Väkivaltaiset radikaalimuslimit piinaavat Pakistanin kristittyjä – aina niin ei ollut, kertoo isä James Channan
James Channan on työskennellyt vuosikymmeniä uskontojen rauhanomaisen rinnakkaiselon eteen. Valtaosa Pakistanin muslimeista on hänen kanssaan samoilla linjoilla.
Uskotko, että Muhammad on profeetta?
Vastausta kannattaa miettiä tarkkaan – ainakin, jos asuu Pakistanissa. Maan jumalanpilkkalainsäädäntö on armoton. Koraanin pilkkaamisesta voi saada elinkautisen vankeusrangaistuksen ja profeetta Muhammadin häpäisystä kuolemantuomion.
– Kristitty voi vastata, että Muhammad on teidän profeettanne ja me kunnioitamme häntä, mutta hän ei ole meidän profeettamme. Joku voi kuitenkin todeta, että vai niin, sinä loukkaat Muhammadia, kertoo isä James Channan.
Suomessa parhaillaan vieraileva Channan on katolinen pappi ja yksi Pakistanin reilusta parista miljoonasta kristitystä. Hän johtaa Lahoressa sijaitsevaa rauhankeskusta ja on työskennellyt vuosikymmeniä uskontojen rauhanomaisen rinnakkaiselon eteen.
Channan kertoo, että kun hän oli lapsi, sellaista työtä ei tarvittu. Pakistanin muslimit elivät pitkälti sovussa maan uskonnollisten vähemmistöjen kanssa. Channanin kotikylässä muslimit toivottivat kristityille hyvää joulua ja kristityt muslimeille hyvää eidiä.
Sitten kuvioon tuli kenraali, joka sotki pakan.
Järjestelmä, joka laittoi kristityt ruotuun
Kun Jeesus nousi kuolleista, apostoli Tuomas – hän, joka evankeliumien mukaan epäili ylösnousemusta, vaikka näki Jeesuksen – matkusti itään. Hän saapui nykyisen Pakistanin alueelle vuonna 52 ja julisti ilosanomaa.
Niin ainakin kertovat vanhat tarinat. Varmaa on, että alueella oli kristittyjä ajanlaskun ensimmäisinä vuosisatoina. Eurooppalaiset lähetystyöntekijät ja jakamatonta Intiaa hallinneet britit jatkoivat uskon levittämistä.
Kun muslimienemmistöinen Pakistan irtautui vuonna 1947 hinduenemmistöisestä Intiasta, moni Pakistanin alueella asuva kristitty kannatti irtautumista. Kristityille luvattiin, että heidän asemansa turvataan.
Se oli käytännössä apartheid-järjestelmä.
Aluksi lupaus näytti pitävän. James Channanin isä työskenteli esimiesasemassa isolla maitotilalla, ja hänen muslimialaisensa kunnioittivat häntä. Channanin opettajat koulussa olivat muslimeja, ja he kohtelivat häntä hyvin.
Tilanne muuttui vuonna 1976, kun kenraali Zia ul-Haq kaappasi vallan ja alkoi johtaa maata diktaattorina. Ul-Haq oli tiukka siitä, että Pakistan on islamilainen maa, jossa uskonnolliset vähemmistöt pysyvät ruodussa. Maan lainsäädäntöä uudistettiin sharian ehdoilla, ja esimerkiksi ankarat jumalanpilkkalait tulivat voimaan.
– Ne vuodet käänsivät Pakistanin ylösalaisin, Channan kertoo.
– Zia ul-Haq eritteli kristityt, hindut ja sikhit muslimeista. Hän sääti, että kunkin uskonnon edustaja voi äänestää vaaleissa vain oman uskontonsa edustajaa. Se oli käytännössä apartheid-järjestelmä.
Ul-Haqin kuoleman jälkeen lainsäädäntöä pehmennettiin, mutta kristittyjen ongelmat olivat vasta alkaneet.
Kymmenen prosenttia, joka terrorisoi
Syyskuu, 2013: Ainakin 80 ihmistä kuoli ja 140 loukkaantui kirkkoon tehdyssä itsemurhaiskussa Peshawarissa.
Maaliskuu, 2015: Ainakin 14 ihmistä kuoli ja 70 loukkaantui kahteen kirkkoon tehdyissä pommi-iskuissa Lahoressa.
Maaliskuu, 2016: Ainakin 70 ihmistä kuoli ja 340 loukkaantui, kun itsemurhapommittaja iski puistoon, jossa kristityt viettivät pääsiäistä. Uhreista 29 oli lapsia.
Ja niin edelleen.
– Ekstremistit ovat vähemmistö. Valtaosa muslimeista kunnioittaa kristinuskoa, ja meillä on hyvät välit, James Channan sanoo.
Channanin mielestä islam on pääasiassa hyvä ja rauhanomainen uskonto. Hän arvioi, että kymmenen prosenttia Pakistanin muslimeista on radikaaleja. Kyseinen kymmenen prosenttia mahdollisti muun muassa sen, että terroristijärjestö al-Qaidan johtaja Osama bin Laden piileskeli vuosikausia Pakistanissa.
Islamilaiset ääriliikkeet ovat muutamassa vuosikymmenessä juurtuneet syvälle Pakistanissa. Channanin mukaan kyse on pitkälti Afganistanin ja Saudi-Arabian inspiroimasta ääriajattelusta. Myös diktaattori Zia ul-Haqin perintö painaa yhä.
Pakistanin kristityt pelkäävät. Murhaiskujen lisäksi maan tiukkoja jumalanpilkkalakeja käytetään pelotteluun ja uhkailuun. Kaikki syytetyt eivät ole kristittyjä: jos musliminaapuruksilla on maakiista, tapaukseen voidaan yrittää saada uusi kierre syyttämällä toista jumalanpilkasta.
Pakistanin korkein oikeus on tähän mennessä kumonnut kaikki jumalanpilkasta annetut kuolemantuomiot. Syytökset on todettu vääriksi.
– Jumalanpilkkalakeja käytetään usein väärin. Kristittyjä voidaan syyttää kiusan vuoksi.
Mutta sitten on sellaisia muslimeja kuin Lahoren suurmoskeijan imaami Maulana Abdul Khabir Azad. 100 000 ihmistä vetävän moskeijan imaami on Channanin mukaan muslimien ja kristittyjen välisen rauhan suuri puolustaja. Channan kutsuu imaamia läheiseksi ystäväkseen ja kertoo, että he ovat matkustaneet yhdessä ympäri maailmaa kertomassa uskontojen rauhallisesta rinnakkainelosta.
– Se on mahtavaa.
James Channan puhuu Helsingin Seurakuntien talolla (Kolmas linja 22 B) tiistaina 5.12. kello 17.30–20 järjestettävässä Uskontodialogin onnistumisista Pakistanissa ja Suomessa -tapahtumassa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Lähetysseura tukee kotinsa menettäneitä Pakistanin kristittyjä – epäily Koraanin halventamisesta johti tuhopolttoihin
AjankohtaistaLähetysseura tukee kotinsa menettäneitä perheitä 20 000 eurolla katastrofirahastostaan.