Pääkirjoitus: Alexander Stubb lupasi olla yhdistävä tekijä – sellaista nyt todella tarvitaan
Perimmäinen ja suurin tavoite presidentille on, että rauha säilyy.
Maailma ympärillämme on levoton, kuumeinen. Ukrainassa ja Lähi-idässä käytävien sotien aiheuttamalla kärsimyksellä ei tunnu olevan määrää. Ennen niin rauhallinen Suomi joutuu varautumaan jatkuvaan Venäjän uhkaan. Yhdysvalloissa poliittinen valtataistelu on repivää. Onneksi Suomi ei ole yksin, sillä yksin olisimme pulassa.
Suomessa pidettiin presidentinvaalit, jotka voisivat toimia esimerkkinä niin muille maille kuin sille, mihin suuntaan kotimaankin politiikan soisi kehittyvän. Vaaleja leimasi asiallinen keskustelu ja ehdokkaiden arvostus toisiaan kohtaan. Varsinainen huipennus tästä oli presidentiksi valitun Aleksander Stubbin vierailu vastaehdokkaansa Pekka Haaviston vaalivalvojaisissa. Jos Haavisto olisi valittu, hän olisi vieraillut Stubbin kannattajien luona. Upea ele, joka jää mieleen.
Oman voittopuheensa lopussa Stubb lupasi tehdä kaikkensa maan eteen ja olla yhdistävä tekijä. Perimmäinen ja suurin tavoite presidentille on, että rauha säilyy. Sen tärkeämpää tavoitetta ei voi olla. Sen eteen hänen edeltäjänsä ovat tehneet työtä usein hyvin vaikeissa oloissa, suurvaltojen varjossa ja välissä.
Presidentillä ei ole sisäpoliittista valtaa, mutta arvovaltaa hänellä on.
Presidentti Sauli Niinistö on johtanut erinomaisesti ulkopolitiikkaa, ja sen lisäksi käyttänyt viisaasti roolinsa arvojohtajana, kansakunnan unilukkarina. Monessa tilanteessa toivoisi, että hänen sanojaan olisi kuunneltu tarkemmin. Usein hän on patistanut etsimään ratkaisuja yhdessä, astumaan pois juoksuhaudoista, kuten nyt valtiopäivien avajaispuheessaan.
Stubb on korostanut niin vaalien aikana kuin sen jälkeen haluavansa olla kansaa yhdistävä tekijä. Presidentillä ei ole sisäpoliittista valtaa, mutta arvovaltaa hänellä on. Samoin kuin esimerkin valtaa, sellaista kuin tuo vaali-illan toiminta. Siitä voisivat muut päättäjät ottaa mallia nyt, kun hallituksen ja ay-liikkeen mittelö vie Suomelta sitä kaikkein olennaisinta pääomaa, mitä maailman kriisien, vaikeiden talousnäkymien ja soteongelmien keskellä tarvittaisiin: luottamusta toisiimme. Vain yhdessä selviämme.
Virressä 579 pyydetään maan päämiehelle eli presidentille siunausta, johdatusta, viisautta, vastuun mieltä ja – ehkä hieman yllättäen – rakkautta. Rakkaus on voima, joka saa ylittämään rajoja.
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja.
Jaa tämä artikkeli: