Temppeliaukion kirkosta tuli Kari Bergholmin tukikohta – 50-vuotisjuhliaan viettävä kirkko on vetänyt vierailijoita alusta alkaen
Kari Bergholmille Temppeliaukion kirkko on ollut hengellinen tukikohta lähes viidenkymmenen vuoden ajan.

Kari Bergholmille Temppeliaukion kirkko on ollut hengellinen tukikohta lähes viidenkymmenen vuoden ajan.

Temppeliaukion kirkosta tuli Kari Bergholmin tukikohta – 50-vuotisjuhliaan viettävä kirkko on vetänyt vierailijoita alusta alkaen

Asemakaavassa oli varaus kirkolle jo 1900-luvun alussa, mutta kirkon rakentaminen ei ollut ihan läpihuutojuttu. Tiivistimme Temppeliaukion kirkon historian aikajanalle.

Temppeliaukio sai nimensä jo viime vuosisadan alussa, kun asemakaavaan tehtiin varaus kirkkoa varten. 1930-luvulla järjestettiin kaksi uuden kirkon arkkitehtikilpailua. Ensimmäisen ehdotuksia ei hyväksytty toteutettaviksi, ja toisesta jatkoon pääsi kolmannen palkinnon saanut J.S. Sirénin jylhä katedraali. Sen rakennustyöt aloitettiin marraskuussa 1939. Kolme päivää myöhemmin alkoi talvisota.

Sotien jälkeen oli kirkkoa kiireellisempiä rakentamiskohteita. Kun 1960-luvulla Helsingin suuria seurakuntia jaettiin pienemmiksi, Taivallahden seurakunta alkoi kiirehtiä omaa kirkkoa. Vuonna 1961 uuden arkkitehtikilpailun voittivat veljekset Timo ja Tuomo Suomalainen.

Päätös rakentamisesta kuitenkin viipyi. Kirkon ulkomuodon lisäksi kiistaa herätti siihen käytettävä raha. Yhteisessä kirkkovaltuustossa asia ratkesi tiukasti puheenjohtajan äänellä. Biafran nälkäänäkevien sijaan päätettiin panna neljä miljoonaa markkaa kirkon rakennustyöhön.

Satatuhatta kävijää ensimmäisenä syksynä

Kun Temppeliaukion kirkko viisi vuosikymmentä sitten syksyllä 1969 oli valmis, sen vankinkin vastustaja muutti mieltään. Ne, jotka olivat sanailleet uuden tyhjyyttään kumisevan temppelin rakentamisesta, saivat jo ensimmäisenä syksynä todistaa sadantuhannen kävijän virtaa.

Kiinnostus ei ollut vain uuden hurmaa. Kirkossa vierailevien vuosittainen määrä lähenee jo miljoonaa. Kirkko on kenties Suomen tunnetuin rakennus maailmalla ja sen lähetyskynttelikkö on tuottanut tarvitseville apua kymmeniä tuhansia euroja vuosittain.

Seurakuntani kirkko on hengellinen kotini.

Pari vuotta kirkon valmistumisen jälkeen sen pyöreän kuparikaton alle astui ensimmäistä kertaa ulkoasiainneuvos Kari Bergholm. Hän oli seurannut kirkkohanketta jo ennen alueelle muuttamistaan.

– Kannatin rakentamista, mutta en osannut ennakoida, että siitä tulisi tällainen pyhiinvaelluskirkko. Helsinki tarvitsi modernin kirkkorakennuksen. Kotiuduin tänne heti. En kuulu mihinkään herätysliikkeeseen. Seurakuntani kirkko on hengellinen kotini.

Bergholm toimi vuosikymmenien ajan seurakuntaneuvostossa ja talous- ja hallintojohtokunnan puheenjohtajana. Hän johti myös kirkkoherran pyynnöstä yhden kauden seurakunnan työalaa, jonka työntekijät olivat ajautuneet keskinäisiin kahnauksiin.

– Kirkkoherra arveli, että minusta olisi rauhoittelemaan tilannetta. Ja niinhän siinä kävi. En saanut edes yhtään vihamiestä, Bergholm kertoo.

– Jokaisella on suosikkipaikkansa Raamatussa. Minulle läheinen on Paavalin opetus hengellisistä lahjoista. Jumala antaa niitä kaikille ja vieläpä runsaasti. Meidän tehtävämme on antaa saamamme lahjat seurakunnan käyttöön.

Joukko Ylioppilaiden Kristillisen Yhdistyksen jäseniä maalasi valkoisella maalilla vuonna 1968 heinäkuun 16. ja 17. välisenä yönä kallioon ja Temppeliaukion kirkon betonivaluihin ”Biafra”-tekstit muistuttamaan nälänhädästä Afrikassa.

Joukko Ylioppilaiden Kristillisen Yhdistyksen jäseniä maalasi valkoisella maalilla vuonna 1968 heinäkuun 16. ja 17. välisenä yönä kallioon ja Temppeliaukion kirkon betonivaluihin ”Biafra”-tekstit muistuttamaan nälänhädästä Afrikassa.

”Tunnen täällä Pyhän Hengen läsnäolon”

Kari Bergholmin lahjana oli organisointi ja hallinto. Kun ne toimivat hyvin, vapautuvat työntekijöiden voimavarat hengelliseen työhön.

Kerran Bergholm sattui kirkkosaliin yhtä aikaa seurueen kanssa, jossa kirkkoarkkitehtuurin tuntija esitteli rakennusta. Hänen mukaansa länsimaisilla kirkoilla on kaksi perusmuotoa: goottilainen katedraali ja ympyrä- tai ristikirkko. Goottilainen kirkko kuvaa ihmisen pyhiinvaellusta ovelta alttarille ja toisaalta alhaalta ylös kohti Jumalaa. Ympyrä- tai ristikirkko, kuten Temppeliaukion kirkko, taas symboloi seurakuntayhteyttä ja Pyhän Hengen läsnäoloa.

– Siitä pitäen olen aina tähän kirkkoon tullessani tuntenut Pyhän Hengen läsnäolon.

Pitkän luottamustoimen jälkeen saattaisi kuvitella, että aikanaan vaikutuksen tehnyt kirkkotila alkaa tuntua arkiselta.

– Päinvastoin, Bergholm sanoo.

– Kun on mukana monessa, tarvitsee tukikohdan. Minulle se oli ja on Temppeliaukion kirkko.

Tutustu Temppeliaukion kirkon historiaan aikajanan avulla:

"

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi