Nina Peltonen (vas.), Hilkka Heilala ja Eila Harju jakoivat kinkkukiusausta ja kasviskiusausta, porkkanaa ja suolakurkkua Yhteisen pöydän hävikkilounaalla Hämeenkylän kirkolla.
Yhteisestä pöydästä kasvoi kymmenessä vuodessa vantaalainen ruokkimisihme – Hämeenkylän kirkolla hävikkilounasta syö joka viikko pari sataa ruokailijaa
Yhteisessä pöydässä hävikistä syntyy aterioita, työtä ja yhteisöllisyyttä. Verkoston kymmenvuotisjuhlia vietetään tänä vuonna esimerkiksi Hämeenkylän kirkolla.
Vantaalainen Yhteinen pöytä -toimintamalli täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Toiminta on kasvanut laajaksi. Yhteinen pöytä välittää lahjoittajilta saatua hävikkiruokaa jo 80 eri toimijalle, jotka jakavat ruoan eteenpäin.
Sekä ruoan lahjoittajaksi että vastaanottajaksi on ollut viime vuosina tulijoita. Lahjoittajia on jo 50 ja lahjoitettavaa ruokaa kulkee Yhteisen pöydän kautta noin 15 000 kiloa viikossa.
– Uusia yhteydenottoja tulee jatkuvasti, olemme selkeästi kiinnostava kumppani. Yritykset ovat alkaneet myös miettiä, mitä muuta yhteistyö voisi olla kuin ruokalahjoituksia. Yrityksiltä odotetaan nykyään vastuullisuustekoja, Yhteisen pöydän palveluesihenkilö Soile-Maria Linnemäki kertoo.
Asian varjopuoli on se, että myös ruoan tarvitsijoiden määrä on ollut kasvussa.
– Se kertoo yhteiskunnallisesta tilanteesta. Ihmisillä on rahat lopussa ja ruokaa tarvitaan täyttämään vatsa. Toki tässä näkyvät myös muut yhteiskunnalliset asiat kuten yksinäisyyden lisääntyminen. Ruoka voi olla väline, jonka avulla ihmiset löytävät uusia ystäviä tai naapurit toisensa, Linnemäki kertoo.
Suntio ja kokki Kristian Hendrell kehuu keskiviikkolounaiden hyvää meininkiä: mukavan porukan kanssa on kiva tehdä töitä.
Kauppahävikin väheneminen ei haittaa, kun verkosto on laaja
Yhteisen pöydän toimintaa rahoittavat Vantaan kaupunki ja Vantaan seurakuntayhtymä.
– Seurakunnat ovat merkittävin yhteistyökumppanimme, sekä toiminnan koordinoinnissa että yhteisöruokailujen järjestämisessä, Soile-Maria Linnemäki kertoo.
Monet ruoka-avun toimijat ovat puhuneet viime vuosina siitä, että kaupoista saatavan hävikin määrä on vähentynyt. Yhteisen pöydän toiminnassa tämä ei ole merkittävästi näkynyt, sillä lahjoittajia on paljon eikä verkosto ole niin vahvasti kauppahävikin varassa. Toimintaa on myös jatkuvasti kehitetty: viime vuonna Food waste ecosystem -hankkeessa Helsingissä ja Vantaalla otettiin mukaan oppilaitosten ruokailuista vastaavia tahoja, jotka lahjoittivat linjastosta ylijääneen ruoan Yhteisen pöydän kautta ruoka-aputoimijoille.
Yhteisen pöydän toiminta on tuonut mukanaan monenlaista hyvää. Ruokailut ovat lisänneet yhteisöllisyyttä, ja ruoka on mennyt syötäväksi sen sijaan, että olisi päätynyt roskiin. Toiminta on myös työllistänyt ihmisiä.
Vapaaehtoinen Juhani ”Juuso” Salonen otti vastaan ruokailijoita seurakuntasalin ovella.
Hävikkilounaan tekeminen vaatii luovuutta
Hämeenkylän kirkko on yksi niistä paikoista, joissa Yhteisen pöydän välittämää ruokaa syödään ja jaetaan joka viikko. Ilmaisella hävikkilounaalla käy keskiviikkoisin noin 200 henkilöä.
– Porukkaa käy sen verran paljon, että tässä joutuu tekemään ihan oikeasti töitä, Hämeenkylän seurakunnassa työskentelevä suntio ja kokki Kristian Hendrell sanoo.
Hän on se, joka yhdessä toisen työntekijän kanssa pohtii, mitä kullakin viikolla saapuvasta hävikistä voisi tehdä ja mitä esimerkiksi pakastimessa on.
– Kaikki ruoka yleensä menee. Jos se meinaa loppua kesken, sitten taiotaan jotakin kaapista. Aina löytyy jotakin, josta saa nopeasti ruoan.
Hendrell kehuu Yhteisen pöydän lounaat mahdollistavaa porukkaa ja hyvää meininkiä. Vapaaehtoisia on mukana noin kymmenen.
Täällä saa tuntea itsensä merkitykselliseksi
Juhani ”Juuso” Salonen tuli mukaan vapaaehtoiseksi seitsemän vuotta sitten. Hän on ollut mukana Yhteisen pöydän ruokailuissa sekä Hämeenkylän että Vantaankosken seurakunnissa.
– Kun jäin eläkkeelle, niin huomasin, etten jaksa himassa istua ja miettiä, miten saan päiväni kulumaan. On tosi tärkeää tehdä jotakin, jonka kokee merkitykselliseksi, Salonen sanoo.
Salosen tehtävänä on usein toivottaa ihmiset tervetulleiksi seurakuntasalin ovella. Se sopii hyvin hänen sosiaaliselle luonteelleen.
– Ei tämä ole mitään avaruustiedettä, mutta ihmisten kanssa on hyvä osata tulla toimeen. Täällä käy kaikenlaisia ihmisiä.
Hämeenkylän seurakunta tekee yhteistyötä Hämeenkylän koulun kanssa ja koulun oppilaita on mukana Yhteisen pöydän lounailla keskiviikkoisin. Saara Aahos ja Kaisla Aalto kirjoittavat päivän menun tauluun.
Kun seurakuntasalin ovet kello 11 maissa aukeavat, väkeä on jo niin paljon, että seurakuntasali täyttyy nopeasti. Ruokaa jakavilla pitää kiirettä.
Yksi kinkku- ja kasviskiusausta jakavista on Nina Peltonen, joka on Hämeenkylän seurakunnassa kuntouttavassa työtoiminnassa. Töitä on ollut Yhteisen pöydän ruokailuissa kirkolla ja seurakunnan toisessa tilassa, Café Pähkinässä Pähkinärinteessä.
– Tämä on tuntunut oikein mukavalta. Tässä näkee ihmisiä ja tuntee itsensä tarpeelliseksi, Peltonen sanoo.
Yhteisen pöydän yhteisöllisyys on tehnyt Peltoseenkin vaikutuksen. Ihmisiin tutustuminen on helppoa.
– Ihmiset ovat tosi mukavia ja keskiviikkoisin on kiva herätä tänne. Tämä on tosi hyvä homma minulle.
Kaikille avoin ja maksuton Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11–12.30 Hämeenkylän kirkon isossa seurakuntasalissa, paitsi hiljaisella viikolla 16.4. Katso muut yhteisöruokailut Vantaan seurakunnissa Vantaan seurakuntien sivuilta.
Yhteisen pöydän juhlamessu 25. toukokuuta klo 10 Hämeenkylän kirkolla. Messu radioidaan ja siellä saarnaa Helsingin piispa Teemu Laajasalo. Messun jälkeen pihajuhla yhteisöruokailulla.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
