Yksityiskohta Giotton freskosta näyttää havainnollistavan sitä, miten enkelit vain ilmestyvät johonkin paikkaan. Giotto syntyi vuonna 1267, seitsemän vuotta ennen Tuomas Akvinolaisen kuolemaa, joten on houkuttelevaa ajatella, että Akvinolaisen enkeliopin vaikutus näkyy hänen maalauksissaan.
Teologi Tuomas Akvinolainen teki 1200-luvulla ajatuskokeita enkeleillä – samoja ideoita löytää nykyisin scifistä
– Jos tällaisia enkeleitä on, niillä on sellaista potentiaalia, jota emme oikeastaan voi käsittää, sanoo Tuomas Akvinolaisen enkelioppia tutkinut emeritusprofessori Reijo Työrinoja.
Kuinkahan enkeleillä menee? Keskiajalla niiden tekemisiä ja ominaisuuksia pohtivat aikakauden lahjakkaimmat ajattelijat. Nykyisin niistä puhutaan lähinnä seurakunnan pyhäkoulussa ja erilaissa uushenkisyys- ja hyvinvointitapahtumissa.
1200-luvulla elänyt katolisen kirkon vaikutusvaltaisin teologi Tuomas Akvinolainen käyttää pääteoksessaan Summa Theologiae sievoisen sivumäärän enkeliopin rakentamiseen. Hänen enkelioppinsa on eräänlainen ajatuskoe siitä, millaisia voisivat olla ruumiittomat olennot, joilla kuitenkin on samoja kognitiivisia ja tahtoon liittyviä toimintoja kuin ihmisellä.
– Tuomaan päättelyä voi seurata ihan riippumatta siitä, uskooko enkeleiden olemassaoloon vai ei, sanoo systemaattisen teologian emeritusprofessori Reijo Työrinoja.
Hän on suomentanut Tuomas Akvinolaisen enkelioppia käsittelevät tekstit nimellä Enkelit ja filosofia (Gaudeamus) ja kirjoittanut juuri ilmestyneeseen teokseen laajan johdannon.
Teleporttaavat enkelit
Tuomas Akvinolaisen ajattelun kehikkona on Aristoteleen tieteenfilosofia. Mutta vaikka Tuomas käyttää Aristoteleen luomaa käsitteistöä, jotkut hänen spekulaatioistaan muistuttavat enemmän ajatuksia, joita on esitetty vasta 1900-luvulla.
– Kun Tuomas käsittelee esimerkiksi sitä, miten enkeli aineettomana olentona pystyy olemaan jossakin paikassa tai liikkumaan paikasta toiseen, hän tulee luoneeksi käsitteellisiä innovaatioita, jotka poikkeavat erittäin paljon Aristoteleen filosofiasta ja tuovat mieleen tieteiskirjallisuuden tai jotkut modernin fysiikan löydöt, Työrinoja arvioi.
Emeritusprofessori Reijo Työrinoja on eläkevuosinaan uppoutunut Tuomas Akvinolaisen enkelioppiin.
Kieltämättä vaikkapa enkelin tapa liikkua tuo mieleen scifistä tutun teleportaation. Halutessaan enkeli nimittäin voi liikkua niin, että se siirtyy paikasta A paikkaan B olematta minään hetkenä missään paikassa niiden välissä.
– Jos tällaisia enkeleitä on, niillä on sellaista potentiaalia, jota emme oikeastaan voi käsittää. Tuomas itsekin totesi, että me emme pysty käsittämään enkeleitä.
Myös tiedollisilta kyvyiltään enkeli eroaa ihmisestä. Siinä missä ihminen muodostaa käsitteitä havaintojensa pohjalta päättelemällä, enkeli on jo luomisessa valmiiksi varustettu käsitteillä. Se on siis ikään kuin valmiiksi ohjelmoitu tietämään ne asiat, jotka sen tiedettävissä ovat. Työrinoja toteaakin, että tässä suhteessa enkeliä voisi verrata tekoälyyn.
Biorobotit siirtävät ajatuksia
Jos enkeli on ruumiiton, ovatko ihmisten enkelihavainnot, joista Raamatussakin on useampia kertomuksia, unta tai pelkkää mielikuvitusta? Tuomas Akvinolaisen mukaan eivät ole. Enkeli nimittäin voi halutessaan ottaa itselleen ruumiin. Tuo ruumis saattaa näyttää ihmisen kaltaiselta ja toimiakin kuin ihminen, kuten Vanhan testamentin Lootin luona Sodomassa vierailleet miehet, joiden kerrotaan aterioineen Lootin kotona. Silti se ei ole biologinen organismi. Pikemminkin se muistuttaa Blade Runner -elokuvan replikantteja, ihmisen kaltaisia biologisia robotteja.
Ihmisruumiin ottaneet enkelit pystyvät myös puhumaan niin, että se vaikuttaa ihmispuheelta. Todellisuudessa ruumiittomat olennot eivät tietenkään puhu. Keskenään ne kommunikoivat niin, että ne voivat valita, mitkä mielensä sisällöt ne sallivat toistensa tietää. Ajatustensiirtokin on siis keksitty jo 1200-luvulla.
Mikkelinpäivää eli enkelien sunnuntaita vietetään 3.10.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Enkelit ovat taipuneet aidspotilaiden tueksi ja romanttisen ihastuksen kohteiksi – ne eivät millään pysy opillisissa rajoissa
HengellisyysIhmisten mielikuvia enkeleistä selvitetään tutkimushankkeella. Kuvittelua siivittävät Hanne Kiiverin valokuvat.
Älykäs avaruusoliokin kokee olemassaolon tuskaa – mutta mitä sen pitäisi ajatella Jeesuksesta?
Hyvä elämä Hengellisyys
