null Vantaalainen isomummi Auli Heikkinen tykkää siitä, että ympärillä on nuoria ihmisiä

Auli Heikkisestä on mukava palata Vantaalle Pohjois-Karjalassa käynnin jälkeen.

Auli Heikkisestä on mukava palata Vantaalle Pohjois-Karjalassa käynnin jälkeen.

Ajankohtaista

Vantaalainen isomummi Auli Heikkinen tykkää siitä, että ympärillä on nuoria ihmisiä

Senioreiden hyvinvointipäivissä saa vinkkejä mukavampaan elämään. 83-vuotiaalle Auli Heikkiselle iloa tuovat lapset ja lapsenlapset perheineen.

Vantaalainen Auli Heikkinen, 83, vastaa puhelimeen Nurmeksessa. Hän kävelee hautausmaalla ja etsii läheistensä hautaa. Hän istuu penkille juttelemaan.

– Enpä löydä nyt isovanhempieni hautaa. Veli on haudattu tänne, ja sukua on vaikka kuinka paljon tällä samalla maalla.

Heikkinen on kotoisin Pohjois-Karjalasta. Vantaalla hän asui pitkään omakotitalossa, mutta miehensä kuoleman jälkeen hän muutti kerrostaloon.

– Kasvatan parvekkeella kukkia ja tomaatteja. Kun on maalla kasvanut, kaipaa multaa kynsien alle. Tomaattien kasvamista on mukava seurata.

Vantaan historia ja elämäntarinat kiinnostavat

Puoliso, veli ja vanhin poika kuolivat perätysten. Suru on kulkenut viime vuosina Auli Heikkisen matkassa.

– Kun on jo tämän ikäinen, myös tuttavapiiri vaihtuu, kun yksi toisensa jälkeen kuolee.

Hyvää isomummon mielestä on se, että ympärillä on jälkikasvua. Hän näkee lasten syntyvän ja kasvavan.

– Mutta toisaalta, näen myös planeettamme tuhon. Se ei tunnu kauhean hyvältä. Mutta tässä vaan tallataan tätä polkua.

Lapset ja lapsenlapset käyvät Heikkisen luona yökylässä. Mummosta se on mukavaa.

– Minä tarvitsen nuoria ihmisiä ympärilleni. Se on ihan fakta.

En minä niin vanha ole. Olen vain kauan elänyt.

Ei Heikkinen nuoria avuksi tarvitse, vaan heidän seuransa on mieluista. Kodinhoito on hänelle tärkeää. Mielellään hän tekee myös käsitöitä ja autoilee.

– Pitkiä matkoja en enää yksin uskalla ajaa, mutta lyhyitä kyllä.

Heikkinen lukee paljon. Hän on kiinnostunut Vantaan historiasta ja elämäntarinoista. Ilkka Remestäkin hän on lukenut, vaikka Heikkinen ei jännitystä kaipaakaan.

– Viime talvena luin neljä paksua kirjaa ilta- ja yölukemisena. Lukeminen on kauhean kivaa, mutta näkö minulla on jo rajallinen. Kaksi leikkausta on tehty. Isotekstisiä kirjoja luen kuitenkin helposti.

Öisin valvottaa

Televisiosta Auli Heikkinen katsoo vain uutiset. Sarjoja hän ei jaksa enää seurata. Iltaisin Heikkinen asettuu television ääreen tarkoituksenaan katsoa Puoli yhdeksän uutiset. Lähellä puolta yötä hän herää. Uutiset ovat tulleet ja menneet.

– Yöllä valvon paljon. Unta ei riitä koko yöksi ja päivällä on pakko nukkua päiväunet. Sitten valvon, enkä häkelly siitä. Nukun silloin, kun nukuttaa.

Kun Heikkiseltä kysyy, tunteeko hän itsensä vanhaksi, vastaus on valmiina.

– En minä niin vanha ole. Olen vain kauan elänyt, hän sanoo nauraen.

 

Valtakunnallista vanhustenviikkoa vietetään 6.–13.10 ja vanhustenpäivää 6.10.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.