null Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät valittivat Vantaan yleiskaavaehdotuksesta – kaavassa niiden maista kohtuuttoman suuri osa on osoitettu virkistysalueeksi

Hiekkaharjun golf-kenttä sijaitsee suurelta osin seurakunnilta vuokratuilla mailla.

Hiekkaharjun golf-kenttä sijaitsee suurelta osin seurakunnilta vuokratuilla mailla.

Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät valittivat Vantaan yleiskaavaehdotuksesta – kaavassa niiden maista kohtuuttoman suuri osa on osoitettu virkistysalueeksi

Seurakuntayhtymien omistamasta 200 hehtaarin maa-alasta vain viidennes on osoitettu asuinrakentamiseen. Yhtymät haluaisivat lisää rakennusoikeutta.

Vantaan ja Helsingin seurakunnat valittavat Vantaan kaupunginvaltuuston tammikuussa hyväksymästä uudesta yleiskaavaehdotuksesta Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitus, joka on jätetty 12.3., koskee erityisesti seurakuntien yhdessä omistaman Räckhalsin kantatilan maa-alueita. Ne ovat merkittävä osa Asolan, Rekolan, Leinelän ja Hiekkaharjun alueista.

Valituksessa kiinnitetään huomiota muun muassa maanomistajien yhdenvertaiseen kohteluun. Seurakuntien maita tulisi niiden mielestä voida käyttää sekä asuntorakentamiseen että virkistysalueiksi siten, että virkistysalueiden määrä ei painotu kohtuuttomasti seurakuntien maa-alueissa, kuten kaavassa tapahtuu.

Uudessa kaavaehdotuksessa alueen maanomistajia ei seurakuntayhtymien mielestä kohdella samalla tavalla kuin muita maanomistajia. Seurakuntien näkemyksen mukaan kaavaluonnoksen rakentamisoikeutta kavennettiin kaavaehdotuksessa merkittävästi etenkin seurakuntien omistaman Räckhalsin kantatilan alueelta. 

Vantaan ja Helsingin seurakunnat omistavat yhdessä tilan, joka on suuri osan kyseisten kaupunginosien maista. Omistus on peräisin jo keskiajalta. Vantaan seurakuntien osuus näistä maa-alueiden tuotosta on kaksi kolmasosaa ja Helsingin kolmannes.

Seurakunnat muistuttavat aiemmasta sopimuksesta

Valituksessa katsotaan, että yleiskaava 2020 on seurakunnille kohtuuton, koska niiden omistaman pohjoisen palstan noin 200 hehtaarin alasta korkeintaan noin viidesosa on osoitettu asuinrakentamiseen. Asuinrakentamista tulisi seurakuntien mukaan sallia tehokkaasti ja tiiviisti erityisesti pääradan ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

Maa-alueiden käyttö kaupunkilaisten virkistystarkoituksiin on seurakuntayhtymien mukaan yksi tärkeä maaomaisuuden käyttötapa ja esimerkiksi Elmon urheilupuisto kannatettava. Kaupungin asukasluvun ja asuntojen tarpeen kasvaessa ei voida kuitenkaan edellyttää, että seurakuntayhtymien maaomaisuudesta valtaosa jäisi virkistysalueeksi.

Yksi keskeinen valitusperuste on rakennusoikeuden vähäisyys ja kaventaminen Hiekkaharjun aseman läheisyydessä.

Seurakuntien omistamilta mailta asuinrakentamista on kavennettu myös sellaiselta alueelta, joka maakuntakaavassa on merkitty tehokkaan rakentamisen alueeksi ja joka sijaitsee hyvien julkisten kulkuyhteyksien ääressä. Yksi keskeinen valitusperuste on rakennusoikeuden vähäisyys ja kaventaminen Hiekkaharjun aseman läheisyydessä.

Seurakunnat huomauttavat, että Vantaan kaupungin ja seurakuntien kesken on aiemmin tehty aiesopimus maa-alueiden käytöstä. Kun seurakuntayhtymät ovat sopineet joidenkin alueiden luovuttamisesta virkistys- tai muuhun yleistä etua palvelevaan käyttöön, ne ovat perustellusti saaneet käsityksen, että muut alueet ovat myöhemmin osoitettavissa tuottavaan käyttötarkoitukseen kuten asuntorakentamiseen. Uudessa yleiskaavaehdotuksessa näin ei aiesopimuksesta poiketen tapahdukaan.

Golf-kentän alue poistettiin asuntorakentamisesta

Seurakuntien hallinto-oikeudelle tekemässä valituksessa vaaditaan, että yleiskaava 2020 on kumottava siltä osin, kun Räckhalsin maille ei ole osoitettu kohtuullista rakentamismahdollisuutta.

– Hallinto-oikeudelle tehty valitus koskee koko yhtymien omistamaa maa-aluetta, koska laajasta alueesta mielestämme kohtuuttoman iso osa on kaavoitettu puistoksi ja virkistysalueeksi. Jonnekin päin aluetta haluttaisiin lisää rakennusoikeutta, Vantaan seurakuntayhtymän johtaja Jukka Parvinen sanoo.

Vantaan seurakuntayhtymän johtajan Jukka Parvisen mukaan seurakuntien omistamasta maa-alueesta kohtuuttoman iso osa on uudessa kaavassa merkitty virkistysalueeksi.

Vantaan seurakuntayhtymän johtajan Jukka Parvisen mukaan seurakuntien omistamasta maa-alueesta kohtuuttoman iso osa on uudessa kaavassa merkitty virkistysalueeksi.

Yksi esimerkki, joka mainittiin seurakuntien ja kaupungin aiesopimuksessa, on Hiekkaharjun golfkentän alue. Kun seurakunnat vuokrasivat 17 hehtaarin alueen golf-yhtiölle, sovittiin, että alue on golf-käytössä vain väliaikaisesti ja että sinne rakennetaan myöhemmin asuntoja. Asia ilmenee seurakuntien ja golf-yhtiön välisestä vuokrasopimuksesta sekä kaupungin ja seurakuntien aiesopimuksesta. Lisäksi alue on Uudenmaan maakuntakaavassa merkitty tehokkaan asuinrakentamisen alueeksi.

Vantaan seurakuntayhtymä antoi kaavasta jo valmisteluvaiheessa lausunnon, jossa se esitti Hiekkaharjun golfkentän keskittämistä Rekolanojan pohjoispuolelle. Tämä mahdollistaisi asuntojen rakentamisen Rekolanojaan asti.

Kaupunki vastasi, että golf-kentän maapohjan paksut savikerrokset ja raideliikenteen aiheuttama tärinä pienentävät rakentamiseen sopivaa aluetta. Ne nostavat kustannuksia ja edellyttävät tehokasta rakentamista. Tämä ei kaupungin mielestä sovi kulttuurimaiseman reunalle. Siksi golf-kentän asuinaluevaraukset poistettiin kaavaehdotuksesta.

Seurakuntayhtymät ovat asiasta siis eri mieltä. Ne katsovat, että alueelle on perusteltua rakentaa muun muassa hyvien liikenneyhteyksien vuoksi. Tiivis rakentaminen on niiden mielestä hyvää rakentamista luonnon ja kestävän kehityksen kannalta.

Maaomaisuudella on seurakunnille iso taloudellinen merkitys

Seurakunnat korostavat, että ne kantavat huolta luontoarvoista. Esimerkiksi Vantaan seurakunnat omistaa 279,7 hehtaaria metsää, jota hoidetaan vastuullisesti.

Hiilitaselaskelman mukaan Vantaan seurakuntien metsät sitovat hiilidioksidia lähes kaksi kertaa enemmän kuin on Suomen keskiarvo. Luontoarvoiltaan arvokkaimpia alueita on suojeltu. Seurakuntien valituksessa kyse on niiden mukaan siitä, että viher- ja virkistysalueita ei kohdennettaisi kohtuuttomasti yhden kiinteistön alueelle.

Vantaan seurakuntien toiminnan rahoituksesta noin neljäsosa tulee pääomatuloista.

Rakennusoikeuden lisääminen yleiskaavaan on seurakunnille taloudellisesti merkittävää. Vantaan seurakuntien toiminnan rahoituksesta noin neljäsosa tulee pääomatuloista. Kun kirkollisverotulot ovat pidemmän ajan kuluessa laskeneet, muiden tulojen merkitys kasvaa.

– Seurakunnat kykenevät sitä paremmin palvelemaan seurakuntalaisia ja auttamaan apua tarvitsevia mitä parempi taloudellinen tilanne niillä on, Jukka Parvinen sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi