Helsingin piispanvaalin äänestäjistä noin viidennes on julkistanut kantansa
Kolmen ehdokkuutensa vahvistaneen kampanjointi on jo vauhdissa.
Tässä vaalissa äänestysprosentti on huikean korkea: todennäköisesti yli 90 prosenttia äänioikeutetuista äänestää Helsingin piispaa. Ensimmäinen vaalipäivä on 16.8. ja mahdollinen toinen kierros 1.9. Esimerkiksi edellisessä piispanvaalissa vuonna 2010 toisen kierroksen äänestysprosentti oli 93.
Toistaiseksi vaaliin on asetettu kolme ehdokasta: Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, 58, Luterilaisen maailmanliiton teologian ja julkisen todistuksen osaston johtaja Kaisamari Hintikka, 49, ja Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo, 42. Mukaan ehtisi vielä, sillä ehdokasasettelu päättyy 15.5. Uusi piispa aloittaa tehtävässään marraskuun alussa.
Kolmella ehdokkuutensa jo vahvistaneella kampanjointi on hyvässä vauhdissa. Kaikilla on kampanjasivut netissä ja Facebookissa. Nettisivujen perusteella suurin kannattajajoukko on Teemu Laajasalolla. Vaalissa äänioikeutetuista Laajasalon kannattajiksi on tässä vaiheessa ilmoittautunut noin 220 ja Kaisamari Hintikan noin 60 äänioikeutettua. Jaana Hallamaan tukiryhmästä kerrotaan, etteivät he ole systemaattisesti koonneet tietoa äänioikeutetuista kannattajista. Hallamaan nettisivujen nimilistassa sellaisia näyttäisi olevan noin 70. Hiippakunnan 33 kirkkoherrasta Laajasalon tukijoiksi oli julkisesti ilmoittautunut 17 ja Hallamaan 4.
Kantansa julkisesti ilmaisseet ovat kuitenkin vain noin viidesosa vaalissa äänioikeutetuista, joita on lähes 1 800. Äänioikeus on kaikilla hiippakunnan papeilla sekä yhtä monella maallikkovalitsijalla.
– Monet ovat vielä epävarmoja ja haluavat kuunnella kaikkia ehdokkaita ennen kuin tekevät päätöksen, arvioi Elina Hellqvist, joka on mukana Hallamaan tukiryhmässä.
Freija Özcan Hintikan tukiryhmästä puolestaan muistuttaa, etteivät kaikki äänioikeutetut halua nimeään julkiselle listalle, vaan haluavat säilyttää vaalisalaisuuden. Siksi julkisista listoista ei vielä voi päätellä juuri mitään.
Laajasalo kiertää tulevaisuuskinkereillä
Ehdokkaita pääsee vertailemaan kolmessa vaalipaneelissa touko–kesäkuussa. Jo sitä ennen ehdokkaisiin on mahdollisuus tutustua heidän omissa vaalitilaisuuksissaan. Esimerkiksi Laajasalon kampanjaan kuuluu kuuden tapahtuman sarja tulevaisuuskinkereitä huhti–toukokuussa.
Laajasalon kampanjapäällikkö Katri Korolainen kertoo, että tulevaisuuskinkerit ovat vetäneet mukavasti väkeä, kahdessa ensimmäisessä illassa mukana oli 40–60 henkeä. Kinkereitä järjestetään kirkoissa, mutta Korolaisen mukaan kyse ei ole siitä, että joissain seurakunnissa suosittaisiin Laajasaloa.
– Kaikki kirkkoherrat ovat sitoutuneet siihen, että he haluavat tukea piispanvaalia ja avointa keskustelua, eivät yhtä ehdokasta. Kirkkojen ovet ovat siis auki myös muille ehdokkaille, Korolainen sanoo.
Hän pitää ehdokkaansa vahvuuksina pitkää kokemusta seurakuntatyöstä ja vahvaa mediaosaamista.
– Meidän hiippakunnassamme tarvitaan lähetyssaarnaaja-asennetta. Teemu on tottunut puhumaan myös muiden kuin kirkon sisäpiirin kanssa. Teemua pidetään innostavana, hän osaa olla ihmisten parissa ja saa ihmiset tekemään asioita yhdessä.
Korolainen kertoo, että kriittisiäkin kommentteja on tullut jonkun verran. Ne ovat liittyneet lähinnä Laajasalon sukupuoleen ja ikään.
– On kysytty, pitäisikö piispan olla nainen ja pitäisikö hänen olla vanhempi.
Hallamaan tukiryhmä ei tee kampanjaa
Jaana Hallamaan tukijoukoissa toimiva Elina Hellqvist ei mielellään kutsuisi tukiryhmän toimintaa vaalikampanjaksi.
– Tätä ei ole johdettu ylhäältä, vaan se on syntynyt sosiaalisessa mediassa itsestään. Hyvin erilaiset ihmiset kysyivät Jaanaa ehdolle ja jokainen on tuonut tukea esille omalla tavallaan. Emme tee näyttävää tai suunnitelmallista kampanjaa, sillä se ei kuulu piispanvaalin luonteeseen. Ehdokkaan persoona puhuu omasta puolestaan. Hänellä on pitkä ura ja monipuoliset verkostot. Luotan siihen, että äänestäjäkunta tuntee hänet.
Piispan virkaan haetaan ihmistä, ja valitsijat ovat tässä nyt hakijoita haastattelemassa. - Freija Özcan
Hellqvistin mukaan Hallamaan vahvuus on etiikan alan asiantuntemus.
– Hän on sosiaalietiikan professori, eli ihminen joka on antanut elämänsä sen pohtimiseen, mitä hyvyys ja pahuus meissä on, ja miten tulla toimeen sen kanssa. Sitä puhetta meidän kirkkomme tarvitsee myös piispan suusta. Jaana on ollut laajasti mukana eettisiin kysymyksiin liittyvissä yhteiskunnallisissa vaikuttamistehtävissä. Hän on käyttänyt painavia puheenvuoroja julkisuudessa ja myös kirkon piirissä.
Hintikka on työnhaussa
Kaisamari Hintikan tukiryhmän aktiivi Freija Özcan muistuttaa, että piispanvaali ei ole samalla lailla vaali kuin eduskuntavaalit, vaan kyse on oikeastaan työnhausta.
– Piispan virkaan haetaan ihmistä, ja valitsijat ovat tässä nyt hakijoita haastattelemassa.
Millainen työnhakija Hintikka sitten on?
– Kaisamarilla on sekä sydäntä että asiantuntemusta. Hänellä on tulevaisuudesta realistinen näkemys, koska hän on jo nähnyt muualla maailmassa, miten kirkot toimivat siinä tilanteessa, johon meillä ollaan menossa, Özcan sanoo.
Hintikkaa on pidetty piispaehdokkaista tuntemattomimpana. Özcanin mukaan se ei ole koko totuus.
– Kun olen jutellut ihmisten kanssa, yllättävän moni on kertonut tuntevansa hänet. Ihmiset ovat innostuneet siitä, että Kaisamarilla on nykyisen työnsä myötä jo valmiiksi piispalta vaadittavaa kokemusta ja esiintymistaitoa. Lisäksi hänellä on raikkaita näkemyksiä ja hyvä maine.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin piispaehdokkaita hiillostetaan vielä kerran
AjankohtaistaKaksi päivää ennen Helsingin piispanvaalin ensimmäistä kierrosta järjestettävä paneeli striimataan Kirkko ja kaupungin verkkosivulla suorana. Sanomatalon tilaisuudessa myös yleisö voi esittää kysymyksiä.
Teemu Laajasalo: Jumala haluaa ihmisille hyvää
Ajankohtaista