Vaittinen: Voimia on helppo toivottaa, mutta aito myötätunto jättää syvän jäljen
Älä kehota vaikeuksiaan valittavaa olemaan kiitollinen kaikesta hyvästä, mitä hänellä on.
Odotin viidettä lastani, hoidin kotona vilkasta alle kaksivuotiasta ja olin sairastanut taudin, joka vei voimani pitkäksi aikaa. Eräänä todella voimattomana hetkenä, jolloin en saanut avukseni ketään, kirjoitin Facebookiin, miten uupuneeksi tunsin oloni. Sain paljon ”voimia” -toivotuksia, mikä sinänsä oli ihan ystävällistä, mutta ei tietenkään poistanut tilanteen hankaluutta. Aktiivisen lapsen kanssa oli vaikea jaksaa, kun omat voimat olivat lopussa.
En unohda koskaan myötätuntoa, jota sain tuolloin eräältä tuttavalta, joka ei itsekään ollut kovin helpossa tilanteessa. Toivotusten sijaan kyseinen fb-kaveri laittoi minulle heti yksityisviestin: ”Oikeesti, Elina, miten mä voin auttaa? Tuunko vaikka hoitamaan sun lapsia?” Hän oli valmis uhraamaan omat suunnitelmansa ja tulemaan apuun, vaikka emme edes kovin hyvin tunteneet toisiamme.
Jos itsellä rahat riittävät elämiseen ja terveys on rautainen, ei ehkä voi käsittää, millaista on elää vuosia ahdingossa.
Myötätunnottomuus satuttaa. Jos joku uskaltautuu kirjoittamaan somen ihanien matkakuvien virrassa omasta vaikeasta tilanteestaan, joku saattaa kommentoida, että ”sinulla on kuitenkin nämä ja nämä asiat hyvin, joten olisit vain kiitollinen”. Se vain pahentaa tilannetta.
Jos ihmisen rahat eivät riitä välttämättömiin lääkkeisiin, hän kärsii vaikeista kroonisista kivuista eikä saa tarvitsemaansa hoitoa, hänen on vaikea olla pelkästään onnellinen ja kiitollinen siitä, että ”meillä täällä Suomessa asiat ovat kuitenkin niin hyvin”.
Kiittämättömyydestä tuomitsemisen sijaan kärsivä tarvitsisi kuuntelemista, myötätuntoa ja aivan konkreettista apua. Jos itsellä rahat riittävät elämiseen ja terveys on rautainen, ei ehkä voi käsittää, millaista on elää vuosia ahdingossa. Pitkään jatkunut ahdistava tilanne ei voi olla jättämättä jälkiä ihmiseen, vaikka se ei edes näkyisi ulospäin.
Lapset osaavat vielä näyttää tunteensa: jos tuntuu pahalta, sen uskaltaa sanoa. Aikuiset joutuvat usein peittämään pahan olonsa ehkä juuri siksi, että ilmapiiri ei salli vaikeista asioista puhumista.
Joskus myötätunnottomuudelta vaikuttava käytös voi johtua siitäkin, että toiselta kiitollisuutta vaativalla ihmisellä itsellään on vaikea olo, mutta hän ei osaa tai uskalla sanoa sitä ääneen.
Myötätunto, joka tulee suoraan sydämestä ja on valmis myös käytännön tekoihin, jättää jälkensä. Hyvän jäljen. Usein he, jotka kuuntelevat ja ovat valmiita tarjoamaan apua, ovat itse olleet joskus heikoilla ja kohdanneet lämmintä välittämistä.
Myötätunto ja kuulluksi tuleminen syöpyvät sydämeen ja synnyttävät lisää ymmärtämistä, kuuntelemista ja auttamista.
Kirjoittaja on yhteisöllisyydestä haaveileva pappi, joka tykkää leikkiä sanoilla.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Terveydestä ehti tulla niin normaali olotila, että tervehdysten alkuperäinen merkitys unohtui
PuheenvuorotKorona on epäterveellinen muistutus terveyden arvosta.
