Joka neljäs vuosi valittava kirkolliskokous on evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin.
Uusi kirkolliskokous valitaan 13. helmikuuta välillisellä vaalilla – papit äänestävät pappeja ja luottamushenkilöt äänestävät maallikoita
Kirkolliskokouksen jäsenistä yli kolmannes on kiintiöperiaatteen mukaisesti pappeja.
Kirkolliskokousvaaleissa on koko maassa 712 ehdokasta, joista maallikkoja on 505 ja pappeja 207. Ehdokkaiden keski-ikä on 53 vuotta. Nuorin ehdokas on 19-vuotias ja vanhin 81-vuotias. Nuoria 18–29-vuotiaita ehdokkaita on 44 eli kuusi prosenttia ehdokkaista. Ehdokkaisiin voi tutustua verkossa Kirkkohallituksen julkaisemassa ehdokasgalleriassa.
– Ehdokkaiden määrä on vähentynyt hieman edellisistä kirkolliskokousvaaleista, samoin valitsijayhdistysten. Kiinnostavaa on varsinkin pappien vaalissa aiempaa selkeämpi jakautuminen kahtia liberaaleihin ja konservatiivisiin valitsijayhdistyksiin useimmissa hiippakunnissa. Arvioni perusteella liberaaleiksi luettavilla listoilla on noin 40 prosenttia ja konservatiivisilla listoilla noin 60 prosenttia kaikista ehdokkaista, sanoo tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuksesta ja koulutuksesta.
Pääkaupunkiseudun seurakunnista Espoo ja Kauniainen kuuluvat Espoon hiippakuntaan ja Helsinki ja Vantaa Helsingin hiippakuntaan. Espoon hiippakunnassa sekä maallikko- että pappisehdokkaat ovat järjestäytyneet kahdelle listalle. Kirkkomme puolesta -lista on arvokonservatiivinen ja Toivoa on -lista arvoliberaali. Espoon hiippakunnasta valitaan kirkon ylimpään päättävään elimeen kolme pappia ja seitsemän maallikkoa, ja paikkoja tavoittelee 60 ehdokasta.
Helsingin hiippakunnassa maallikkojen ehdokaslistoja on kolme: arvokonservatiivisten maallikoiden Sanasta elämään -lista, arvoliberaali Tulkaa kaikki -lista sekä keskitietä edustava Elävä kirkko. Pappien listoja on kaksi: Tulkaa kaikki sekä Kaikkien kirkko. Helsingin hiippakunnasta kirkon ylimpään päättävään elimeen valitaan neljä pappia ja kahdeksan maallikkoa. Paikkoja tavoittelee 95 ehdokasta.
Kirkolliskokoukseen kuuluu yhteensä 109 edustajaa
Kirkolliskokoukseen valitaan hiippakunnista kaikkiaan 96 edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita. Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet. Kirkon rivijäsenet valitsivat nämä luottamushenkilöt seurakuntavaaleissa marraskuussa 2022. Papit puolestaan valitsevat kirkolliskokouksen pappisedustajat lääninrovastin johtamassa kokouksessa.
Kirkolliskokoukseen kuuluvat lisäksi asemansa perusteella kaikki piispat ja kenttäpiispa sekä saamelaiskäräjien ja valtioneuvoston edustajat, yhteensä 13 henkilöä.
Toimikausi on neljä vuotta
Samassa vaalissa 13. helmikuuta valitaan myös hiippakuntavaltuustojen jäsenet. Ehdokkaat ovat paljolti samoja henkilöitä, tosin hiippakuntavaltuustoihin pyrkii 124 ehdokasta enemmän. Uuden kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuustojen toimikausi on neljä vuotta, 1.5.2024–30.4.2028.
Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Se päättää muun muassa kirkon opista ja hallinnosta sekä kirkkolain sisällöstä. Uusi kirkolliskokous kokoontuu ensimmäiseen istuntoviikkoonsa Turkuun 13.–17. toukokuuta.
Hiippakuntavaltuuston vaaleissa on 836 ehdokasta. Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Hiippakuntavaltuustolla on muun muassa oikeus tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Espoon hiippakunnassa puolet kirkolliskokousedustajista uusia – liberaalit papit menettivät konservatiiveille yhden paikan kolmesta
AjankohtaistaLiberaali Toivoa on -lista sai Espoon hiippakunnassa niukan enemmistön sekä pappien että maallikoiden vaalissa.
