Kirkon diakoniarahasto on saanut satojatuhansia euroja lahjoituksia koronakevään aikana – ”Lahjoittajat luottavat, että diakoniatyössä osataan arvioida, missä hätä on suurin”
Sekä yksityiset ihmiset että yritykset ovat lahjoittaneet Kirkon diakoniarahastolle huomattavia summia koronakeväänä.

Sekä yksityiset ihmiset että yritykset ovat lahjoittaneet Kirkon diakoniarahastolle huomattavia summia koronakeväänä.

Kirkon diakoniarahasto on saanut satojatuhansia euroja lahjoituksia koronakevään aikana – ”Lahjoittajat luottavat, että diakoniatyössä osataan arvioida, missä hätä on suurin”

Koronakriisi ei vielä ole lisännyt Kirkon diakoniarahaston saamien avustushakemusten määrää. Syksyllä tilanne on luultavasti toinen.

Kirkon diakoniarahasto myönsi viime vuonna 867 avustusta, joiden yhteissumma oli hieman päälle 1,2 miljoonaa euroa. Diakoniarahaston sihteeri Sari Niemisen mukaan koronapandemia ei ole vielä muuttanut tilannetta, vaan avustusanomuksia tulee aiempien vuosien tahtiin.

Tämän kevään viimeisessä diakoniarahaston hallituksen kokouksessa käsitellään noin kolmeakymmentä eri puolilta Suomea tullutta avustusanomusta. Kriisiluonteiselle rahastolle anomukset tulevat seurakuntien diakoniatyön kautta. Diakoniatyöntekijät voivat hakea avustuksia rahastolta, jos paikallisen diakoniatyön rahat eivät riitä.

– Hakemusten määrä on vielä normaali, mutta arvioni on, että koronakriisi näkyy meillä viiveellä. Seurakuntien diakoniassa painopiste on nyt ollut ruokahuollon järjestämisessä, mikä onkin ollut paikallaan. Kun asiakkaita on voitu tavata lähinnä puhelimitse tai sähköpostilla, hakemuksiin tarvittavien taloudellisten tietojen kokoaminen on vaikeampaa kuin kasvokkain, Nieminen sanoo.

Apua tarvitaan kenties vuosien ajan

Suurin syy siihen, ettei rahastossa vielä ole suoranaista ruuhkaa, on pandemiakriisin vaihe. Lomautukset, työttömyys ja perheiden talousvaikeudet näkyvät viiveellä. Nieminen ennakoi hakemusten määrän kasvavan syksyllä ja jatkuvan korkeana kenties useiden vuosien ajan. Asiaan vaikuttaa paljon se, miten hallitus ja kunnat pystyvät lievittämään koronan jälkiseurauksia.

– Tärkeä yhteistyökumppanimme on Tukikummit-säätiö, joka tukee vähävaraisten perheiden lapsia ja nuoria heidän harrastuksissaan. Kun harrastustoiminta on ollut jumissa, siihen liittyviä maksuja on ollut vähemmän. Näin ollen myös avustustarvetta on ollut vähemmän, Nieminen selvittää.

Yritykset ovat kokeneet, että kirkon diakonia on hyvä ja luotettava kanava toteuttaa yhteiskuntavastuutaan.

– Diakoniarahaston sihteeri Sari Nieminen

Diakoniarahasto saa toimintaansa lahjoituksia myös ulkopuolisilta. Sillä on evankelis-luterilaisen kirkon rahastona mahdollisuus anoa keräyslupaa. Kevään mittaan diakoniarahasto on saanut ilahduttavan paljon lahjoituksia.

– Puhutaan sadoistatuhansista euroista. Rahaa on tullut yksityisiltä ihmisiltä ja yrityksiltä. Yritykset ovat kokeneet, että kirkon diakonia on hyvä ja luotettava kanava toteuttaa yhteiskuntavastuutaan. Iloitsemme sekä pienistä että suurista lahjoituksista, jokainen euro tulee tarpeeseen. Rahoja ei myöskään ole tarkasti korvamerkitty, vaan lahjoittajat luottavat siihen, että kirkon diakoniatyössä osataan arvioida, missä hätä on suurin, Nieminen kiittää.

Rahasto voi auttaa akuuteissa kriiseissä

Kirkon diakoniarahaston nimi oli alun perin kriisirahasto, ja sen nimen mukaisesti rahasto toimii edelleen. Diakoniarahasto voi auttaa äkillisissä ja yllättävissä elämänkriiseissä, joiden taustalla voi olla esimerkiksi vakava sairastuminen, homeongelman romuttama lapsiperheen talous, tulipalo tai työttömäksi jääminen.

Diakoniarahaston antama taloudellinen apu on vain osa kirkon diakoniatyötä, josta enin osa tehdään seurakunnissa. Rahasto ei ole suoraan yhteydessä diakoniatyön asiakkaisiin, vaan asiakkaiden kanssa asioita selvittelevät paikalliset diakoniatyöntekijät.

Diakoniatyöntekijät myös auttavat ihmisiä hakemaan yhteiskunnalta tukia, jotka heille kuuluvat.

– Diakonian rooliin kuuluu myös asioiden tuominen yhteiskunnan päättäjien tietoon. Toivon, että tätä kriisiä hoidettaessa yritettäisiin huolehtia siitä, että vaikeuksissa olevat ihmiset eivät velkaantuisi kulutusluottojen ja pienlainojen takia. Velkaantuminen syventää monien ahdinkoa, Sari Nieminen sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi