Tikkurilan kirkolla kokoontunut Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto käsitteli lähetysjärjestöjen tukemista osana talousarviota.
Vantaan seurakunnat jatkaa kaikkien kirkon lähetysjärjestöjen tukemista – kirkkovaltuusto päätti asiasta äänin 28–21
Yhteisen kirkkoneuvoston laatimassa pohjaesityksessä esitettiin talousarvioon varattujen rahojen jäädyttämistä Sley:ltä ja Kansanlähetykseltä, kunnes piispainkokous on käsitellyt näiden aseman.
Vantaan seurakuntayhtymä jatkaa kaikkien kirkon kahdeksan lähetysjärjestön tukemista. Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto käsitteli asiaa osana toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion käsittelyä tiistaina 28. marraskuuta.
Yhteisen kirkkoneuvoston esitys yhteiselle kirkkovaltuustolle oli, että talousarvio hyväksytään, mutta se edellyttää, että Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) ja Suomen Evankelis-luterilainen Kansanlähetys (Sekl) säilyttävät kirkon lähetysjärjestön aseman ja talousarvioon varatut lähetysmäärärahat jäädytetään siksi aikaa, kunnes piispojen käynnistämä prosessi järjestöjen virallisesta asemasta on päättynyt.
Lokakuussa kokoontunut piispainkokous päätti aloittaa kuulemismenettelyn näiden kahden järjestön kanssa, koska järjestöjen katsottiin syyllistyneen sopimusrikkomukseen. Taustalla on se, että naisten pappeuteen torjuvasti suhtautuvien järjestöjen työntekijöitä vihittiin Inkerin kirkon papeiksi Pietarissa.
Asiasta käytiin pitkä keskustelu
Kirkkovaltuuston kokouksessa käytiin asiasta pitkä, yli 20 puheenvuoroa sisältänyt keskustelu ja pohjaesitykseen tehtiin kaksi vastaesitystä. Ensimmäisen vastaesityksessä toivottiin, että myös Sley ja Kansanlähetys saisivat tukea entiseen tapaan. Toisessa ehdotus oli, että tiettyjen järjestöjen tukea leikattaisiin asteittain ja että vuonna 2027 tuki loppuisi kokonaan Sley:ltä, sen ruotsinkieliseltä sisarjärjestöltä Slef:ltä, Kansanlähetykseltä ja Evankeliselta lähetysyhdistykseltä (Ely).
Tukea Sley:lle ja Kansanlähetykselle kannatti muun muassa Soili Haverinen Sanasta elämään -ryhmästä.
– Kun yhteinen kirkkoneuvosto päätti asiasta, kokonaiskirkon kannalta ei ollut tehty vielä mitään linjauksia siitä, miten kirkossa pitäisi toimia. Kirkkoneuvoston kokouksen jälkeen on tullut kaksi linjaavaa asiaa. Ensimmäinen niistä on kirkkohallituksen kolehtipäätös, jossa Sley:tä ja Kansanlähetystä kohdellaan kuten ennenkin.
Toinen linjaava seikka oli Haverisen mielestä lähetysasioista vastaavan piispan Jari Jolkkosen puheenvuoro kirkolliskokouksessa, jossa hän sanoi, että kaikki kirkon ja sen lähetysjärjestöjen sopimukset ovat yhä voimassa.
– Lähetysjärjestöt eivät voi tehdä niin, että nyt jäädytään tämän prosessin ajaksi. Toivon, että Vantaan seurakuntayhtymä toimii tässä luotettavan sopimuskumppanin tavoin ja kohtelee lähetysjärjestöjä yhteisten periaatteiden mukaan, Haverinen sanoi.
Piispainkokous on se laillinen ja arvovaltainen elin selvittämään, miten tämä asia on.
- Päivi Pitkäranta
Haverisen kantaa tukivat muun muassa Hämeenkylän huominen -ryhmän Eila Paulun, Kokoava seurakunta -ryhmän Pirkko Yrjölä ja Sanasta Elämään -ryhmän Päivi Pitkäranta.
– Perusteet jäädyttämiselle lähtevät oikeastaan median myllyttämästä huhumyllystä. Piispainkokous on se laillinen ja arvovaltainen elin selvittämään, miten tämä asia on. Meidän ei ole syytä joka seurakunnassa lähteä tähän ralliin, vaan toimia luotettavan kumppanin tavoin, Pitkäranta sanoi.
Toisessa vastaesityksessä tuki olisi vähentynyt asteittain
Toisessa vastaesityksessä ehdotettiin tuen uudelleenjakoa ja vähentämistä asteittain.
– Ehdotamme, että lähetysmäärärahojen jakoa muutetaan siten, että neljältä lähetysjärjestöltä (Sley, Slef, Sekl ja Eky) leikataan 30 prosenttia pohjaesityksen mukaisesta summasta. Ajatuksena on, että vuosina 2025 ja 2026 leikataan edelleen suunnilleen sama summa euromääräisesti kuin vuonna 2024 ja vuonna 2027 näille järjestöille ei enää jaeta tukea lainkaan, Tulkaa kaikki -ryhmän Laura Häggblom esitti.
Hän ehdotti myös, että järjestöiltä leikattu tuki lisättäisiin Suomen Lähetysseuran, Suomen Pipliaseuran ja Kirkon Ulkomaanavun määrärahaan.
Tukea suunnataan eri tavalla, ei leikata.
- Elina Nykyri
Tätä vastaesitystä tukivat puheenvuoroillaan muun muassa saman ryhmän Elina Nykyri ja Kyrkan mitt i byn -ryhmän Jeje Eklöf.
– Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia, jakamattomia ja perustavanlaatuisia. Meidän tulisi tukea vain sellaisia lähetysjärjestöjä, jotka sanoin ja teoin kunnioittavat ihmisoikeuksia ja jotka hyväksyvät sen, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Ketään ei saa syrjiä, ei missään päin maailmaa, ei mistään syystä, ei milloinkaan, Eklöf painotti.
– Me voimme seurakuntayhtymässä itsenäisesti päättää asiasta. Kun kirkko on hyväksynyt naispappeuden, on tärkeää, että viesti maailmallakin on samanlainen. Tukea suunnataan eri tavalla, ei leikata, Nykyri sanoi.
Eklöf halusi myös tietää, onko Vantaan seurakuntayhtymällä sopimuksia lähetysjärjestöjen kanssa. Tähän Vantaan seurakuntayhtymän johtaja Jukka Parvinen vastasi, että seurakuntayhtymällä ei ole sopimuksia, vaan päätösvalta on kirkkovaltuustolla.
Lopuksi kirkkovaltuusto äänesti kaksi kertaa, ensin kahden vastaesityksen välillä. Esitys, jossa myös Sley ja Kansanlähetys saisivat yhä tukea, voitti äänin 28–21. Sitten kirkkovaltuusto äänesti pohjaesityksen ja vastaesityksen välillä. Vastaesitys voitti äänin 28–21.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
