Supikoirasta tulee helmikuussa henkipatto, jonka saa metsästää omalta pihalta – Seurasaaren söpöjä Instagram-tähtiä kesytettiin pullanpaloilla
Kesy supikoiranpentu tarkkaili valokuvaaja Antti Rintalaa viime kesänä Seurasaaressa. Sen vanhemmat saattavat elää alueella edelleen. Supikoirat pysyvät saman kumppanin kanssa koko ikänsä, jos molemmat säilyvät hengissä.

Kesy supikoiranpentu tarkkaili valokuvaaja Antti Rintalaa viime kesänä Seurasaaressa. Sen vanhemmat saattavat elää alueella edelleen. Supikoirat pysyvät saman kumppanin kanssa koko ikänsä, jos molemmat säilyvät hengissä.

Supikoirasta tulee helmikuussa henkipatto, jonka saa metsästää omalta pihalta – Seurasaaren söpöjä Instagram-tähtiä kesytettiin pullanpaloilla

Kuka tahansa saa pian pyydystää ja tappaa alueellaan liikkuvan supikoiran. ”Olen huolissani siitä, seuraako uudesta asetuksesta eläinsuojeluongelmia, koska supikoiraa vihataan”, sanoo Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen.

Utelias katse, suuri kostea kuono ja pörröturkki: citysupikoirat poseeraavat valokuvaaja Antti Rintalan Instagram-kuvissa. ”Kukkuu senkin söpöwiini”, ”Voiiiih” ja ”Cuteness overload” kommentoivat seuraajat kuvien alla.

Rintala kuvasi viiden supikoiran kasvua Helsingin Seurasaaressa kissanpennun kokoisesta alkaen.

– Viime kesän alussa vain pieni kuvaajaporukka tiesi supikoirat. Kun pennut kasvoivat ja alkoivat laajentaa reviiriään, niitä saattoi pällistellä kymmenkunta ulkoilijaa kerralla.

Alkusyksystä Rintala sattui paikalle, kun supikoiranpennuille heiteltiin pullanpaloja.

– Supikoirat hakivat ruokaa noin metrin päästä ihmisjoukosta. Ne olivat tosi kesyjä.

Rintala näki pennut tuolloin viimeisen kerran. Syksyllä supikoiranpennut lähtevät etsimään omia asuinsijoja. Keskimäärin vain yksi pentueesta näkee seuraavan kevään.

Supikoirista tulee vapaata riistaa

EU-asetus määrittää Seurasaaren supikoirat ja niiden lajitoverit haitalliseksi vieraslajiksi, joka pyritään hävittämään. Asetus astuu voimaan helmikuun alussa koko unionin alueella. Suomen lainsäädäntö seuraa perässä todennäköisesti maaliskuussa, mutta supikoira on henkipatto jo ennen sitä, koska EU-asetus ylittää kansallisen lainsäädännön.

Jos omalla takapihalla kuljeksii supikoira, sen saa pyydystää loukkuun ja tappaa. Metsästäjätutkintoa ei tarvita. Oikeus supikoiran metsästämiseen kuuluu aina alueen omistajalle tai haltijalle, jolle myös pennut ja niiden kanssa kulkevat emot ovat vapaata riistaa.

Onnekas supikoira voi elää seitsemänvuotiaaksi.

Onnekas supikoira voi elää seitsemänvuotiaaksi.

Supikoira on pienehkön koiran kokoinen eläin, joka on paljon vaikeampi ottaa hengiltä kuin vaikkapa rotta, joka on vanhastaan määritelty haittaeläimeksi. Yleinen tappolupa herättää pääkaupunkiseudun viranomaisissa hämmennystä.

– En tiennyt, että kuka tahansa saa kohta lopettaa supikoiran. Minulle lähetetään toisinaan ilmoituksia pihapiirissä liikkuvasta tai ulkorakennuksen alla majailevasta supikoirasta, josta ihmiset haluavat eroon, kertoo Vantaan ympäristösuunnittelija Jarmo Honkanen.

– Olen huolissani siitä, seuraako uudesta asetuksesta eläinsuojeluongelmia, koska supikoiraa vihataan. Toivoisin, että supikoirajahtiin lähtisi vain ihmisiä, jotka osaavat lopettaa eläimen asianmukaisesti. Kaupunki ei tarjoa lopetuspalvelua, toteaa Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen

Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja, valvontaeläinlääkäri Päivi Lahti näkee tilanteessa riskejä.

– Eläinsuojeluasetus säätää, että lopetuksen saa tehdä vain sen osaava henkilö. Yleensä tämän on taannut metsästäjätutkinto, jota ei enää vaadita supikoiran lopettamiseen. Tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa pitää kuitenkin välttää.

Lahti kertoo, että jopa saman lajin eri yksilöt voivat olla lain edessä täysin eri asemassa. Esimerkiksi villin rotan saa myrkyttää hitaasti vaikuttavalla, sisäistä verenvuotoa aiheuttavalla aineella. Kuolevien rottien kärsimys on hyväksytty, koska rotat aiheuttavat niin paljon vahinkoa. Kesyrotan kivulias myrkyttäminen olisi eläinsuojelurikos.

Miten haittaeläimeksi julistaminen muuttaa supikoirien kohtelua?

– Asia pitää miettiä ennen kuin uusi asetus astuu voimaan. Supikoiraa ei mielestäni voida lopettaa asiallisesti esimerkiksi myrkyttämällä. Kun vastaan tulee ensimmäinen epäasiallinen supikoiran lopettaminen, niin joudumme puuttumaan asiaan, valvontaeläinlääkäri Lahti sanoo.

Miten tapetaan koirankokoinen eläin?

Hallitus antoi 5. joulukuuta eduskunnalle esityksen, jonka mukaan EU:n vieraslajeiksi määrittelemät lajit, kuten supikoira, on poistettava metsästyslain pyyntirajoitusten piiristä. Kysymys supikoiran surmaamistavasta aiheuttaa pientä päänvaivaa myös maa- ja metsätalousministeriössä, jossa esitys valmisteltiin.

– Ampuma-ase ei ole ainoa mahdollinen lopetuskeino, mutta käytännössä supikoira lopetetaan lähes aina tarkoitukseen soveltuvalla ampuma-aseella siten, että eläintä ammutaan lähietäisyydeltä aivoihin, vanhempi hallitussihteeri Teemu Nikula linjaa.

Seuraavana päivänä Nikula tarkentaa:

– Kun myös eläinsuojelun vaatimukset otetaan huomioon, supikoiran kokoisen nisäkkään tappamiseksi ei suositella muuta keinoa kuin riittävän tehokkaalla aseella ampuminen.

Valvontaeläinlääkäri Lahti on samaa mieltä kuin Nikula. Ennen kuin omalla takapihalla saa ampua, lupa aseen käyttöön pitää kuitenkin kysyä jokaiselta 150 metrin sisällä asuvalta. Jos supikoira on pyydetty loukkuun, eläimen voi vaihtoehtoisesti kuskata loukussa muualle ammuttavaksi. Tarkoitukseen sopii esimerkiksi pistooli ja pienoiskivääri.

Tutkija Mia Vehkaojan riistakamera tallensi helsinkiläisen supikoiran yöjuoksullaan viime toukokuussa.

Tutkija Mia Vehkaojan riistakamera tallensi helsinkiläisen supikoiran yöjuoksullaan viime toukokuussa.

– Lopettamiseen kannattaa kysyä apua paikalliselta riistanhoitoyhdistykseltä, neuvoo lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen. Hän vastaa vieraslajeista maa ja metsätalousministeriössä.

– Mattimeikäläisen on vaikea surmata supikoira. Tarkoitus on säätää, että loukulla pyydystetyn haitallisen vieraslajinisäkkään saisi lopettaa loukkuun ilman tuota 150 metrin rajoitusta, Kemppainen kertoo.

Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Paula Laukkanen vahvistaa, että yhdistys välittää metsästäjien yhteystietoja ihmisille, jotka tarvitsevat apua metsästettävien eläinten pyytämiseen. Supikoiria on pyydetty koko maassa vuosittain noin 150 000 yksilöä.

Kaupungissa kaikuu laukaus

Pam! Kun Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen läheisyydessä kuuluu laukaus, supikoira saattoi juuri menettää henkensä. Helsingin kaupunki pyytää supikoiraa ja minkkiä Vanhankaupunginlahden ja Östersundomin arvokkailla lintuvesillä.

– Supikoira aiheuttaa haittaa alkuperäiselle luonnolle ja erityisesti vesilinnuille, joten haluamme eläimen pois lintuvesiltä. Supikoiria elää lähes joka puolella Helsinkiä. Ihan Rautatientorilta ei ole havaintoja, mutta Töölönlahdelta on, kertoo ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen.

Helsingin kaupunki ei ole suunnitellut supikoiran tehometsästystä alueellaan. Kaupunki laajentaa kuitenkin ensi kesänä minkin pyyntiä lintukosteikoista saaristoon, ja jos lintuluodoilla tavataan supikoiria, nekin metsästetään.

Myös metsästysyhdistykset pyytävät riistaa pääkaupunkiseudulla. Heti Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen takaa alkavat Viikin koetilan maat, joilla Viikin Akateemiset Metsästäjät pyytävät supikoiria, minkkejä, kettuja ja rusakoita.

– Pyrimme pyytämään alueelle vaeltavat supikoirat ennen kuin ne ehtivät lisääntyä, ja saamme varsin tehokkaasti pois jo pesiytyneet yksilöt. Pienen metsästysalueemme saaliit heijastavat eläinten määrää laajemmalla alueella, kertoo Antti Piironen Viikin Akateemisista Metsästäjistä.

Kun supikoiran pyynti aloitettiin 2000-luvun alussa, alueelta metsästettiin vuodessa 89 supikoiraa. Metsästys on pienentänyt kantaa, sillä viime vuosina saaliiksi on saatu 5–30 yksilöä.

Myös Piironen neuvoo kaupunkilaisia kysymään metsästäjää avuksi supikoiran pyyntiin. Se on vaativampaa kuin vaikkapa citykanien jahtaaminen.

– Villikanin voi ottaa selästä kiinni ja kolkata kalikalla.

Vantaalla on niin paljon supikoiria, että tutkija Mia Vehkaojan riistakameran kuvissa näkyy toisinaan useampi eläin kerralla. Nämä yksilöt tallentuivat kuvaan viime syyskuussa.

Vantaalla on niin paljon supikoiria, että tutkija Mia Vehkaojan riistakameran kuvissa näkyy toisinaan useampi eläin kerralla. Nämä yksilöt tallentuivat kuvaan viime syyskuussa.

Vantaa on supikoirien suosikki

Kuusikymmentä riistakameraa kuvaa parhaillaan urbaaneja metsälaikkuja ja puronvarsia pääkaupunkiseudulla. Tutkija Mia Vehkaoja asensi viime maalis–huhtikuussa kamerat Vantaan, Espoon ja Helsingin viherkäytäviin, joita myöten villieläimet liikkuvat paikasta toiseen. Hän seuraa cityeläinten liikkeitä täyden vuoden.

– Supikoiria näkyy eniten Vantaalla. Länsi-Vantaan Askistossa ja Petikossa supikoiria on niin tiheässä, että samassa riistakameran kuvassa voi näkyä kolme yksilöä. Ne liikkuvat lähellä Kehä kolmosta. Tosi urbaaneja supikoiria elää myös Vantaan Rekolassa Citymarketin lähellä.

Villit koiraeläimet viihtyvät koko pääkaupunkiseudulla. Vehkaoja on havainnut niitä myös esimerkiksi Espoon Kaitaalla ja Helsingin Vuosaaressa. Jotkut cityeläimet ovat yhtä kesyjä kuin Seurasaaren viime kesän pennut.

– Kun tyhjensin kesällä riistakameraa, ihmettelin ensin rapinaa, ja sitten supikoiranpentu tepasteli melkein jalkani yli. Se oli sellainen söpö nappisilmä.

Supikoira saa usein kerralla kuudesta yhdeksään pentua. Yleensä vain yksi selviää ensimmäisestä talvesta.

Supikoira saa usein kerralla kuudesta yhdeksään pentua. Yleensä vain yksi selviää ensimmäisestä talvesta.

Lisää kuvia Seurasaaren supikoirista

Joachim Munter eli jockemunter ja Ossi Saarinen eli soosseli ovat kuvanneet Seurasaaren supikoiria ja muita villieläimiä.

Suomessa varaudutaan uusiin eläinlajeihin

Euroopan unioni on säätänyt supikoiran lisäksi piisamin, rämemajavan ja pesukarhun haitallisiksi vieraslajeiksi, joita yritetään hävittää tehokkaasti. Minkki on määritelty haittalajiksi kansallisesti.

Hallitus antoi joulukuussa eduskunnalle esityksen, jonka mukaan haittalajeilta poistettaisiin kansalliset metsästyslain pyyntirajoitukset. Yksi muutos tehtäisiin toisinpäin: haittalajiksi määritelty kultasakaali siirrettäisiin riistalajeihin.

Jos Baltian maihin asti levinnyt kultasakaali ylittää Suomen rajan omin jaloin eikä ihmisen tuomana, sitä ei saa luontodirektiivin mukaan hävittää kokonaan. Ihmisen tuomat lajit ovat vieraslajeja.

Tavoitteena on, että kansallinen lainsäädäntö muuttuu maaliskuussa.

Haittalajeista minkki on levinnyt koko maahan, ja supikoiraa sekä piisamia tavataan Lappiin saakka. Rämemajavaa, pesukarhua eli supia ja kultasakaalia ei ole vielä tavattu Suomen luonnossa.

Ilmaston lämpeneminen helpottaa eteläisten lajien levittäytymistä Suomeen.

Supikoirat ovat liikkeellä leutoina talvina, mutta ne voivat myös vaipua talviuneen.

Supikoirat ovat liikkeellä leutoina talvina, mutta ne voivat myös vaipua talviuneen.

Supikoiran vahingollisuudesta ollaan monta mieltä

Supikoiralla on lintukantoja pienentävän, tehokkaan pesärosvon maine. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kaarina Kauhala on kuitenkin arvioinut julkisuudessa, että supikoiran vahingollisuutta linnuille on liioiteltu. Joidenkin tutkimusten mukaan ketut ottavat supikoirien paikan ravintoketjussa, jos supikoirat hävitetään.

Vielä ei tiedetä, ovatko supikoirat vai ketut suurempi uhka vesilinnuille. Pääkaupunkiseudulla tehdään ensi keväänä jatkotutkimusta lintujen pesillä käyvistä lajeista.

Se tiedetään, että supikoira on kaikkiruokainen eläin, jonka ruokalistalla on paljon jyrsijöitä. Sille maistuvat myös raadot, sammakkoeläimet, hyönteiset ja marjat.

Supikoiraa pidetään haittaeläimenä myös kantamiensa tautien vuoksi. Villi koiraeläin levittää trikiiniä, myyräekinokokkia, ketun kääpiöheisimatoa sekä rabiesta.

Ensimmäiset supikoirat tuotiin Suomeen tarhaeläimiksi. Luonnonvaraisia supikoiria on tassutellut itse Suomeen entisen Neuvostoliiton alueelta. Ne ovat lisääntyneet ja levittäytyneet koko maahan pohjoista Lappia lukuun ottamatta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi