Pappi Jaakko Hyttinen ja tapahtumakoordinaattori Susanna Lönnqvist ovat huomanneet, että Pyhän Laurin kirkko on monelle rakas.
Vantaan ylpeys on erityisesti vihkiparien mieleen
Pyhän Laurin kirkko on yhdistelmä keskiaikaa ja 1800-luvun romantiikkaa. Kävimme vierailulla.
Kehäkolmosen ja Tuusulantien puristuksessa on toinen todellisuus: idyllinen Helsingin pitäjän kirkonkylä. Keskiajalla kylä oli tärkeä keskus, jonne tultiin kirkonmenoihin ja asioille pitkienkin matkojen takaa. Näkyvin muistutus kirkonkylän pitkästä historiasta on 1400-luvun puolivälissä valmistunut kivikirkko, joka on pääkaupunkiseudun vanhin säilynyt rakennus.
Pyhän Laurin kirkko on saanut nimensä sen suojelupyhimyksen, Pyhän Laurentiuksen mukaan. Laurentius eli 200-luvulla Roomassa ja kärsi marttyyrikuoleman. Juuri Laurentiuksen legenda on se, jolla Tikkurilan seurakunnan pappi Jaakko Hyttinen yleensä aloittaa kirkon esittelyn.
– Kerrotaan, että keisarin vaadittua kirkon aarteita Laurentius oli marssittanut tämän eteen Rooman raajarikot, kodittomat ja muut hyljeksityt. Kun Laurentiusta sitten oltiin polttamassa halsterilla kuoliaaksi, hän kehotti telottajia kääntämään hänet toiselle kyljelle, että sekin puoli kypsyisi, Hyttinen kertoo.
Laurentius oli keskiajalla suosittu pyhimys, ja hänen mukaansa nimettiin myös Suomessa useita kirkkoja. Hyttisen mukaan Pyhän Laurin kirkossa on todennäköisesti ollut keskiajalla Laurentiuksen patsas ja myös jokin Laurentiuksen reliikki eli pyhäinjäännös. Niiden myöhemmistä vaiheista vain ei ole tietoa.
Kirkon sisätilojen koristemaalaukset on tehty 1800-luvun lopussa.
Madonnaa ja Jeesus-lasta esittävä keskiaikainen puuveistos on alunperin ollut maalattu.
Kirkon keskiaikaisista puuveistoksista on säilynyt neljä muuta, joista tälläkin hetkellä ovat esillä Madonnaa ja Jeesus-lasta sekä tunnistamatonta naispyhimystä esittävät veistokset. Muuten keskiaika näkyy kirkossa lähinnä ulkoseinissä. Kirkko nimittäin tuhoutui pahasti tulipalossa 1893. Palon jälkeen korjaukset suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer ja ne edustavat tyyliltään uusgotiikkaa.
– Ehkä monen mielestä kirkon kauneus johtuu juuri siitä, että se on yhdistelmä keskiaikaa ja 1800-luvun romanttisia koristeluja, Hyttinen otaksuu.
Sisätilojen koristemaalaukset nähdään reilun vuoden päästä entistä ehompina, kun kirkossa tehtävät seinien ja katon puhdistus- ja restaurointityöt saadaan valmiiksi.
Pyhän Laurin kirkko on puiston ja hautausmaan ympäröimä.
Pyhän Laurin kirkon tapahtumakoordinaattori Susanna Lönnqvist on iloinen mutta ei kovin hämmästynyt siitä, että juuri tämä kirkko on monen pääkaupunkiseudulla asuvan lempikirkko.
– Pyhän Laurin kirkko edustaa juuria. Täällä on kastettu, vihitty, konfirmoitu ja siunattu hautaan ihmisiä niin monien sukupolvien ajan. Tämä on monille ”meidän kirkko”, josta ollaan ylpeitä. Kirkko ja kirkonkylä ovat myös vastakohta nykyaikaiselle ympäristölle, Lönnqvist sanoo.
Pyhän Laurin kirkko onkin pääkaupunkiseudun ja luultavasti koko Suomen suosituin vihkikirkko, jossa kesäsesongin aikana avioituu lähes sata paria. Kesäsunnuntaisin kirkko puolestaan täyttyy konfirmoitavista rippilapsista omaisineen.
Kirkossa järjestetään myös paljon konsertteja ja muita tapahtumia. Viime vuonna kirkon musiikkitilaisuuksissa oli noin 22 000 kävijää. Turisteja ei tilastoida yhtä tarkasti, mutta kirkko on kesäisin auki aamusta iltaan ja vieraita palvelee kesäopas.
Enemmänkin turisteja voisi Lönnqvistin mielestä käydä – varsinkin kun lentokentälle on matkaa vain seitsemän kilometriä. Ehkä kirkon maine on jo leviämässä.
– Eilen täällä oli koko päivän japanilainen kuvausryhmä, joka tekee Suomessa elokuvaa. Täällä kuvattiin kohtausta, jossa nuori nainen tulee kirkkoon etsimään rauhaa.
Kurkista kirkkoon sisään:
Pyhän Laurin kirkko on talviaikaan avoinna päivittäin klo 12–16.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tutkija Jaakko Tahkokallio murtaa myyttejä keskiajasta – papit edustivat sivistystä eivätkä takapajuisuutta
Hyvä elämäKristinusko antoi vaihtoehdon perinteiselle verikostolle ja espoolaisnaiset lähtivät oma-aloitteisesti ulkomaille.
