Terhokodin vahvuus on siinä, että siellä voi elää hyvää elämää ennen kuolemaa, ajattelee Terhokodin pappi Maarit Nissinen
Maarit Nissinen toimii pappina sekä Terhokodissa että Suursuon sairaalassa, joka myös tarjoaa saattohoitoa. 

Maarit Nissinen toimii pappina sekä Terhokodissa että Suursuon sairaalassa, joka myös tarjoaa saattohoitoa. 

Terhokodin vahvuus on siinä, että siellä voi elää hyvää elämää ennen kuolemaa, ajattelee Terhokodin pappi Maarit Nissinen

Sekä Terhokodissa että Suursuon sairaalassa voi saada hyvää saattohoitoa, kunhan hoitoon pääsee oikeaan aikaan. Näin asian näkee kummassakin paikassa työskentelevä sairaalapappi.

Terhokodin erityislaatuisuus perustuu kodinomaisuuteen ja siihen, että saattohoidossa oleva potilas saa elää itsensä näköistä elämää, omassa rytmissään. Siellä huomioidaan myös potilaan läheiset ainutlaatuisella tavalla. Näin ajattelee sekä säätiöpohjaisessa Terhokodissa että kaupungin omistamassa Suursuon sairaalassa sairaalapappina työskentelevä Maarit Nissinen.

Potilaan pitäisi kuitenkin saada lähete saattohoitoon oikeaan aikaan.

– Minäkin olen työssäni huomannut sen, että hoitoajat Terhokodissa ovat lyhentyneet ja potilaat saavat lähetteen saattohoitoon aiempaa myöhemmin, eivätkä siksi hyödy hyvästä saattohoidosta. Tämä ei selity pelkästään sillä, että potilaat haluavat kuolla kotona, Nissinen toteaa.

Saattohoitoa tarjoava helsinkiläinen Terhokoti on ollut viime viikkoina esillä, sillä paikassa ovat käynnissä yt-neuvottelut.

Terhokodin taustalla oleva säätiö on perustellut yt-neuvotteluiden tarvetta sillä, että Terhokodin käyttöaste on laskenut ja hoidosta saatava hinta ei vastaa kustannuksia. Käyttöaste on tänä vuonna ollut 65 prosenttia, kun se vielä vuonna 2013 oli sata.

Lähetteiden määrä on viime vuosina vähentynyt ja potilaat lähetetään Terhokotiin entistä myöhemmässä vaiheessa. Suurin osa potilaista tulee Terhokotiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS). HUS on nimennyt selvityshenkilön selvittämään saattohoidon järjestämistä alueellaan.

Terhokodin tilanne on herättänyt runsaasti huolta ihmisissä. Esimerkiksi Terhokodin puolesta kerättävään adressiin on kertynyt jo yli 49 000 nimeä. 

Terhokodissa eletään myös tavallista arkea

Maarit Nissinen on työskennellyt sairaalapappina Terhokodissa ja Suursuon sairaalassa vuodesta 2015. Hänen työhönsä kuuluu kummassakin paikassa potilaiden, heidän läheistensä ja henkilökunnan tukeminen. Nissinen on myös Terhokodin vapaaehtoisten työnohjaaja ja mukana Terhokodin ja Helsingin seurakuntien järjestämillä suruleireillä, joihin osallistuu lapsia, joiden toinen vanhempi on kuollut.

Terhokoti on vaativaa saattohoitoa tarjoava paikka, jonne tulee lähinnä työikäisiä sekä sellaisia vakavasti sairaita, joilla on alaikäisiä lapsia. Lisäksi siellä hoidetaan vaikeaoireisia potilaita kuten ALS-potilaita ja ihmisiä, joilla on vaikea psykososiaalinen tilanne. Terhokodissa eletään kuitenkin kodinomaisesti. Läheiset voivat asua siellä myös, ja jopa lemmikit ovat tervetulleita.

Suursuon sairaalassa saattohoito on mennyt eteenpäin koko ajan.

Suursuon sairaalassa potilaat ovat usein iäkkäämpiä eivätkä sairaudet ole välttämättä niin vaikeasti hoidettavia kuin Terhokodin potilailla. Omaiset yöpyvät Suursuon sairaalassa harvemmin, mutta sekin on mahdollista.

– Suursuon sairaalassa saattohoito on mennyt eteenpäin koko ajan. Sielläkin saa hyvää saattohoitoa siinä määrin kun se on sairaalaympäristössä mahdollista, mutta siellä potilaat elävät sairaalan rytmin mukaan kun taas Terhokodissa henkilökunta elää potilaan rytmin mukaan, Nissinen kuvailee.

Maarit Nissinen on ihmisten tukena myös sen jälkeen, kun heidän omaisensa on kuollut ja on siunannut monta Terhokodin potilasta hautaan.

Maarit Nissinen on ihmisten tukena myös sen jälkeen, kun heidän omaisensa on kuollut ja on siunannut monta Terhokodin potilasta hautaan.

Päällimmäisenä huoli läheisistä

Papin kanssa Terhokodin ja Suursuon potilaat keskustelevat erityisesti läheisistään ja lähestyvästä kuolemasta.

– Päällimmäisenä on aina huoli läheisistä, lapsista ja vanhemmista, siitä miten he jaksavat ja selviävät. Puhutaan myös kuolemanpelosta ja kuolinprosessista, onko se kivuliasta ja tunteeko vaikka tukehtuvansa. Puhumme myös siitä, mitä on kuoleman jälkeen.

Pappi koetaan luotettavaksi keskustelukumppaniksi, jolla on aikaa viivähtää.

Maarit Nissinen kokee, etteivät potilaat odota häneltä vastauksia, mutta on lohdullista pohtia näitä kysymyksiä jonkun kanssa. Jotkut miettivät myös sitä, miksi näin kävi, mutta saattohoidossa se ei ole enää päällimmäisin kysymys.

– Toki se on joillakin vielä pinnassa, omaisilla varsinkin. Miksi-kysymys on hirmuisen tärkeä, ja sen pitää tulla kuulluksi, Nissinen toteaa.

Potilaista ja omaisista osa ei kuulu luterilaiseen kirkkoon, mutta juttelee papin kanssa silti mielellään.

– Kun pappi ilmestyy huoneeseen, se tuo mukanaan rauhaa. Siihen liittyy jokin sellainen juttu, jota en osaa edes sanoittaa. Pappi koetaan luotettavaksi keskustelukumppaniksi, jolla on aikaa viivähtää.

Sekä kuolema että toivo ovat keskusteluissa läsnä. Toivo ei ole enää sitä, että paranisi, vaan se kohdistuu pieniin, arkisiin asioihin. 

– Se voi olla vaikka sitä, että voi kun tänään jaksaisi seurustella jonkun läheisen kanssa, ei voisi niin huonosti, että jaksaa syödä hyvää ruokaa tai että tänään ei olisi kipuja. Se on myös sitä, että tulisi hyvä ja rauhallinen kuolema, silloin kun läheiset ovat lähellä.

Jokainen työntekijä tekee saattohoidosta laadukasta

Saattohoidon lisääminen ja laadun kehittäminen on ollut viime vuosina vahvasti esillä. Siksi Terhokodin yt-neuvottelut tulivat monille yllätyksenä. Vaativalle saattohoidollekin on jatkuvasti tarvetta ja Terhokoti on saattohoidossa maan kärkeä.

Hyvä saattohoito on Maarit Nissisen mielestä monen asian summa. Oireenmukainen hoito ja kivunlievitys on vain yksi osa sitä.

– Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että loppuvaiheen elämä on todellakin elämää. On oltava turvallinen ympäristö ja mahdollisuus siihen, että voi elää omassa rytmissään, vaikka nukkua aamulla, jos yö on mennyt valvoessa. 

Maarit Nissisen mielestä Terhokodissa jokainen työntekijä ja vapaaehtoinen tekee saattohoidosta laadukasta.

– Vaikkapa keittiöhenkilökuntaan kuuluvatkin ovat siinä omalla panoksellaan mukana. He tekevät kauniita ruoka-annoksia, mutta voivat myös korjata asentoa tai vaikka silittää.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi