Ortodoksisessa kirkossa loppiaista eli teofaniaa vietetään Jeesuksen kasteen muistoksi. Venäjällä on tapana tehdä loppiaisena jäälle ristin muotoinen ”Jordaniksi” kutsuttu avanto, jossa uskovaiset kastautuvat keskiyöllä. Vladimir Putin suoritti oman kastautumisseremoniansa pyhän Nil Stolobenskin luostarin rannassa Tverin Karjalassa 19.1.2018. Venäjän ortodoksisen kirkon käyttämän juliaanisen kalenterin mukaan loppiaista vietetään tammikuun 19. päivänä.
Venäjän ortodoksisen kirkon ihanneyhteiskuntaa johtaisi Jumalan valitsema hallitsija – ja sehän sopii Vladimir Putinille
Vladimir Putinin ja Venäjän ortodoksisen kirkon marssijärjestys on selvä: kirkon tehtävä on palvella poliittista valtaa. Sekä Putin että kirkko puolustavat perinteisiä, venäläisiä ja kristilliseksi katsomiaan arvoja.
Venäjän ortodoksisen kirkon ja presidentti Vladimir Putinin läheiset välit eivät ole enää uutinen, mutta kiinnostavaa sen sijaan on, miten tiukasti kirkon teologinen ajattelu ja Putinin tavoitteet kytkeytyvät toisiinsa.
Helsingin yliopiston tiedekulmassa 11.4. käydyssä paneelikeskustelussa asian ottivat esille sekä Suomen entinen Moskovan suurlähettiläs Hannu Himanen että Itä-Suomen yliopiston teologian osaston tutkija Heta Hurskainen.
Hurskaisen mukaan Putin vieraili joulukuussa 2017 Venäjän ortodoksisen kirkon piispainkokouksessa. Hän kutsui siellä kirkkoa toimimaan yhdessä valtion kanssa perinteisten arvojen puolustamiseksi.
Kirkon johdolle tällainen puhe on Hurskaisen mukaan mieluista kuultavaa. Se kertoo heille siitä, että Venäjän presidentti haluaa johtaa kansaansa tavalla, joka palvelee Jumalan tarkoitusta.
Kommunismi oli Vladimir Putinin mukaan vain primitiivinen versio kristinuskosta.
Venäjän ortodoksisen kirkon teologiset asiakirjat, erityisesti vuoden 2000 sosiaalidoktriini, tekevät selväksi, että kirkon mielestä monarkia on demokratiaa parempi hallitusmuoto. Nykytilanteessa kirkko lähinnä sietää demokratiaa. Hurskaisen mukaan kirkon ihanne on ortodoksinen valtio, jota Jumalalta valtuutuksensa saava hallitsija johtaa Jumalan tahdon mukaan ja siten toimii kansan parhaaksi.
– Nyt on nähtävissä, että kirkon ihanne on aiempaa lähempänä toteutumista. Venäjän hallitus, erityisesti Putin, näyttää arvostavan kirkkoa ja sen hengellisyyttä. Ortodoksinen valtio näyttää realistisemmalta tavoitteelta kuin koskaan aiemmin Neuvostoliiton jälkeisenä aikana, sanoi Hurskainen.
Moraaliset normit ovat pelastuskysymys
Venäjän ortodoksisen kirkon mielestä tiettyjen moraalisten normien noudattaminen on jopa pelastuskysymys. Kirkko vastustaa seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, kannattaa naisten ja lasten oikeuksien rajoittamista, vastustaa aborttia, eutanasiaa ja kantasolututkimusta ja haluaa rajoittaa sananvapautta estääkseen jumalanpilkan. Tavoite on tukea perinteistä perhettä, kristillisenä pidetyn yhteiskunnan ydinyksikköä.
Ex-suurlähettiläs Himasen mukaan Vladimir Putinin suuri projekti on rakentaa valtiolle ja kansalle vahva, historiaan ja venäläisiin arvoihin perustuva identiteetti. Putin antoi tammikuussa Valamossa haastattelun, jossa hän totesi ortodoksisen kirkon olleen aina tärkeä osa Venäjän kansallista valtiota. Kommunismi oli Putinin mukaan vain primitiivinen versio kristinuskosta.
Putinille sopii ajatus, että valtionpäämies ei ole vastuussa niinkään kansalle kuin Jumalalle. Vaikka näin ei Himasen mukaan sanota kirjaimellisesti, näin annetaan kuitenkin ymmärtää. Työnjako kirkon ja valtion välillä on selvä.
– Kirkko on valtiolle alamainen ja palvelee Putinin politiikkaa, sanoi Himanen
Himasen mukaan Venäjällä kolmikosta kirkko, uskonto ja usko tärkein on kirkko. Ihmisen oma uskonnollinen vakaumus ei ole niin tärkeä kuin se, että kansalainen näkee kirkon osana venäläistä yhteiskuntaa. Kirkko ja valtio elävät Himasen mukaan keskenään sinfoniassa, toisiinsa tukeutuen.
Venäjän kirkko on pitkälti vetäytynyt ekumeniasta, etenkin oppikeskusteluista muiden kirkkojen kanssa. Vielä 1980-luvulla nykyinen kirkon johtaja patriarkka Kirill oli Kirkkojen maailmanneuvoston presidentti. Hän vastasi silloin kirkon ulkosuhteista. Neuvostoaikana tämä merkitsi Himasen mukaan sitä, että hän seurasi ja toteutti Neuvostoliiton ulkopolitiikkaa.
Nyt kirkko ja Kirill seuraavat ja toteuttavat Venäjän valtion politiikkaa. Ukrainan tilanteessa kirkolle on suotu tiettyä itsenäisyyttä, sillä valtiovalta ymmärtää, että Ukrainassa asuu sen jäseniä.
Venäjän ortodoksinen kirkon opetukset eivät kansan parissa kohtaa yhtä suurta vastakaikua kuin kirkko haluaisi.
Suurin osa pitää itseään ortodokseina
Entä miten ihmiset käytännössä suhtautuvat kirkkoon ja sen uskoon tai kirkon ja valtion ajamiin perinteisiin arvoihin? Kirkon asema on viime vuosina vahvistunut. Eri tutkimusten mukaan 65–82 prosenttia venäläistä pitää itseään ortodokseina, kertoi Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian yliopistonlehtori Maija Penttilä. Kaksi kolmesta venäläisestä uskoo Jumalaan, mutta säännöllisiä kirkossa kävijöitä on alle 10 prosenttia. Toisaalta 41 prosenttia kertoo rukoilevansa.
Ei-uskovien määrä on laskenut. Se on enää noin 15 prosenttia. Muslimeja on 10–14 prosenttia venäläisistä ja Putin on todennut pitävänsä myös islamia venäläisenä uskontona. Käytännössä kansan parissa rasismi varsinkin Keski-Aasiasta tulevia siirtolaisia kohtaan on yleistä.
– Venäjän johto julistaa multietnisyyttä ja muiden uskontojen kunnioitusta, mutta todellisuus on jotain muuta. Shiiojen kanssa eletään rauhassa, mutta sunnit ovat ongelma Venäjälle. Maasta on lähtenyt 2000–4000 islamistista taistelijaa Syyriaan ja Irakiin ja lisäksi muutamia tuhansia Keski-Aasiaan. Tatarstanin tataareilla on suuri historiallinen arvo, ja esimerkiksi Venäjän Keskuspankin johtaja on tataari, mutta kehitys on viime vuosina ollut negatiivista myös heidän kannaltaan, toteaa Himanen.
Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan vieraileva tutkija Katharina Kunter muistutti, että ortodoksisuus on muutakin kuin sen johto ja että muillakin uskonnoilla on vielä sijaa Venäjällä. Naiset ovat miehiä uskonnollisempia. Protestanttiset kirkot mielellään muistuttavat, että nekin ovat venäläisiä.
– Ne julistavat olevansa venäläisiä, koska niiden on pakko tehdä niin. Monet protestanttiset kirkot ovat turvallisuusviranomaisten tarkan valvonnan alla, muistutti Himanen.
Hurskaisen mukaan Venäjän ortodoksinen kirkon opetukset eivät kansan parissa kohtaa yhtä suurta vastakaikua kuin kirkko haluaisi. Tämä ei kuitenkaan ole kirkolle kovin iso ongelma, sillä viime kädessä piispat ja patriarkka pitävät huolta oikeasta uskosta. Muihin uskontoihin kohdistuviin rajoituksiin ja esimerkiksi Jehovan todistajien vainoon kirkko ei puutu. Syy on Hurskaisen mukaan se, että Venäjän ortodoksisessa kirkossa puhtaan ortodoksisen valtion ideaaliin eivät muut uskonnot kuulu.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kansaa valmistellaan Venäjällä sodan uhkaan nostamalla esiin pyhän sodan teemaa – kirkon rooliin kuuluu hengellinen maanpuolustus, kertoo tutkija Elina Kahla
AjankohtaistaNiin kirkko kuin valtiokin korostavat olevansa perinteisten arvojen puolustajia, ja länsi nähdään moraalisesti rappeutuneena. Jotkut pitävät Josif Stalinia uskon puolustajana.
