null Tiukka säästökuuri jatkuu Helsingin seurakuntayhtymässä – ”Kasvu ja suuruus eivät ole ainoita menestyksen mittareita”, sanoo kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hanna Mithiku

Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hanna Mithiku valtuustosalissa. Koronan aikana osa nelivuotiskauden kokouksista on pidetty etäyhteyksin.

Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hanna Mithiku valtuustosalissa. Koronan aikana osa nelivuotiskauden kokouksista on pidetty etäyhteyksin.

Tiukka säästökuuri jatkuu Helsingin seurakuntayhtymässä – ”Kasvu ja suuruus eivät ole ainoita menestyksen mittareita”, sanoo kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hanna Mithiku

Kuluneella kaudella Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto on tehnyt poikkeuksellisen merkittäviä päätöksiä, osan niistä ennätyksellisessä maratonkokouksessa.

Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston nelivuotiskausi päättyi torstaina 8.12., kun valtuusto nuiji viimeiset päätöksensä. Viimeisessä kokouksessaan kirkkovaltuusto päätti muun muassa seuraavan vuoden talousarviosta, joka jatkaa tiukkaa säästökuuria Helsingin seurakuntayhtymässä.

Kulunutta nelivuotiskautta määritti näkyvästi sekä useisiin etäkokouksiin johtanut korona-aika että heti valtuustokauden alussa käynnistetty Rohkeasti yhdessä -ohjelma. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hanna Mithiku sanoo, että tulevien vuosien toimintaedellytysten turvaamiseen tähdännyt ohjelma vaati paljon aikaa ja työllisti myös seurakuntia, jotka joutuivat ottamaan siihen kantaa.

– Osittain Rohkeasti yhdessä -projekti ohitti valtuuston strategiaprosessin, jonka puitteissa yhteisen suunnan ja tahtotilan etsimisen olisi pitänyt tapahtua, Mithiku sanoo.

Mithikun mukaan Rohkeasti yhdessä lähti liian vauhdilla liikkeelle eikä oikein pysynyt kasassa. Siihen otettiin liikaa asioita. Hanke alkoi yhtymänjohtajan ehdotuksesta ja se tuotiin hyvin nopeasti yhteiseen kirkkoneuvostoon.

– Hankkeen laaja-alaisuuden vuoksi kesti turhan kauan ennen kuin ylintä päätösvaltaa seurakuntayhtymässä käyttävä valtuusto otettiin mukaan. Se on kuitenkin se elin, jossa seurakuntien edustajat ovat laajasti läsnä.

Mithikun mukaan tulevien kirkkovaltuutettujen on tärkeää ymmärtää, että luottamushenkilöiden tehtävä on olla äänestäjiensä luottamuksen arvoisia eikä sokeasti luottaa käsittelyyn tulevien asioiden pohjavalmisteluun.

Olkaa sitkeitä ja rehellisiä, silloinkin kun se vaatii omasta mukavuudesta tinkimistä!

Hän kannustaa uutta kirkkovaltuustoa etsimään ratkaisuja, joilla rakennetaan kirkkoa ja seurakuntia, jotka ovat merkityksellisiä ihmisille.

– Kasvu ja suuruus eivät ole ainoita menestyksen mittareita. Olkaa sitkeitä ja rehellisiä, silloinkin kun se vaatii omasta mukavuudesta tinkimistä!

Sisäisten vuokrien jakoperusteet askarruttavat

Helsingin seurakuntayhtymän johtajan Juha Rintamäen mukaan kirkkovaltuusto on tehnyt kuluneen neljän vuoden aikana poikkeuksellisen merkittäviä päätöksiä.

– Helsingin seurakuntayhtymällä on Helsingissä noin 230 rakennusta, joiden sisäinen vuokrajärjestelmä uudistettiin vastaamaan paremmin todellisia kuluja. Tavoitteena on nyt vähentää tiloja 40 000 neliömetriä vuoteen 2030 mennessä ja siten pienentää vuosittaista investointitarvetta ja tuoda säästöä kiinteisiin kuluihin, Rintamäki sanoo Helsingin seurakuntien verkkosivujen uutisessa.

