null Vantaan kirkkovaltuusto hylkäsi  yhdenvertaisuushankkeen: perusteluna käytettiin ”hankkeeseen sisään leivottua sateenkaari-ideologiaa”

Kirjava kirkko -hankkeen tavoitteena olisi ollut tehdä Vantaan seurakuntien toiminnasta entistä saavutettavampaa niin vammaisille kuin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä. Hankkeen vastustajat katsoivat, että sen sisään on leivottu sateenkaari-ideologiaa. Kuva: Tatyana Tomsickova/IStock

Kirjava kirkko -hankkeen tavoitteena olisi ollut tehdä Vantaan seurakuntien toiminnasta entistä saavutettavampaa niin vammaisille kuin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä. Hankkeen vastustajat katsoivat, että sen sisään on leivottu sateenkaari-ideologiaa. Kuva: Tatyana Tomsickova/IStock

Vantaan kirkkovaltuusto hylkäsi  yhdenvertaisuushankkeen: perusteluna käytettiin ”hankkeeseen sisään leivottua sateenkaari-ideologiaa”

Valtuusto hyväksyi Vantaan seurakuntien ensi vuoden budjetin, jonka toimintamenot ovat 36,9 miljoonaa euroa. Kirjava kirkko -hankkeen kustannusarvio oli 33 500 euroa.

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto nuiji toimikautensa viimeisessä kokouksessa tiistai-iltana kasaan isoja ja tärkeitä päätöksiä.

Valtuusto muun muassa hyväksyi seurakuntien ensi vuoden talousarvioehdotuksen, jonka toimintakuluiksi on arvioitu 36,9 miljoonaa euroa. Seurakuntayhtymän verotulojen ennakoidaan hieman pienenevän ja olevan ensi vuonna noin 29,5 miljoonaa euroa.

Taloudenhoidossa jatketaan tiukkaa linjaa: käyttötalouden nettokehys on 0,8 prosenttia pienempi kuin kuluvana vuonna. Investoinnit on mitoitettu talouden arvioituun kantokykyyn ja ovat ensi vuonna korkeintaan 10,8 miljoonaa euroa. Jatkossa, kun Myyrmäen kirkko saadaan peruskorjattua, taso on 4,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Tämänkertaisessa valtuuston kokouksessa kiivainta keskustelua ei kuitenkaan käyty miljoonista, vaan huomattavasti pienemmistä summista. Molemmat liittyivät yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksiin ja johtivat äänestykseen.

Kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisi

Ensi vuodelle esitettiin määrärahaa viidelle kehittämishankkeelle. Ikäihmisten parissa toteutettava Länsi-Vantaan keikka-apu, Sielun latauspiste millenniaalien hengellisyyden vahvistajana, kasteeseen liittyvän viestinnän kehittäminen sekä monikielisen viestinnän kehittäminen saivat valtuuston kannatuksen ja rahaa yhteensä 133 000 euroa.

Sen sijaan viides hanke eli Kirjava kirkko – saavutettavampi seurakunta ei saanut rahoitusta. Sille oli tarkoitus myöntää ensi vuodelle rahaa 33 500 euroa. Pitkän keskustelun jälkeen käydyssä äänestyksessä päädyttiin tasatulokseen äänin 22–22. Kokouksen puheenjohtajana toiminut kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Paula Lehmuskallio Kokoava seurakunta -ryhmästä äänesti hanketta vastaan, mikä ratkaisi äänestyksen.

Kirjava kirkko -hankkeen tavoitteena olisi ollut tehdä Vantaan seurakuntien toiminnasta saavutettavaa, osallistavaa ja turvallista kaikille vantaalaisille lähtökohdista riippumatta ja samalla vahvistaa ihmisten mielikuvaa seurakunnista yhdenvertaisuutta edistävänä toimijana. Toimenpiteisiin sisältyivät muun muassa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman laatiminen, saavutettavuusyhdyshenkilöiden nimeäminen, vapaaehtoisten vaikuttajaryhmät ja sateenkaaritoiminnan verkkosivut.

Hankesuunnitelmassa tuodaan esille se, että perustuslaissa on määritelty yhdenvertaisuuden periaate. Seurakunnissa on kuitenkin ihmisryhmiä, joiden osallistumismahdollisuudet ovat hankesuunnitelman mukaan jossain määrin rajoittuneet. Tähän kuuluvat esimerkiksi vammaiset ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt. Vammaispalvelulain mukaisia asiakkaita on Vantaalla 4 849 ja kehitysvammahuollon asiakkaita 1 038. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluu 5–15 prosenttia väestöstä.

Soili Haverisen mielestä seurakuntien pitää itse päättää toiminnastaan eikä esimerkiksi sateenkaarimessujen pitämistä voi vaatia seurakuntayhtymän tasolta. Kuva: Esko Jämsä

Soili Haverisen mielestä seurakuntien pitää itse päättää toiminnastaan eikä esimerkiksi sateenkaarimessujen pitämistä voi vaatia seurakuntayhtymän tasolta. Kuva: Esko Jämsä

Hanketta vastustettiin sateenkaari-ideologian syöttämisenä

Ehdotuksen, jonka mukaan hankkeelle ei myönnetä rahoitusta, teki arvokonservatiivisen Sanasta elämää -ryhmän kirkkovaltuutettu Soili Haverinen. Hänen mukaansa hanke sisältää kannatettavia asioita, kuten vammaisten paremman huomioimisen. Hankkeen ongelma on Haverisen mukaan muualla.

– Kannatettavien elementtien lisäksi hankkeeseen on leivottu sisään sateenkaari-ideologian edistäminen seurakunnissa muun muassa sateenkaarimessujen kautta. Tällaista painostusta ei pitäisi tulla ylhäältäpäin seurakuntayhtymän tasolta, vaan seurakunnilla tulee olla vapaus päättää omasta toiminnastaan myös tässä asiassa, Haverinen sanoi kokouksessa.

Haverinen kertoi tekevänsä sateenkaari-ideologiasta väitöskirjaa. Hänen mukaansa sen tuominen kirkkoon on ongelmallista, koska siihen on sisäänrakennettuna ajatus, etteivät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat voisi osallistua tavalliseen seurakunnan toimintaan, vaan heidät pitäisi eristää muista erilleen omiin tilaisuuksiinsa.

– Usein tässä on myös ajatus, että heille tulisi julistaa eri tavalla kuin muille seurakuntalaisille, vaikka meille on annettu yksi ja sama Raamattu, yksi ja sama Jeesus vapahtajaksi ja yksi ja sama usko, jonka kautta pelastumme. Eli siihen ei kuulu sellainen ihmisten lokeroiminen, jota sateenkaari-ideologia ajaa, eikä sitä sen takia tarvitse kirkkoon tuoda. En voi siis hyväksyä, että seurakuntayhtymän varoja käytetään sateenkaari-ideologian syöttämiseen seurakuntiin, Haverinen sanoi.

Laura Häggblomin mukaan Vantaan seurakunnissa ei ole tehty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, vaikka se on kirjattu tavoitteisiin. Kirjava kirkko -hankkeeseen sisältyi muun muassa tällaisen suunnitelman laatiminen. Kuva: Esko Jämsä

Laura Häggblomin mukaan Vantaan seurakunnissa ei ole tehty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, vaikka se on kirjattu tavoitteisiin. Kirjava kirkko -hankkeeseen sisältyi muun muassa tällaisen suunnitelman laatiminen. Kuva: Esko Jämsä

”Te haluatte sulkea heiltä oven kokonaan”

Soile Haverisen puheenvuoro kirvoitti kipakoita vastakommentteja. Kirkkovaltuutettu Laura Häggblom arvoliberaalista Tulkaa kaikki -ryhmästä piti käsittämättömänä, että hanke, joka tukee vammaisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osallisuutta, jätetään kokonaan vaille rahoitusta.

– Te haluatte sulkea heiltä oven kokonaan ja jatkaa syrjimistä, Häggblom sanoi.

Valtuutettu Jan-Erik Eklöf Kyrkan mitt i byn -ryhmästä sanoi, ettei kyse ole rahasta, vaan halusta sulkea kirkon toiminnasta pois ne, jotka ajattelevat ja uskovat eri tavalla, ja peräänkuulutti lähimmäisenrakkautta. Sosialidemokraattien Tarja Eklund kertoi ajatelleensa, että nyt eletään 2000-luvulla, mutta näköjään ollaankin vielä toisella vuosisadalla.

Hankkeen vastustajat kiistivät vastustavansa yhdenvertaisuutta ja kertoivat toivottavansa kaikki tervetulleeksi kirkkoon. Sanasta elämään -ryhmän Pekka Mäkipään mukaan valtuustokeskustelu kertoo itsessään siitä, miksi hanke on ongelmallinen ja miten seksuaalieettiset ratkaisut jakavat kirkkovaltuustoa ja koko kirkkoa.

Puheenjohtaja Paula Lehmuskallio muistutti valtuutettuja korrektista eri mieltä olevia kunnioittavasta kielenkäytöstä.

Valtuuston kokous striimattiin ja on toistaiseksi katsottavissa Vantaan seurakuntien Youtube-sivuilla.

Lähetysmäärärahoja jaetaan kaikille

Toinen asia, josta valtuustossa jo vuosien ajan on taitettu peistä, on lähetysmäärärahojen jako. Niin tapahtui tälläkin kertaa.

Vantaan seurakunnat antavat verotuloistaan 2,5 prosenttia kirkon kansainväliseen työhön. Ensi vuonna tämä summa on 653 000 euroa. Noin puolesta tästä summasta päättävät seurakuntaneuvostot. Kirkkovaltuuston päätettävänä oli 336 582 euron tukisumma.

Äänestyksessä hävinneen vastaesityksen mukaan tukea olisi myönnetty vain Suomen Lähetysseuralle ja Suomen Pipliaseuralle. Vastaesityksen mukaan muut viisi järjestöä suhtautuvat kielteisesti seksuaalivähemmistöjen parisuhteisiin ja neljä niistä ei hyväksy naispuolisia pappeja. Tukea päätettiin edellisvuosien tapaan jakaa kaikille kirkon kanssa sopimuksen tehneille lähetysjärjestöille. Äänestystulos oli 29–13.

Vuoden 2023 alussa kirkkovaltuustossa aloittavat marraskuun seurakuntavaaleissa valitut uudet luottamushenkilöt.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: