Vantaan Hakunilassa partiotaipaleensa aloittanut Siiri Somerkero osallistuu edelleen vanhan lippukuntansa retkille ja leireille.
Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Siiri Somerkero: ”Olen päässyt tekemään asioita, joita ei muuten olisi tullut tehtyä”
Puheenjohtajan mukaan partio muuttui avoimemmaksi eri taustoista tuleville lapsille ja nuorille, kun partiolupauksesta poistettiin Jumala.
Siiri Somerkero liittyi partioon yhdeksänvuotiaana. Lippukunta oli Hakunilassa toimiva Tuikku-tytöt, jonka nimeksi tuli myöhemmin Sotungin tuliketut. Vuosien varrella Somerkero toimi ryhmänvetäjänä ja lippukunnan puheenjohtajana. Ennen nykyistä pestiään hän oli Pääkaupunkiseudun partiolaisten piirinjohtaja.
Somerkero osallistuu edelleen Sotungin Tulikettujen retkille ja leireille. Lippukunnan toiminnassa ovat mukana myös hänen kaksi sisartaan.
Partioharrastuksella on ollut iso merkitys Somerkeron elämässä.
– Parasta antia ovat olleet hieno partioyhteisö ja se, että olen päässyt tekemään asioita, joita ei muuten olisi tullut tehtyä. Partio on kasvattanut ottamaan vastuuta itsestä ja muista ihmisistä ja kannustanut tarttumaan toimeen.
Somerkerosta on ollut tärkeää myös se, että partiotoiminnassa on tutustunut ihmisiin ympäri Suomea. Näin hän on päässyt omien kupliensa ulkopuolelle ja oppinut ymmärtämään eri tavoin ajattelevia ihmisiä.
Partiolupauksessa huomioon erilaiset katsomukset
Siiri Somerkero aloitti Suomen Partiolaisten puheenjohtajana vuodenvaihteessa.
– Partion rooli on yhteiskunnassa tärkeä. Se tarjoaa lapsille, nuorille ja aikuisille monipuolisen harrastuksen lisäksi mahdollisuuden muuttaa maailmaa, vaikuttaa yhdessä tasa-arvokysymyksiin, ilmastonmuutokseen ja muihin yhteiskunnallisiin asioihin.
– Pääkaupunkisedulla on ollut huolta siitä, ettei kaikilla lapsilla ole harrastuksia. Toivon, että yhä useampi löytäisi partiosta oman harrastusyhteisönsä.
Korona-aika on vaikuttanut paljon myös partiojärjestön toimintaan. Somerkeron mukaan järjestö on monen muun tavoin joutunut tekemään ison digiloikan. Toimintaa on järjestetty eri tavoin verkon kautta, ja Somerkero uskoo, että näitä uusia toimintatapoja jatketaan korona-ajan jälkeenkin.
Pääkaupunkiseudulla seurakunnat toimivat lähes kaikkien partiolippukuntien taustayhteisöinä.
– Siiri Somerkero
Partiojärjestö on tehnyt pitkään yhteistyötä kirkon kanssa. Kun Suomen Partiolaisten peruskirja uusittiin viime vuonna, myös kirkon ja partion välistä yhteistyösopimusta uudistettiin. Tämän myötä partiolupauksesta poistettiin maininta Jumalasta. Tavoitteena on ollut laajentaa käsitys katsomuksessa kasvamisesta entistä kokonaisvaltaisemmaksi.
Somerkeron mielestä uudistus muutti partiota avoimempaan suuntaan.
– Tavoitteena on, että väestön moninaisuus näkyisi partion toiminnassa. Uusi partiolupaus tuo paremmin esiin erilaisten uskonnollisten katsomusten huomioimisen.
– Kirkko kuuluu edelleen järjestön tärkeimpiin yhteistyökumppaneihin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla seurakunnat toimivat lähes kaikkien partiolippukuntien taustayhteisöinä.
Seurakunnan seppo hoitaa yhteyksiä partioon
Samoilla linjoilla Siiri Somerkeron kanssa on Korson seurakunnan johtava kasvatuksen viranhaltija Sanna Ahjosaari.
– Uusi partiolupaus antaa lapsille ja nuorille tasa-arvoisen mahdollisuuden osallistua partion toimintaan. Se ei silti sulje pois jumalanäkökulmaa vaan korostaa jokaisen omaa katsomusta ja jumalasuhdetta.
– Tavallaan se myös alleviivaa sitä, että lippukunnissa kiinnitetään nyt enemmän huomiota katsomuskasvatukseen.
Seppomestari Sanna Ahjosaari toimii yhdyshenkilönä seurakunnan ja partiolippukunnan välillä.
Ahjosaari työskenteli aiemmin pitkään Sipoon seurakunnassa, ja hän oli jo siellä paikallisen partiolippukunnan yhdyshenkilönä, jota kutsutaan sepoksi. Hän on myös kouluttautunut seppomestariksi, joka koordinoi ja mentoroi seurakuntien muita seppoja.
Korson seurakunnassa Ahjosaari on toiminut pari vuotta.
– Korson Honkapartio kokoontuu veloituksetta Korson kirkon tiloissa olevassa partiokolossa. Lisäksi partiolaiset ovat saaneet seurakunnalta kopiointi- ja muuta käytännön apua.
– Nyt korona-aikana emme ole voineet tehdä kovin kiinteää yhteistyötä. Minun oli tarkoitus viime kesänä osallistua Vantaalla partiolaisten alueleirille, mutta sekin siirtyi koronatilanteen takia.
Korson seurakunta ja partiolippukunta ovat keskustelleet yhteistyön lisäämisestä tulevaisuudessa. Vantaan seurakunnat ovat perinteisesti tehneet monenlaista yhteistyötä partiolippukuntien kanssa. Ne ovat järjestäneet yhdessä muun muassa jumalanpalveluksia, itsenäisyyspäivän lipunnostoja, leirejä ja tapahtumia.
Partioviikkoa vietetään 19.–25.4.
Vantaalaisia partiolippukuntia
Itä-Vantaa
Korson Honkapartio (Korso)
Rekolan metsäveikot (Rekola)
Rekolan metsäsiskot (Rekola)
Sotungin Tuliketut (Hakunila, Sotunki)
Tikkurila ja Keski-Vantaa
Tikkurilan Siniset (Tikkurila)
Aviapartio (Pakkala)
Erämetsot (Ruskeasanta, Simonkylä, Ilola)
Pyhän Laurin Ritarit (Helsingin pitäjän kirkonkylä)
Jokihiset (Jokiniemi)
Länsi-Vantaa
Kaivokselan delfiinit (Kaivoksela)
Kartanopartio (Seutula)
Koskenhaltiat (Martinlaakso)
Myyrpartio (Myyrmäki)
Tavastit (Hämeenkylä)
Timanttipartio (Kivistö)
Vantaan metsänkävijät (Martinlaakso, Kivistö, Ylästö)
Katso lähin lippukuntasi täältä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee

”Tylsää ei ole ollut koskaan” – Nuoret partiolaiset kertovat, miten metsä, leirit ja vastuutehtävät ovat muovanneet heitä
Ajankohtaista Hyvä elämäHelsinkiläinen Else Ojala, espoolainen Urho Kekarainen ja vantaalainen Alexandra Nyström ovat oppineet pärjäämään luonnossa kaikilla säillä ja huolehtimaan nuoremmistaan. Tämän vuoden Yhteisvastuukeräys tukee partiotoimintaa.


Uusi luottamushenkilö Eeva Öystilä liputtaa seurakunnassa nuorten ja tasa-arvon puolesta
Ajankohtaista Hengellisyys