Myös kirkkoneuvoston puheenjohtaja Hanna Mithiku on sitä mieltä, että muutos sisäisten vuokrien jakoperusteissa on yksi nelivuotiskauden merkittävimmistä päätöksistä.

– Se vaikutti hyvin konkreettisesti seurakuntien toimintaedellytyksiin. Hyvää muutoksessa oli se, että kiinteistöjen todelliset kulut tulevat näkyviksi. Huonoa on se, että muutos tehtiin liian nopealla valmistelulla, joka ei antanut mahdollisuutta tarkastella muutoksen vaikutuksia, Mithiku arvioi.

Puheenjohtaja Hanna Mithiku, tekninen avustaja Joni Nisula ja asianhallintasihteeri Anne Linde-Raittinen osallistuivat kirkkovaltuuston vuoden 2021 joulukuun maratonkokoukseen paikan päällä Sonck-salissa. Paperipino edessä on valtuuston esityslista liitteineen.

Puheenjohtaja Hanna Mithiku, tekninen avustaja Joni Nisula ja asianhallintasihteeri Anne Linde-Raittinen osallistuivat kirkkovaltuuston vuoden 2021 joulukuun maratonkokoukseen paikan päällä Sonck-salissa. Paperipino edessä on valtuuston esityslista liitteineen.

Rohkeasti yhdessä -ohjelma on poikkeuksellisen mittava ja kaikenkattava. Siihen liittyy leikkauksia sekä kiinteistöihin että henkilöstöön ja ratkaisut siitä, mistä leikkaukset tehdään. Helsingin kirkkovaltuusto piti viime vuoden joulukuussa myös todennäköisesti kirkkohistorian pisimmän kokouksen. Korona-aikana järjestetty etäkokous kesti lähes kahdeksan tuntia ja loppui vasta varttia vaille yksi yöllä.

Yksi sisäisten vuokrien vuoksi vaikeuksiin joutuvista seurakunnista on Helsingin tuomiokirkkoseurakunta. Kirkkovaltuusto käsitteli tämänkertaisessa kokouksessaan kirkkovaltuutettu Viivi Ali-Löytyn ja viiden muun allekirjoittajan aloitetta seurakunnan toimintaedellytysten turvaamisesta. Vastaus aloitteeseen palautettiin uuteen valmisteluun.

Kirkollisveroprosentti säilyy ennallaan

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti torstain kokouksessaan Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2023 talousarviosta ja vuosien 2023–2025 toiminta- ja taloussuunnitelmasta.

Helsingin seurakuntayhtymän toimintakulut ovat ensi vuonna 98,6 miljoonaa euroa, mikä on 5,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluneena vuonna. Kiinteistöinvestointeihin on varattu 22 miljoonaa euroa.

Tästä huolimatta kaikkia tarvittavia investointeja ei voida toteuttaa taloudellisten resurssien niukkuuden takia. Kirkkojen peruskorjausinvestointeja on siirrettävä myös tuleville vuosille ja osasta kirkkoja on luovuttava.

Tietohallintoinvestointeja ja hautausmaainvestointeja tulevana vuonna suunnitellaan tehtäväksi kolmella miljoonalla eurolla.

Verotuloja arvioidaan kertyvän Helsingissä 83,3 miljoonaa euroa ja valtionrahoitusta 13,3 miljoonaa euroa. Yhteisöveron korvanneella valtionrahoituksella rahoitetaan seurakuntien lakimääräisiä tehtäviä: hautaustointa, väestökirjanpidon tehtäviä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoa. Toimintatuottojen määräksi arvioidaan 19,1 miljoonaa euroa. Kirkollisveroprosentti säilyy Helsingissä yhdessä prosentissa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: