Harras hetki: Vuohien hoitaminen ja rukoushetket rytmittävät Eeva Vitikka-Annalan elämää
Kirjava Albiino ja valkovillainen Korppi estävät Eeva Vitikka-Annalan ja hänen puolisonsa pihapiiriä metsittymästä.

Kirjava Albiino ja valkovillainen Korppi estävät Eeva Vitikka-Annalan ja hänen puolisonsa pihapiiriä metsittymästä.

Harras hetki: Vuohien hoitaminen ja rukoushetket rytmittävät Eeva Vitikka-Annalan elämää

Eeva Vitikka-Annala aloittaa jokaisen päivän rukoushetkellä. Sen jälkeen hän vie vuohille aamupalaa.

Eeva Vitikka-Annala herää puolisonsa Pauli Annalan keittämän kahvin tuoksuun. Kun he ovat juoneet aamukahvin yhdessä, Pauli Annala lähtee lämmittämään pihapiirin toisella puolella sijaitsevan kappelin kamiinaa. Teologipariskunta johtaa yhdessä Franciscus Assisilaisen hengessä toimivaa San Damianon osuuskuntaa.

Tasan kello kahdeksalta pariskunta hiljentyy viettämään aamun rukoushetkeä eli laudesta. Vitikka-Annala astelee pihan poikki miehensä lämmittämään vanhaan saunarakennukseen, joka toimii nykyisin kappelina. Usein seuraan liittyy samassa Porlammin kylässä asuva tuttava.

Vaikka kappelissa ei olisi ketään muuta, Vitikka-Annala tietää, että hän ei vietä rukoushetkeä yksin.

Aamun rukoushetki seuraa katolisen kirkon hetkipalveluskirjaa. Se tarkoittaa, että täsmälleen sama laudes rukoillaan tänä aamuna kaikkialla maailmassa samojen Raamatun tekstien mukaan.

Joskus Vitikka-Annala aloittaa aamun rukoushetken huolten täyttämänä. Rukoushetken jälkeen olo tuntuu aina lohdutetulta.

Sisäinen oivallus voi tuntua nipistykseltä

Rukoushetken aikana Vitikka-Annala asettuu vuoropuheluun Jumalan kanssa. Raamatun tekstit ja hymnit herkistävät hänet katsomaan elämää uudella tavalla. Joskus kokemus tuntuu nipistykseltä: ”Ahaa, tuota minä kaipaan!”

Vitikka-Annala ei suhtaudu hetkipalveluksiin kuin lääkärillä käyntiin, jossa haetaan apua johonkin vaivaan. Senhetkinen elämäntilanne tulee kuitenkin mukaan kappeliin. Joskus Vitikka-Annala aloittaa rukoushetken huolten täyttämänä. Laudeksen jälkeen olo tuntuu aina huojentuneelta ja lohdutetulta.

Hetkipalveluksen jälkeen Vitikka-Annala aloittaa päivän työtehtävät tärkeysjärjestyksessä. Ensimmäiseksi hän vie kappelin viereisellä niityllä laiduntaville vuohille heinää ja vettä. Valkovillaisen Korpin ja kirjavan Albiinon hoitaminen rytmittää elämää yhtä paljon kuin säännöllinen rukous.

Vitikka-Annalan mukaan vuohet toimivat osuuskunnassa puutarhatyön johtajina, jotka estävät pihapiirin metsittymistä muun muassa syömällä taimia.

Samassa rivissä eläinten kanssa

Maaseutuelämä antaa mahdollisuuden päivittäiseen vuorovaikutukseen luonnon kanssa. Niityn reunaa kaunistavat auringonkukat kasvavat lintujen talviruokinnassa käytetyistä siemenistä. Aittarakennuksen yhtä huonetta asuttavat ampiaiset, joiden hienoa pesää Annalat eivät halunneet hävittää.

Eeva Vitikka-Annala hymyilee ajatellessaan Aurinkolauluna tunnettua Franciscus Assisilaisen hymniä. Siinä kerjäläisveli kutsuu veljeään aurinkoa, sisartaan äiti maata ja kaikkia luotuja ylistämään Jumalaa. Vitikka-Annala uskoo, että ihmiselle tekee hyvää asettua samaan ylistäjien riviin toisten luontokappaleiden kanssa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi