Migrin johtaja: Turvapaikkahakemuksen arvioimisessa ei tarvita uskontotieteen spesiaaliosaajaa
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo korostaa, ettei Migri palauta kotimaahansa ketään, joka on vaarassa joutua kuolemanvaaraan, kidutetuksi tai epäinhimillisen kohtelun kohteeksi.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo korostaa, ettei Migri palauta kotimaahansa ketään, joka on vaarassa joutua kuolemanvaaraan, kidutetuksi tai epäinhimillisen kohtelun kohteeksi.

Migrin johtaja: Turvapaikkahakemuksen arvioimisessa ei tarvita uskontotieteen spesiaaliosaajaa

Turvapaikkayksikön johtaja Esko Revon mukaan Maahanmuuttovirasto ei tarvitse ulkopuolisia asiantuntijoita myöskään silloin, kun vainon syynä on esimerkiksi kansallisuus tai poliittinen mielipide.

Kirkko ja kaupunki kertoi tänään kristitystä pakistanilaisperheestä, jolta on evätty turvapaikka Suomesta. Maahanmuuttovirasto (Migri) pitää tosiseikkana, että ääri-islamistinen liike on uhannut tappaa perheen isän tämän evankelioimistoiminnan takia. Perheen isä pitää varmana, että hänet surmataan, jos perhe joutuu palaamaan Pakistaniin. Migri ei pidä hengenvaaraa objektiivisesti perusteltuna. Perheen juristi on hakenut valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Migri perustelee päätöstään muun muassa sillä, että kristityt eivät ole Pakistanissa yleisesti vainon kohteina. Kristittyjen vainoja seuraavan Open Doors -järjestön mukaan Pakistan on maailman neljänneksi vaarallisin maa kristityille, ja kristityt kohtaavat maassa enemmän fyysistä väkivaltaa kuin missään muualla.

Muun muassa Suomen ekumeeninen neuvosto on kyseenalaistanut, onko turvapaikkapäätöksistä vastaavalla Migrillä riittävää ymmärrystä uskonnollisesta vainosta.

Eihän viranomainen toimi niin, että aina yleisessä keskustelussa esitetyt näkemykset vaikuttaisivat päätöksentekoon.
– Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo

Migrille riittää sen oma asiantuntemus

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo sanoo Kirkko ja kaupungille, että Maahanmuuttoviraston uskontotietämys on riittävää. Uskonnollista vainoa käsittelevässä yksikössä on Revon mukaan alan erityisasiantuntija.

– Migri selvittää, mikä on saatavissa olevan maatiedon ynnä muun tiedon perusteella objektiivinen arvio tilanteesta kyseisessä maassa, Repo kertoo.

– Lain mukaan viraston on arvioitava myös hakijan kertomuksen uskottavuus. Tätä selvitetään hakijaa puhuttelemalla, tekemällä kysymyksiä ja käyttämällä tietoa kyseisestä valtiosta ja tilanteesta siellä. Tässä ei tarvita uskontotieteen spesiaaliosaajaa.

Revon mukaan Migri ei tarvitse alan asiantuntijoita myöskään silloin, kun vainon syynä on kansallisuus, poliittinen mielipide tai kuuluminen tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään.

Migri on kuitenkin pyytänyt Suomen ekumeenisen neuvoston väkeä kouluttamaan turvapaikkayksikön henkilöstöä. Oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko kertoi Kirkko ja kaupungille tammikuussa, että Migri haluaa lisätä asiantuntemustaan kristinuskoon kääntyneiden turvapaikkahakemusten käsittelyssä.

Tietenkin hakijalla on subjektiivinen pelko asiassa. Mutta kaiken saatavissa olevan maa- ja faktatiedon perusteella tulee arvioida, onko tuon pelon objektiivisesti mahdollista toteutua.
– Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo

Pelko ei ole "objektiivisesti perusteltua"

Migri kehotti Kirkko ja kaupungin haastattelemaa pakistanilaisperhettä muuttamaan maan sisällä toiselle paikkakunnalle. Maahanmuuttovirasto ei kommentoi julkisesti yksittäisiä turvapaikkapäätöksiä, mutta Esko Revon mukaan Migri arvioi vainotapauksissa aina, onko henkilön turvallista, laillista ja kohtuullista siirtyä kotivaltiossaan toiselle paikkakunnalle.

Haastateltu pakistanilaisisä sanoo, että perhe muutti kolme kertaa uuteen kaupunkiin, mutta ääri-islamilaiset vainoajat löysivät heidät joka kerta. Perhe sai myös postissa islamilaisen uskonoppineen kirjoittaman fatwan, jonka mukaan heidän tappamisensa on jihadin harjoittamista, joka vie tekijän paratiisiin.

Migrin mukaan perheen hengenvaara ei kuitenkaan ole objektiivisesti perusteltua. Mitä tämä turvapaikkapäätöksissä käytetty ilmaisu tarkoittaa?

– Kun hakijalta edellytetään "perusteltua pelkoa joutua vainotuksi", tietenkin hänellä on subjektiivinen pelko asiassa. Mutta kaiken saatavissa olevan maa- ja faktatiedon perusteella tulee arvioida, onko tuon pelon objektiivisesti mahdollista toteutua, Repo selittää.

Palautetaanko kristittyjä hengenvaaraan?

Suomen ekumeenisen neuvoston on todennut, ettei yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin kuuluva uskonnonvapaus toteudu kaikissa turvapaikkapäätöksissä, vaan osa palautetuista turvapaikanhakijoista joutuu hengenvaaraan. Open Doors -järjestön mukaan Suomesta palautettuja kristittyjä on pahoinpidelty, ja joihinkin heistä ei ole saatu yhteyttä palautuksen jälkeen.

Onko tämä kritiikki vaikuttanut Maahanmuuttoviraston päätöksentekoon?

– Sekä perustuslaissa että ulkomaalaislaissa on ehdoton kielto palauttaa, jos henkilö voisi joutua kuolemanvaaraan, kidutetuksi tai epäinhimillisen kohtelun kohteeksi. Tuo arvio tehdään aina, kun harkitaan palauttamista, Repo vastaa.

– Yksityisillä henkilöillä ja järjestöillä on tietenkin omia näkemyksiään ja mielipiteitään. Eihän viranomainen toimi niin, että aina yleisessä keskustelussa esitetyt näkemykset vaikuttaisivat päätöksentekoon. Se perustuu lainsäädäntöön ja sitä täydentävään ja päätöskäytäntöä ohjaavaan tuomioistuinkäytäntöön.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: