null Kirkon rahojen väheneminen iskee työntekijöihin – Helsingin seurakuntien yhteisistä palveluista leikataan lähes joka kymmenes työpaikka

Ammattiliitto JUKO:n pääluottamushenkilö, korkeakoulupappi Kaisa Iso-Herttua keskustelee puhelimessa Seurakuntien talolla. Yt-neuvotteluiden tuloksista ja yhteisen kirkkoneuvoston päätöksistä kertova tiedotustilaisuus on juuri päättynyt. Edessä on pitkä päivä.

Ammattiliitto JUKO:n pääluottamushenkilö, korkeakoulupappi Kaisa Iso-Herttua keskustelee puhelimessa Seurakuntien talolla. Yt-neuvotteluiden tuloksista ja yhteisen kirkkoneuvoston päätöksistä kertova tiedotustilaisuus on juuri päättynyt. Edessä on pitkä päivä.

Kirkon rahojen väheneminen iskee työntekijöihin – Helsingin seurakuntien yhteisistä palveluista leikataan lähes joka kymmenes työpaikka

Alkuperäinen vähennystavoite oli 90 henkilötyövuotta, yt-neuvottelujen jälkeinen lopputulos on 45. Lähes 500 henkilöä koskevat neuvottelut olivat kirkon historian laajimmat.

Seurakuntien talon käytävillä Kolmannella linjalla liikkuu vakavan näköistä väkeä. Osa istuu pieniin ryhmiin keskustelemaan. Kolmen ammattiliiton pääluottamusmiesten puhelimet soivat. Päivän mittaan Helsingin seurakuntayhtymän johto pitää kaksi tiedotustilaisuutta, joista ensimmäisessä kerrotaan työpaikkansa menettävien kokonaismäärä, toisessa lisätietoa säästötoimenpiteistä.

Siinä välissä irtisanottavat saavat tiedon kohtalostaan esimiehiltään. Työterveyshuolto on paikalla henkisen tuen vuoksi. Tätä päivää on moni pelännyt ja odottanut keväästä asti, jolloin yhteistoimintaneuvottelut Helsingin seurakuntien yhteisissä palveluissa käynnistettiin. Ne päättyivät kesäkuussa ja sen jälkeen päätöksiä on valmisteltu huolella. Seurakuntayhtymän johtajan Juha Rintamäen mukaan irtisanomisista ei myöskään haluttu kesälomien aikana kertoa.

Tuotannolliset ja taloudelliset syyt ovat tuttua luettavaa työmarkkinoilla. Kirkossa säästötoimenpiteitä on tähän asti yleensä tehty vähitellen ja juustohöylällä, mutta nyt leikataan kerralla ja kunnolla. Taustalla on Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymä Rohkeasti yhdessä -ohjelma, jolla pyritään siihen, että Helsingin seurakunnilla olisi vuonna 2030 vielä resursseja toimia. Väki ja sitä kautta rahat kun vähenevät vääjäämättä.

Neuvottelut koskivat lähes 500 työntekijää

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti kohdistaa leikkauksia painotetusti seurakuntien yhteisiin palveluihin. Se on laaja kokonaisuus, joka seurakunnissa on sovittu hoidettavaksi yhdessä. Siihen kuuluvat muun muassa kiinteistöt, hautausmaat, henkilöstö-, talous- ja hallintopalvelut, yhteinen viestintä ja keskusrekisteri sekä yhteinen seurakuntatyö, kuten sairaalasielunhoito, perheneuvonta, oppilaitospapit, yhteinen diakonia ja erityisnuorisotyö. Erilaisia tehtäviä on todella paljon, ja neuvotteluiden piirissä on ollut lähes 500 työntekijää.

Lopullinen vähennystarve on 45 henkilötyövuotta.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 23 työntekijää irtisanotaan tai heille tarjotaan toista työtehtävää. Lisäksi 21 virkaa tai tehtävää jätetään täyttämättä eläköitymisten tai määräaikaisten palvelusuhteiden päättymisen myötä. Lisäksi noin 300 työntekijän tehtävänkuviin, organisaatioon ja/tai palvelussuhteen ehtoihin tulee muutoksia, Juha Rintamäki kertoo.

Rintamäen mukaan henkilöstön edustajien kanssa käydyissä neuvotteluissa löydettiin keinoja vähentää rakenteellisista sopeutustoimista johtuvia henkilöstöleikkauksia.

–  Alun perin sopeutustoimien arvioitiin johtavan jopa 90 henkilötyövuoden vähentämiseen. Halusimme käydä neuvottelut huolella ja arvioida yhdessä erilaisia vaihtoehtoja. Rakenteellisten säästöjen osuus väheni neuvottelujen tuloksena 600 000 eurolla, Rintamäki kertoo.

Yhteisten palveluiden 4,8 miljoonan euron leikkaustarpeesta 2,9 miljoonaa euroa on nyt rakenteellisia säästöjä eli suurelta osin henkilöstökuluja. Noin neljännes toteutetaan erilaista menoista tinkimällä. Muun muassa monia seurakuntien yhteisistä varoista myönnettäviä avustuksia vähennetään. Toimintatuottoja on tarkoitus lisätä 700 000 eurolla esimerkiksi leirikeskusmaksuja ja hautaustoimen hintoja korottamalla.

Seuraava talouden tarkastelupiste on vuonna 2026 eli ainakin siihen asti on työrauha.

Kiinteistöistä ensimmäisenä menevät myyntiin Hakavuoren kirkko, Kivisaaren kesäkoti ja Kellokosken juhlatalo. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti torstaina 8.9. lähes kolmenkymmenen toimenpiteen kokonaisuudesta, jotta tavoiteltava säästö saavutetaan.

– Pyrimme saamaan aikaiseksi niin vaikuttavan ratkaisun, että lähivuosina ei olisi tarvetta jatkuvaan kituuttamiseen, vaan voisimme keskittyä toiminnan kehittämiseen ja vaikuttavuuteen. Eli siihen, mitä varten kirkko on olemassa. Seuraava talouden tarkastelupiste on vuonna 2026 eli ainakin siihen asti on työrauha, Rintamäki sanoo.

Työnantajia edustavat henkilöstöjohtaja Riitta Kajander ja Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki pohtivat päivän kulkua. Helsingin seurakunnissa oli elokuun lopussa yhteensä 1 080 vaikitusta työntekijää ja 210 kausityöntekijää. Yt-neuvottelut ovat koskeneet lähes 500 yhteisten palveluiden työntekijää, paikallisia seurakuntia ne eivät koske.

Työnantajia edustavat henkilöstöjohtaja Riitta Kajander ja Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki pohtivat päivän kulkua. Helsingin seurakunnissa oli elokuun lopussa yhteensä 1 080 vaikitusta työntekijää ja 210 kausityöntekijää. Yt-neuvottelut ovat koskeneet lähes 500 yhteisten palveluiden työntekijää, paikallisia seurakuntia ne eivät koske.

Kampin kappelin toiminta muuttuu, Palvelevasta puhelimesta luovutaan

Käytännössä väki vähenee monissa työyksiköissä. Joitakin tehtäviä pyritään karsimaan joko kokonaan, ulkoistamaan tai muuttamaan sisältöä. Koska Kampin kappelin laajentamiseen ei ole varaa, kappelin toimintamallia muutetaan. Sieltä ei jatkossa enää saa keskusteluapua, vaan kappelista tulee hiljentymisen paikka. Espoon ja Vantaan tapaan myös Helsinki aikoo nyt luopua Palvelevan puhelimen toiminnasta.

– Jokaisessa seurakunnassa on päiväaikaan pappi tavattavissa, ja yhteiskunnassa on nykyisin monia erilaisia auttavia puhelimia, Juha Rintamäki perustelee.

Rakenteellisista uudistuksista yksi iso esimerkki on hautausmaiden yhdistäminen yhdeksi yksiköksi, mikä lisää mahdollisuuksia työvoiman joustavaan käyttöön.

– Vähintään yhtä oleellista kuin leikkaukset on se, mistä ei tingitä. Emme halunneet vähentää sairaalasielunhoidon mahdollisuuksia olla helsinkiläisten tukena, kun he kirkon apua tarvitsevat. Samoin pidämme kiinni perheneuvonnan resursseista.

Rintamäen mukaan nyt ei tähdätä vain säästöihin, vaan haetaan ”kasvun elementtiä”, sitä miten kirkko olisi Helsingissä entistä vahvemmin läsnä siellä, missä sitä tarvitaan.

Työntekijää, joka irtisanotaan tai ohjataan eläkkeelle, tämä tavoite ei taida lohduttaa?

– Heille haluan sanoa, että kyse ei ole siitä, etteivätkö he olisi tehneet hyvää ja merkityksellistä työtä. Valitettavasti meillä ei vain enää ole varaa kaikkeen siihen hyvään. Tämä ei johdu kenenkään työpanoksesta, vaan resursseista.

Hänen mukaansa Helsingin seurakunnat huolehtii työnantajan velvoitteistaan mahdollisimman hyvin ja tukee työntekijöitään muutoksen keskellä. Tukeen sisältyvät muun muassa valmennusohjelma työnhakuun, työllistymisvapaat, työterveyshuollon palvelut ja vähittäinen siirtymä työsuhdeasunnoissa markkinavuokraan.

Ammattiyhdistysten edustajat Kaisa Iso-Herttua, Rami Hooli ja Pauli Syrjö laativat yhteisen kannanoton. Vaikka heidän mukaansa neuvottelut käytiin hyvässä hengessä, jokainen irtisanominen on liikaa, sillä vaihtoehtoja olisi ollut.

Ammattiyhdistysten edustajat Kaisa Iso-Herttua, Rami Hooli ja Pauli Syrjö laativat yhteisen kannanoton. Vaikka heidän mukaansa neuvottelut käytiin hyvässä hengessä, jokainen irtisanominen on liikaa, sillä vaihtoehtoja olisi ollut.

Pääluottamusmiehet: Jokainen irtisanottu on liikaa

Mitä mieltä yt-neuvotteluista ja niiden tuloksesta ovat työntekijöitä edustaneet pääluottamusmiehet? Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n ja Jytyn Raimo Hooli, Julkisalojen neuvottelujärjestö JUKO:n Kaisa Iso-Herttua ja Kirkon alat ry:n Pauli Syrjö ovat laatineet yhteisen kannanoton, jonka sisältöä Iso-Herttua, korkeakoulupappi, avaa.

– Haluamme nostaa esille sen, että tämän mittaluokan yt-neuvotteluja ei kirkossa ole ennen käyty. Tämä on ollut pitkä ja kuluttava prosessi. Jokaisen irtisanotun kohdalla on kokonainen tarina, ja meidän mielestämme jokainen irtisanottu on liikaa, hän sanoo.

Ymmärsikö työnantaja täysin, mihin ryhtyi?

Iso-Herttuan mukaan viimeiset viikot ja kuukaudet jokainen yhteisten palveluiden työntekijä on pelännyt oman työpaikkansa ja tulevaisuutensa puolesta.

– Ymmärsikö työnantaja täysin, mihin ryhtyi, kun käynnisti tämän prosessin. Yhteisissä palveluissa tehdään monenlaista erityisosaamista vaativaa kirkon työtä, ja työntekijöillä on laajat yhteistyöverkostot. Monelle helsinkiläiselle nämä työntekijät ovat omat kirkon kasvot ja joillekin ainut turvallinen ja luotettu keskustelukumppani. Näillä päätöksillä on vaikutusta myös heidän kohtaamiinsa ihmisiin.

Pääluottamusmiehet iloitsevat siitä, että neuvotteluissa vähennystarve väheni puoleen.

– Neuvottelut käytiin kunnioittavassa ja rakentavassa hengessä, mistä voimme kiittää työnantajaa ja muita henkilöstön edustajia. Jaoimme yhdessä monta tulevaisuuden näkyä kirkosta. Siitä, millä keinoilla tavoitteisiin päästään, emme ikävä kyllä saavuttaneet kaikilta osin yhteistä näkemystä, Iso-Herttua sanoo.

Maltillinen veronkorotus olisi voinut olla vaihtoehto

Kaisa Iso-Herttuan mukaan henkilöstöedustajat esittivät realistisia vaihtoehtoja rakenteellisen alijäämän ratkaisemiseksi ilman irtisanomisia. Siksi pääluottamusmiesten mielestä jokainen irtisanomispäätös on pettymys eikä oikein istu kirkon omiin arvoihin.

Pääluottamusmiesten mielestä näin iso säästötarve ei synny hetkessä. He toivovat, että jatkossa seurakuntayhtymän taloutta hoidettaisiin pitkäjänteisemmin. Pääluottamusmiehet jättivät neuvotteluissa eriävän mielipiteen, omia ratkaisuehdotuksia, joita on poimittu yhteisen kirkkoneuvoston esittelytekstiin.

Yksi ehdotuksista oli maltillinen veronkorotus. Kun koko Suomessa keskimääräinen kirkollisvero on 1,39 prosenttia, Helsingissä se on tasan yksi. 0,1 prosenttiyksikön korotus toisi seurakuntien kassaan 6,5 miljoonaa euroa. Vieläkin pienemmällä korotuksella tai jopa ilman pysyvää korotusta voitaisiin pääluottamusmiesten mielestä selvitä, jos pyrittäisiin aktiivisesti hidastamaan jäsenmäärän laskua.

– Toivomme, että meidän esittämiämme vaihtoehtoja alettaisiin työstää, jotta emme olisi kolmen vuoden päästä taas samassa tilanteessa, Iso-Herttua sanoo.

Kun väkeä on jatkossa nykyistä vähemmän, työnantajan pitää hänen mukaansa huolehtia siitä, että tehtäviä asetetaan tärkeysjärjestykseen ja karsitaan. Samaa työmäärää ei voi tehdä vähemmällä joukolla. Työnantajan lisäksi myös ammattiliitot antavat tukea irtisanottaville jäsenilleen: laki- ja neuvontapalveluja ja pääluottamusmiesten apua.


Korjattu sanat luottamushenkilö ja pääluottamushenkilö pääluottamusmieheksi 9.9. klo 18.30.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: