Rasoul Khorram tuoksuttelee kasvattamaansa auringonkukkaa Viikin kasvimaalla.
Rasoul Khorram rakentaa kukkasiltaa Suomen ja Kurdistanin välille – toimittaja-dokumentaristi on kylvänyt salaa satoja auringonkukkia ympäri Helsinkiä
Taideprojektin tarkoitus on yhdistää ihmisiä ja tuoda heille iloa.
Loppukesällä toimittaja ja dokumentaristi Rasoul Khorram käveli Helsingin Keskuskadulla. Kadun kukkaistutuksista vastaava henkilö hoiti parhaillaan kukkalaatikkoa Artekin edessä. Khorram pysähtyi hänen viereensä.
”Hieno auringonkukka, mistä se on siihen tullut?” Khorram kysyi.
Kukkienhoitaja arveli, että siemen oli kulkeutunut ruukkuun linnun matkassa.
Kyseessä ei kuitenkaan ollut lintu vaan Khorram itse. Hän on kylvänyt huhtikuusta lähtien salaa satoja auringonkukan ja maustebasilikan siemeniä ympäri Helsinkiä osana taideprojektiaan. Hän on myös lahjoittanut siemeniä ohikulkijoille ja viljelypalstojen viljelijöille.
Auringonkukkia on kohonnut ainakin Viikin yliopiston kasvimaalle opiskelijoiden istutuslaatikoihin, Oulunkylän asemalle, Aleksis Kiven patsaan ympärille ja Mellunmäen kasvimaalle. Suurimman kylvötyön Khorram kertoo tehneensä Viikin pellon reunaan.
− Se oli todella iso homma. Kylvin siemeniä varmaan kilometrin matkalle.
Rasoul Khorram kylvi Viikissä valtavan määrän auringonkukkia ohikulkijoiden iloksi. Siemenet tulivat Kurdistanista.
Rasoul Khorram keskustelee ohikulkijan kanssa auringonkukista, luonnosta sekä Suomen ja Kurdistanin kulttuureista Helsingin Keskuskadulla.
Rasoul Khorram hoitaa auringonkukkia, jotka hän on kasvattanut Helsingin keskustaan.
Khorramilla on tapana antaa siemenestä kasvattamiaan pieniä auringokukan taimia suomalaisille lahjaksi.
Kurdistanista tuotuja auringonkukan siemeniä. Kuva: Robin Vuorinen.
”Haluan rakentaa kukkasillan Suomen ja Kurdistanin välille”
Rasoul Khorram on kotoisin Osnavieh-nimisestä paikasta läntisen Iranin kurdialueelta. Kurdeja on maailmassa noin 35 miljoonaa. He asuvat pääosin Iranin, Irakin, Turkin ja Syyrian alueella. He toivovat alueelle omaa itsenäistä valtiota, Kurdistania.
Viisi vuotta sitten Khorram kävi kotimaassaan ja vei äidilleen tuliaisiksi kaksi kiloa avokadoja. Palattuaan Suomeen Khorram soitti videopuhelun äidilleen ja huomasi kuvaruudulla uuden taimen.
− Äitini on joskus sanonut, että jos haluat kunnioittaa toista, istuta hänelle kukka. Äiti kylvi avokadon siemenet, koska ne muistuttavat häntä minusta, Khorram kertoo.
Khorram sai idean.
Maaliskuun puolivälissä hän istutti Irakin Halabjassa kukkia rakettiromusta tehtyihin kukkaruukkuihin. Saddam Husseinin johtamat Irakin joukot käyttivät samoja raketteja kaasuhyökkäyksessä Halabjassa kurdeja vastaan vuonna 1988. Kaasut tappoivat noin 5000 siviiliä.
Taideprojektillaan Khorram halusi muistaa hyökkäyksessä kuolleita ihmisiä.
Samalla matkalla hän kylvi yhdessä muiden kurdien kanssa Suomesta tuotuja kukkien siemeniä Halabjaan. Ennen Suomeen paluuta Khorram hankki auringonkukan ja maustebasilikan siemeniä kurdialueelta ja toi ne mukanaan Suomeen.
− Haluan rakentaa kukkasillan Suomen ja Kurdistanin välille, ja EU:n ja Lähi-Idän välille. Maailma ei tarvitse enää sotaa. Please, lopettakaa, Khorram sanoo.
Myös Khorramin äiti rakentaa kotiseudullaan kukkasiltaa.
−Hän jakaa lähettämiäni suomalaisten kukkien siemeniä naapureille ja ystäville, jotka sitten kylvävät ne pihoilleen.
Ensimmäiset auringonkukat kukkivat Viikin kasvimaalla elokuun alussa.
”Auringonkukat tanssivat tuulen kanssa”
Kurdit kutsuvat epäluotettavaa, kaksinaamaista ihmistä auringonkukaksi. Khorramille auringonkukat symboloivat ystävyyttä ja iloa.
− Auringonkukat kääntyvät aina aurinkoon ja tuulisena päivänä ne tanssivat tuulen kanssa. Auringonkukat eivät valita, vaan antavat lämpimästi iloa muille, Khorram sanoo.
Khorram on ottanut kukistaan kuvia kännykkäkameralla. Välillä hän lähettää kuvia äidilleen. Hän kutsuu auringonkukkia parhaiksi ystävikseen.
Läpi kesän Khorram kävi kastelemassa kukkia joka toinen viikko. Nyt kukkien taimet ovat kadonneet ainakin Viikin pellon reunasta ja Oulunkylän asemalta. Khorram ihmettelee, miksi.
− En ymmärrä, miksi kukat pitää poistaa, vaikka ne eivät häiritse ketään. Ehkä niiden poistajat eivät tienneet, että ne ovat auringonkukkia. Tai sitten he eivät hyväksy vieraita kukkia, Khorram sanoo.
Jonain päivänä hän aikoo kirjoittaa projektistaan kirjan, järjestää valokuvanäyttelyn ja tehdä dokumenttielokuvan nimeltä Äitini suomalaiset kukat.
Seuraavaksi Khorram aikoo tehdä valokuvanäyttelyn viikkiläisten arjesta. Haaveissa on myös toinen kukkaprojekti.
− Jos saan tukea, haluaisin perustaa monikulttuurisen puiston, johon maahanmuuttajat voisivat istuttaa kotimaastaan tuomia kukan siemeniä ja taimia, Khorram sanoo.
Sissiviljelyllä on pitkät juuret historiassa
Rasoul Khorram tekee auringonkukkaviljelmillään taideaktivismia. Usein julkisilla paikoilla salaa tai luvatta tapahtuvaa viljelyä kutsutaan sissiviljelyksi (guerilla gardening). Suomeen sissiviljely tuli Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Ympäristöjärjestö Dodo perusti ensimmäisen yhteisöllisen sissiviljelmän Helsinkiin vuonna 2009.
Monia sissiviljelijöitä motivoi huoli maailman ruokakriisistä sekä kaupunkiluonnon yksipuolistumisesta. Usein sissiviljelyyn liittyy toimintaa ilmastonmuutosta vastaan.
Suomessa tunnetuin sissiviljelyn muoto lienevät sissiniityt eli omin luvin julkisille joutomaille kylvetyt niityt. Vuonna 2013 Tampereella ja lähiseuduilla perustettu Villi vyöhyke ry on perustanut toimintansa aikana noin 50 sissiniittyä.
Viime vuosina joutomaille perustetut kasvimaat ja viljelylaatikot ovat yleistyneet Suomessa ja kaupungit suhtautuvat niihin nykyään pääasiassa myönteisesti.
Auringonkukat ovat merkityksellisiä myös sissiviljelijöille. Brussels Farmer -ryhmä julisti 1. toukokuuta kansainväliseksi auringonkukkien sissiviljelypäiväksi (International Sunflower Guerilla Gardening Day). Helsinki-päivänä 12.6.2021 Dodo ry järjesti 100 000 auringonkukkaa Helsinkiin -tapahtuman.
Historian ensimmäinen sissiviljelijä lienee englantilainen reformaattori Gerrard Winstanley (1609−1676), joka perusti The Diggers-radikaaliryhmän vuonna 1649. Kollektiivi viljeli maata Englannin Surreyssa St. George´s Hillissä silloisten maanomistuslakien vastaisesti. Kokeilu jäi noin vuoden mittaiseksi.
Toisena sissiviljelyn pioneerina pidetään yhdysvaltalaista omenatarhuri ja saarnaaja John ”Omenansiemen-Johnny” Chapmania (1774−1884), joka on tunnettu hahmo yhdysvaltalaisissa kansantarinoissa. Chapman otti haltuunsa 1800-luvun alussa runsaasti maa-alueita Pennsylvaniassa, Ohiossa ja Illinoisissa, joille hän istutti omenapuiden taimia. Menettely oli täysin laillista rajaseuduilla. Kansantarinoiden Omenansiemen-Johnny on boheemi, omenansiemeniä taskuissaan kantava kulkuri. Todellisuudessa John Chapman oli tiukka liikemies, joka tähtäsi toiminnallaan voittoon. John Chapman seurasi teologi Emanuel Swedenborgin opetuksia ja saarnasi hyvien tekojen ja luonnon puolesta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vieraasta tutuksi lähiökirkon alakerrassa – matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja tarvitaan monikulttuurisessa Helsingissä
Hyvä elämäPop-up-kahvilassa eri maista tulleet, eri uskontojen edustajat ja suomalaiset voivat tutustua toisiinsa. Joidenkin polku johtaa kansainväliseen messuun ja syvemmälle seurakuntaan.
