Politiikka ja uskonto kietoutuvat Yhdysvalloissa tiiviisti yhteen. Kuva: AP / Lehtikuva / Julia Demaree Nikhinson, MVPhotos
Yhdysvalloissa uskolla perustellaan sekä konservatiivista että progressiivista politiikkaa – taustalla kirkon ja valtion jyrkkä ero
Yhdysvaltalaiset kirkot kilpailevat suosiosta myös politiikassa, koska millään uskonnolla ei ole maassa erityisasemaa, arvioi tutkija ja pappi Auli Saarsalmi-Paalasmaa. Trumpin hallinnossa näkyy erityisesti konservatiivisten evankelikaalien vaikutus.
Vanhan ohjenuoran mukaan uskonnosta ja politiikasta ei pidä viritellä keskustelua ihan kenen tahansa kanssa. Juuri niistä keskustellaan sunnuntaina Yhdysvaltojen ajankohtaista tilannetta taustoittavilla kirkkokahveilla Myyrmäessä. Aiheeseen johdattelee asiantuntijapuheenvuorollaan Vantaankosken seurakunnan pappi, FT, TM Auli Saarsalmi-Paalasmaa.
Onko vaarana, että joku kiskaisee kirkkokahvit väärään kurkkuun?
– Veikkaan, että viime vuosina kahvit ovat menneet monella muutenkin väärään kurkkuun Yhdysvaltoja käsittelevien uutisten yhteydessä. Kun puhutaan uskonnollisuudesta Yhdysvalloissa, politiikkaa ei voi mitenkään sivuuttaa, koska politiikka ja uskonto kietoutuvat maassa niin tiiviisti yhteen, Saarsalmi-Paalasmaa sanoo.
Saarsalmi-Paalasmaa esittää kiinnostavan arvion siitä, miksi uskonto läpäisee Yhdysvalloissa politiikan niin vahvasti.
– Paradoksaalisesti pohjimmainen syy voi olla se, että uskonto tai kirkko on ollut erotettuna valtiosta aivan Yhdysvaltojen alusta lähtien.
Yhdysvalloissa ei ole valtionuskontoa tai valtionkirkkoja, eikä millään uskontokunnalla tai kirkkokunnalla ole erityisasemaa. Saarsalmi-Paalasmaan mukaan tämä on luonut uskontojen ja kirkkokuntien markkinat. Toisin sanoen uskontokunnat kilpailevat suosiosta ja jäsenistä myös poliittisella kentällä.
Vantaankosken seurakunnan pappi Auli Saarsalmi-Paalasmaa puhuu Yhdysvaltojen uskonnollisuudesta Myyrmäen kirkon kirkkokahveilla sunnuntaina 1.11. Kuva: Jussi Helttunen
NAR-liike korostaa kristillisen valtion kehittämistä
Kun mediassa käsitellään Yhdysvaltojen uskonnollisuutta, kyse on useimmiten konservatiivisista evankelikaalisista kristityistä. Näin on siitäkin huolimatta, että uskonnollisuus on Yhdysvalloissa hyvin monimuotoista.
Eri puolilla maata vaikuttaa lukemattomia kristillisiä suuntauksia katolisesta kirkosta adventisteihin ja megakirkoista mustiin seurakuntiin. Lisäksi lähes kolmannes yhdysvaltalaisista on uskonnottomia. Kuitenkin juuri evankelikaalien vaikutus maan politiikkaan on vahva, ja se näkyy myös Trumpin hallinnossa.
– Poliittisesti orientoituneet evankelikaalit eivät ole mikään virallinen ryhmä, vaan kyse on tietynlaiset teologiset painotukset ja ajattelutavat jakavasta joukosta, Auli Saarsalmi-Paalasmaa sanoo.
Viime vuosina erityisen näkyvästi esillä on ollut niin sanottu uusi apostolinen reformaatio (NAR). Karismaattiseen kristillisyyteen lukeutuvan liikkeen tavoitteena on kristillisten arvojen vieminen kaikille yhteiskunnan alueille, myös politiikkaan.
– He korostavat kristillisen valtion kehittämistä, liittävät uskonnollisuuden, kristillisyyden ja amerikkalaisuuden hyvin vahvasti toisiinsa ja todellakin tukevat Donald Trumpia. Trump on myös toteuttanut heidän toiveitaan esimerkiksi aborttilainsäädäntöön liittyen.
Joukko Yhdysvaltain evankelikaalisia pastoreita ja muita johtohahmoja rukoili Donald Trumpin puolesta presidentin virkahuoneessa maaliskuussa 2026. Credit line: X via Bestimage / Bestimage / MVPhotos
Trumpin hallinnossa toimivia, erityisen vaikutusvaltaisia evankelikaaleja on vaikea nimetä suoraan, mutta useiden korkeiden virkamiesten tai hallituksen edustajien voi katsoa kuuluvan evankelikaalien konservatiiviseen siipeen.
Saarsalmi-Paalasmaa nostaa esille myös Project 2025 -asiakirjan, joka on yhdysvaltalaisen konservatiivisen Heritage Foundationin vuonna 2023 julkaisema poliittinen aloite.
– Project 2025 -asiakirja oli paljonkin esillä presidentinvaalien alla, ja sitä voi pitää Trumpin taustalla olevana poliittisena ohjelmajulistuksena. Se sisältää paljon sellaisia painotuksia, joita nimenomaan radikaalit evankelikaalit ovat pitäneet esillä.
Project 25 -asiakirjassa vaaditaan aborttien rajoittamista, miehen ja naisen välisen avioliiton korostamista sekä monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta edistävien DEI-ohjelmien purkamista.
Asiakirjassa vaaditaan myös ilmastonmuutosta seuraavan viraston purkamista ja luonnehditaan ilmastohuolta turhaksi sekä kannatetaan öljyn- ja kaasuntuotannon lisäämistä ja vihreän energian tukien poistamista. Lisäksi Project 25 ajaa Saarsalmi-Paalasmaan mukaan opetusministeriön lakkauttamista ja esimerkiksi pornografian kieltämistä.
– Kiinnostava yksityiskohta on myös se, että ohjelmassa ehdotetaan sunnuntaityöstä parempaa korvausta, ja sitä perustellaan sapattilevon arvolla.
Uskonratkaisun korostaminen yhdistää evankelikaaleja
Yhdysvaltalaisista evankelikaaleja on noin 20–25 prosenttia. Kyse on hyvin heterogeenisesta joukosta protestanttisia ja katolisia kristittyjä, joita yhdistää henkilökohtaisen uskonratkaisun ja uudestisyntymisen korostaminen. Toisin sanoen he ajattelevat, että jokaisen on tehtävä tietoinen päätös ottaa Jeesus vastaan henkilökohtaisena Vapahtajanaan.
– Lisäksi he korostavat Raamatun auktoriteettia. Usein uskontulkinnat ovat aika konservatiivisia, kun puhutaan vaikkapa perhearvoista, eri sukupuolten tehtävistä tai seksuaalivähemmistöistä. Mutta kuten sanottu, painotuksia on hyvin monenlaisia.
Auli Saarsalmi-Paalasmaa tutustui amerikkalaiseen uskonnollisuuteen Kaliforniassa vuosina 2017–2019. Kuva: Jussi Helttunen
Saarsalmi-Paalasmaa asui Kaliforniassa vuosina 2017–2019 ja tutustui käytännön tasolla amerikkalaiseen uskonnollisuuteen. Kalifornia tunnetaan liberaalina osavaltiona, ja se on yksi Yhdysvaltojen vähiten uskonnollisista alueista.
Kirkkoihin liberaalius ei ulotu suoraviivaisesti, vaan niissä voi Saarsalmi-Paalasmaan mukaan tunnistaa tavanomaisia konservatiivisia piirteitä. Keskimääräistä liberaalimpia kalifornialaiset kirkot silti ovat. Kirkkojen läsnäolo osavaltiossa näkyy muun muassa siinä, että ne ylläpitävät esimerkiksi kouluja, päiväkoteja ja sairaaloita.
– Vaikka evankelikaalit ovat Yhdysvalloissa hyvin paljon pinnalla ja myös suomalainen media kertoo paljon heidän edesottamuksistaan, todellisuus on hyvin paljon moninaisempi. Evankelikaalisuus ei ole vaikutukseltaan kovin vahvaa läheskään kaikissa osavaltioissa tai rajatummilla alueilla.
Auli Saarsalmi-Paalasmaan mukaan sosioekonomiset jakolinjat vaikuttavat Yhdysvalloissa yleisesti siihen, mihin kirkkoon tai uskontokuntaan ihminen kuuluu.
– Kirkon tai seurakunnan valinta tapahtuu tosi usein sosiaalisin perustein. Sen lisäksi maassa on edelleen mustien ja valkoisten kirkkoja. Jos sosioekonominen asema kohenee ja perheen tulot kasvavat, silloin saatetaan vaihtaa seurakuntaa tai kirkkoa.
– Maassa vaikuttaa myös lukuisia menestysteologiaan keskittyviä kirkkoja. Niissä maallinen vauraus ja esimerkiksi hyvä terveys mielletään osoitukseksi Jumalan armosta ja oman uskon vahvuudesta.
Demokraattien ehdokas James Talarico pyrkii senaattoriksi Texasin osavaltiosta. Kuva: AP / Lehtikuva / Lekan Oyekanmi
Texasissa uskonto ei ole vain poliittisen oikeiston asia
Yhdysvalloissa järjestetään marraskuun alussa välivaalit, joissa jaossa ovat kaikki edustajainhuoneen 435 paikkaa sekä kolmasosa senaatin sadasta paikasta. Lisäksi valitaan kuvernöörit 36:een osavaltioon.
– Erityisen kiinnostavaa on, miten käy senaatin vaaleissa. Vaalit ratkaistaan osavaltioissa, joissa republikaanit ovat perinteisesti vahvoilla. Tänä vuonna puhutaan jopa siitä, että demokraatit saattavat voittaa senaatin enemmistön, Auli Saarsalmi-Paalasmaa sanoo.
– Edustajainhuoneen äänestyksessä demokraatit ovat lähtökohtaisesti vahvemmilla. Vaalipiirirajoja on piirretty uusiksi edellisten vaalien jälkeen, ja on jännä nähdä, miten se vaikuttaa äänestystuloksiin. Taistelussa vaalipiirien rajoista voitolla ovat republikaanit, joille vaaliasetelma on monin paikoin aikaisempaa otollisempi.
Yhdeksi kiinnostavaksi nostoksi Saarsalmi-Paalasmaa poimii Texasin, missä demokraattien ehdokas James Talarico kisaa paikasta senaattiin.
– Hänhän on hyvinkin harras uskovainen, joka puhuu avoimesti kristillisestä uskostaan ja perustelee sillä progressiivista politiikkaa. Näin hän on osoittanut, että uskonto ei ole Yhdysvalloissa poliittisesti vain oikeiston asia.
– On jännittävää nähdä, miten hänen käy. Texas on perinteisesti ollut republikaaneille varma osavaltio, mutta nyt on povattu, että kirkollisista piireistä nouseva demokraatti Talarico voisi pärjätä siellä.
Kirkkokahvit aiheesta Uskonto Yhdysvalloissa sunnuntaina 1.11. klo 11.30 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Alkuun kuullaan FT, TM Auli Saarsalmi-Paalasmaan alustuspuheenvuoro, jonka jälkeen vuorossa on yleisökysymyksiä ja keskustelua.
Tutkimustyö on rakas harrastus
Auli Saarsalmi-Paalasmaa on työskennellyt Vantaankosken seurakunnan pappina vuodesta 2011. Papin perustehtävien lisäksi hän työskentelee erityisesti lasten, perheiden ja nuorten parissa suuressa ja monikulttuurisessa seurakunnassa. Kokemusta on kertynyt myös kirkkoherran sijaisena.
Akateeminen ura jatkuu papin töiden ohella. Saarsalmi-Paalasmaa kuvailee tutkimustyötä rakkaaksi harrastuksekseen. Viimeksi hän on toiminut Teologisen Aikakauskirjan Uskonto Yhdysvalloissa -teemanumeron vierailevana päätoimittajana.
Vaikka Suomessa seurataan tiiviisti Yhdysvaltojen tapahtumia ja tutkimustakin tehdään kosolti, on uskontojen historian tutkimus jäänyt Saarsalmi-Paalasmaan mukaan viime vuosikymmeninävähemmälle huomiolle.
– Tämä on kiinnostavaa, kun toisaalta tiedetään, miten vahvasti uskonto ja oma seurakunta on osa yhdysvaltalaisten arkea.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Emeritusprofessori Markku Henrikssonin mukaan Amerikkaa on vaikea ymmärtää, koska emme tiedä siitä tarpeeksi
AjankohtaistaYhdysvaltoja yli 50 vuotta tutkineen Markku Henrikssonin mukaan osavaltioiden itsenäisyys rajoittaa presidentin valtaa. Trumpin hallinnon historian vääristelyyn kätkeytyy kuitenkin vaara.
