– Cityketut ovat minusta tervetulleita, sanoo Jarmo Jokinen. Luontokuvausta harrastava Jokinen kuvasi tämän jutun kettukuvat Arabianrannassa vuonna 2015.
Villi city: Kettu seuraa koiraa lenkillä ja hengaa kissan kanssa hiekkalaatikolla
Uteliaisuus saa repolaisen tutustumaan lemmikkeihin. Foxy-koira sai ketun lenkkiseurakseen koko kevääksi.
Oranssi turkki, valkea hännänpää, pystyt korvat: kettua muistuttava sekarotuinen Foxy juoksenteli aamuviideltä Malminkartanon täyttömäellä, kun puiden takana vilahti oranssia.
Foxy singahti perään – ja palasi pian kettu kintereillään.
– Foxy tuli hämmentyneenä viereeni. Kettu seurasi viiden–kymmenen metrin päässä meistä koko kolmen kilometrin lenkin, koiranomistaja Raija Vaahtokivi kertoo.
Foxy ja Vaahtokivi kohtasivat ketun talvella. Sen jälkeen villi koiraeläin jolkotteli parivaljakon mukana monet varhaiset aamulenkit.
– Jos menin kyykkyyn, kettu saattoi mennä rullalle makaamaan ja katsoa rauhassa takaisin. Se alkoi luottaa minuunkin, sanoo Vaahtokivi.
Ketun kiinnostus oli yksipuolista, sillä leikattu uroskoira Foxy ei yrittänyt edes haistella sitä. Vaahtokivi kertoo, että keväällä repolainen koitti houkutella koiraa kivikkoon, jossa oli mäyrän luolasto. Ketut pesivät sellaisissa paikoissa.
– Kesällä näin siellä ketunpentuja, eikä aikuinen kettu tullut enää luoksemme.
Kettukeväästä on jo vuosia. Vaahtokiven nykyinen suomenpystykorva Panu haukkuu luonnoneläimet hihnassa.
– Näin ketun viimeksi tänä keväänä Kartanonhaan puistossa Kannelmäessä. Kettu ei mennyt kauas, vaikka Panu kävi kuumana.
Panu haukkuu kettuja, jotka eivät viitsi paeta pitkälle hihnassa reuhtovaa suomenpystykorvaa. Raija Vaahtokiven entinen koira Foxy lenkkeili usein vapaana ketun kanssa.
Lemmikitkin kaverustuvat erilajisten kanssa
Haagalainen Anne Toropainen on tavannut monesti ketun viedessään koiriaan varhaiselle aamulenkille.
– Kerran kettu seurasi meitä parinkymmenen metrin päässä ja toisen kerran tuijotti puskasta koirapuistoa.
Myös YouTubesta löytyy useita videoita koiran huomiota hakevista ketuista. Mistä on kyse, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmala?
– Kettu on älykäs ja utelias eläin. Kettu voi hyvin kiinnostua koirasta, joka ei suhtaudu siihen aggressiivisesti. Onhan lemmikkimaailmassakin erilajisia eläinkavereita. Iso metsästyskoira saattaisi tappaa ketun, mutta Helsingissä on enemmän seurakoiria.
Holmalan mukaan nuoret ketut suhtautuvat uusiin kokemuksiin avoimimmin. Hän on väitellyt tohtoriksi ketun, supikoiran, mäyrän ja kotikissan välisistä suhteista.
Lasten leikkipaikka on jo aamukuudelta käytössä. Jarmo Jokinen kuvasi hiekkalaatikolla kohtaavat petoeläimet Arabianrannassa.
Itsevarmuus ratkaisee kissan ja ketun kohtaamisessa
Kadonneista kissoista syytetään usein kettuja. Holmalan mukaan joku kettu saattaa kissan tappaakin, mutta yleensä se on kiinnostuneempi helpommasta saaliista, kuten myyristä, rotista ja kaneista.
Hoikka kettu painaa vantteran kissan tapaan 4,5–7 kiloa, joten kahden pedon kohtaamisessa eläinyksilöiden itseluottamus ja kokemus ratkaisevat.
– Olen nähnyt, kun nuori kettu väisti kissaa. Sitten paikalle lyllersi aikuinen siili, joka meni kuin tankki suoraan istuvan ketun hännän yli. Kokeneempi kettu olisi voinut koittaa kääntää siilin ympäri ja syödä sen, mutta tämä oli aivan hämillään, Holmala kertoo.
Jarmo Jokinen kuvasi pari vuotta sitten Arabianrannassa kettua, joka seurasi aamukuudelta kissaa lasten hiekkalaatikkoon.
– Kettu oli kiinnostuneempi kissasta kuin minusta. Se päästi minut alle kymmenen metrin päähän. Kun kissa livahti paikalta, kettukin poistui kerrostalojen väliin.
Kettu voi oppia käyttämään yli- ja alikulkuja sekä katsomaan molempiin suuntiin tietä ylittäessään.
– Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmala
Citykettu herää eri aikaan kuin maalaisserkku
Moni helsinkiläinen on tavannut ketun keskellä kirkasta päivää. Juha Mäkinen on kohdannut sellaisen pari kertaa Munkkiniemessä. Viimeksi hän oli työntelemässä lastenvaunuja.
– Kettu jolkotteli ehkä viiden metrin päässä ja jäi hetkeksi tien reunaan tuijottelemaan. Se jatkoi Munkinpuistoon ja jäi vielä siihen pitkäksi aikaa istumaan ja katselemaan minua.
Katja Holmalan mukaan kettuja nähdään Helsingissä usein, koska ne käyttäytyvät toisin kuin maalaisserkkunsa.
– Kaupungistuneet ketut ovat tottuneet ihmisen läheisyyteen, eivätkä käyttäydy kovin varovaisesti. Ketut ovat yleensä hämäräeläimiä, mutta kaupungeissa niiden vuorokausirytmi on muuttunut, ja niitä havaitaan päivälläkin. Ketut pysyvät piilossa lähinnä ruuhka-aikaan.
Kaupunkien ulkopuolella metsästetään vuosittain 50 000–60 000 kettua, minkä jälkeen niitä jää 70 000–90 000. Osa repolaisista päätyy lisäksi ilveksen tai suden suuhun.
– Kaupunki on monelle eläimelle suotuisampi ympäristö kuin villi luonto. Liikenne lienee kaupunkikettujen yleisin kuolinsyy, mutta kettu voi oppia käyttämään yli- ja alikulkuja sekä katsomaan molempiin suuntiin tietä ylittäessään, Holmala sanoo.
Kaupunkiketut syövät Holmalan mukaan esimerkiksi rottia, myyriä, fasaaneja ja kaneja.
– Kaupunki on kuin buffetpöytä ketulle, koska kilpailevia saalistajia ei juuri ole. Olen nähnyt, kuinka kettu tarkisti grillin takana, olisiko puoliksi syötyjä hampurilaisia tippunut roskiksesta maahan. Syksyllä ketuille maistuvat myös marjat ja omenapudokkaat.
Holmala kertoo, että Englannissa on tapana varata cityketuille kuppi koiran- tai kissanruokaa pihalle samalla tavoin kuin Suomessa ruokitaan siilejä.
Kotoisen punaketun sukulaisesta hopeaketusta on Venäjällä saatu jalostuksella kesy kuin kultaisestanoutajasta.
Cityketut ovat rohkeita, koska niitä ei vainota. Maaseudulla repolaisen on väistettävä isompia petoja ja metsästäjiä. Jarmo Jokinen kuvasi aidalle hypänneen ketun, joka on kääntänyt tyynesti selkänsä Arabianrannan kerrostaloille.
Ketunpennut syntyvät näihin aikoihin
Brittikettu voi lisääntyä puutarhavajan alla, mutta kotimaiset kaupunkiketut pesivät edelleen yleensä metsiköissä.
Toistaiseksi ehkä urbaanein helsinkiläinen kettuemo kasvatti poikasiaan kaksi vuotta sitten Pasilassa Radiotalon luona. Ylen aamu-tv:n kuvauspaikalla leikkivät pennut ihastuttivat monia.
Ketunpennut syntyvät näihin aikoihin touko–kesäkuussa. Loppukesällä ne lähtevät tutustumaan kaupunkiin omin päin.
– Kettupentueita havaitaan yhä enemmän, mikä kertoo Helsingin kettukannan vakiintumisesta ja ehkä myös runsastumisesta, Katja Holmala arvioi.
Kuparinpunainen metsästäjä on tullut kaupunkiin jäädäkseen.
Kaupunki on ketulle kuin rotilla, myyrillä ja kaneilla katettu buffetpöytä. Kilpailevia saalistajia ei juuri ole.
Poistettu 19.5. virheellinen tieto: Hopeakettu on pohjoisen naalin tarhattu muoto.
Kerro oma havaintosi urbaanista eläinkunnasta Villi city -sivullamme tai pihla.tiihonen@kirkkojakaupunki.fi!
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hesy: ”Pelkäämme koronalemmikkien hylkäysbuumia” – Eläinsuojelurikokset ovat yleistyneet
AjankohtaistaMoni kaipaa nyt elämäänsä jotain pehmeää ja pörröistä. Eläinpoliisi Anne Hietala uskoo, että pentutehtailijat ja salakuljettajat vastaavat lisääntyneeseen kysyntään.
