallion kirkkoherra.
Teemu Laajasalo: Jumala haluaa ihmisille hyvää
Kirkon äänen pitää olla vapauttavan ilosanoman ääni ja sovinnon rakentaminen on ydinosaamistamme, sanoo Helsingin piispaehdokas, kirkkoherra Teemu Laajasalo.
Kallion kirkkoherra ja Helsingin seurakuntayhtymän johtajalla Teemu Laajasalolla, 42, oli yli 200 nimen kannattajalista ja tukiryhmällä Facebook-sivut ennen kuin hän oli edes suostunut ehdokkaaksi. Maanantaina 13.2. hän vihdoin lunasti odotukset, astui kannattajien eteen ja avasi kampanjansa Helsingin Itäkeskuksessa.
– Piispa Irja Askolan nopea eläkkeellelähtöilmoitus oli kaikille suuri yllätys ja halusin antaa tilaa suruajalle. Halusin myös pysähtyä kunnolla ja kysyä itseltäni, läheisiltäni ja Jumalalta oikeaa ratkaisua, kertoo Laajasalo.
Laajasalon mukaan hän arvostaa piispan virkaa hyvin paljon, eikä piispan valinta hänen mielestään ole mikään yhden ihmisen rekrytointiprosessi.
– Se on paljon enemmän. Harvinainen hetki, jossa papit ja luottamushenkilöt yhdessä arvioivat ja rakentavat kirkon suuntaa. Tällaisen edessä tuntemukset ovat pieniä ja kysymykset suuria, miettii Laajasalo.
Sen Laajasalo kuitenkin rehellisesti myöntää, ettei piispaehdokkuus välähtänyt hänen mieleensä vasta nyt. Onhan hän jo ehtinyt pappisasessorina mukaan Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin työskentelyyn. Sitä hän ei kuitenkaan osannut odottaa, että asia pitäisi ratkaista näin nopeasti.
– Nämä ovat hyvin erilaiset vaalit kuin kirkkoherranvaalit. Ei tässä voi mielestäni suunnitella ja pyrkiä, enkä tarkoita sitä, mikä olisi soveliasta tai tyylikästä. Tarkoitan ihan yksinkertaisesti sitä, että valinnan tekevät omat kollegat ja luottamushenkilöt, ja he joko kannattavat tai eivät. Kyllä tämä kirkon sisäpiiri tietää hyvät ja myös huonot puoleni.
Meidän pitää avata omia oviamme ja sydämiämme ja kutsua ja tarvita ihmisiä, jotta saisimme kanavan kertomisellemme auki.
Teemu Laajasalo
Piispa on ykseyden vaalija
Siitä Laajasalo on kuitenkin mykistynyt, että kannattajista on tullut pieni kansanliike.
– Olen kiitollinen siitä, että ehdolle lähtemistä pyysi niin sekalainen seurakunta. Piispan tehtävät on lueteltu kirkkojärjestyksessä ja ensimmäinen tehtävä on ykseyden vaaliminen. Olisi tärkeää, että emme kompastuisi keskinäiseen erimielisyyteemme vaan sietäisimme erilaisuutta ja muistaisimme katsoa Kristukseen ja siihen, mikä meitä yhdistää.
Jos näin tapahtuisi, kirkon voimavarat riittäisivät ilosanoman kertomiseen kaikille kansoille. Nyt osa kuluu Laajasalon mielestä siihen, että nujuamme keskenämme ja pidämme fokuksen sisäpiirissä. Se taas ei ole hyvä asia, sillä kirkolla on sanoma, joka voisi antaa ihmisille paljon.
– Keksin kymmenen vuotta sitten sanonnan, johon olen yhä enemmän mieltynyt. Kirkon täytyy pysyä Sanassa, ajassa ja kasassa. Se on samanaikaisesti kevyt ja painava sanonta.
Sanassa pysyminen tarkoittaa sitä, että ihmisille kerrotaan Jumalasta, joka on kiinnostunut meistä ja haluaa meille hyvää. Ajassa pysyminen tarkoittaa sitä, että kertomisen keinot ovat monipuolisimmat, viisaimmat, iloisimmat ja yllättävimmät, mitä koskaan voimme keksiä.
– Meidän pitää avata omia oviamme ja sydämiämme ja kutsua ja tarvita ihmisiä, jotta saisimme kanavan kertomisellemme auki. Tähän sisältyy myös tämän maailman murheiden lievittämisen tehtävä niin, että ihmiset ymmärtävät, että tämä hyvän tekeminen ei tapahdu uskosta huolimatta, vaan uskon vuoksi. Kasassa pysyminen tarkoittaa sitä, että erimielisyyksistä ja monipuolisuuksista huolimatta meidän täytyy pysyä yhdessä yhtenä pyhänä kirkkona.
Ihmiset ovat kuormitettuja ja jopa nitistettyjä
Laajasalo, joka on sydämeltään ja historialtaan seurakuntapappi, arvelee tuntevansa niin papin kuin luottamushenkilöiden arjen. Hänen kontaktinsa eivät rajoitu vain Helsinkiin, vaan myös Vantaalla ja Itä-Uudellamaalla tehdään ihmisten eteen paljon hyvää, jota pitäisi tehdä näkyväksi ja rohkaistua siitä.
Olet myös korostanut sitä, että Jeesusta ei pidä hävetä?
– Tällä tarkoitan sitä, että kirkosta vieraantuneita ei kyllä saada takaisin, jos teemme kirkon ydinasiasta ongelman ja alamme kiertää Jeesusta ja vältellä Jeesuksen nimeä.
Yhteiskunnassa kirkon äänen pitäisi Laajasalon mukaan olla vapauttavan ilosanoman ääni. Tämän ajan ihmiset ovat monin tavoin kuormitettuja, vastuutettuja, huolestuttuja ja vähän nitistettyjäkin.
– Laki on meille helppo tajuta, mutta armo lähes mahdotonta. Armon julistuksen ohella myös sovinnon rakentaminen ihmisten kesken on kirkon ydinosaamista. Jumalalle yksi nimi on Sovittaja. Tässä ajassa on paljon ohipuhumista, tahallista tai tahatonta ymmärtämättömyyttä. Kirkko voi tehdä paljon kunnioittavan, rohkaisevan ja hyvän yhteyden rakentamiseksi.
Laajasalo toivoo vihkilupaa kirkolta
Piispalla riittää tehtävää myös kirkon uusimman jakolinjan ylittämiseksi. Uusi avioliittolaki astuu 1.3. voimaan ja kirkon sisällä osa haluaa vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja, osa vastustaa tätä jyrkästi. Helsingissä enemmistö kirkkoherroista oli odottavalla kannalla, niin myös Laajasalo, vaikka juuri hänen seurakuntansa on sateenkaaritoiminnan pioneeri Suomessa.
– Itse olen ollut seksuaalieettisissä kysymyksissä julkisesti uudistusmielinen jo 20 vuotta sitten. Toivon, että samaa sukupuolta olevia pareja voitaisiin vihkiä. Tässä asiassa kirkossa on juuri nyt paljon erimielisyyttä ja itse haluan työskennellä sen eteen, että kirkossa aitoa tilaa pitää olla kaikille, korostaa Laajasalo.
Hänen mukaansa kirkon avioliittokäsityksestä, vihkimisen ehdoista ja muodoista päättää kuitenkin kirkolliskokous, ei hiippakunta eikä yksittäinen paikallisseurakunta.
Hänellä itsellään on vaimo ja kolme lasta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
.jpg)
Helsingin piispanvaalin äänestäjistä noin viidennes on julkistanut kantansa
AjankohtaistaKolmen ehdokkuutensa vahvistaneen kampanjointi on jo vauhdissa.
Helsingin piispanvaaliin tulossa kovia nimiä
Ajankohtaista
