Hanne Kiiveri: If I had a Guardian Angel.
Enkelit ovat taipuneet aidspotilaiden tueksi ja romanttisen ihastuksen kohteiksi – ne eivät millään pysy opillisissa rajoissa
Ihmisten mielikuvia enkeleistä selvitetään tutkimushankkeella. Kuvittelua siivittävät Hanne Kiiverin valokuvat.
Jos jokaisella on suojelusenkeli, muistuttavatko ne meitä persoonaltaan ja tyyliltään? Perinteisempi tyyppi turvautuisi suojelusenkelitaulusta tuttuun valkomekkoiseen hahmoon ja punkkarin enkelillä olisi irokeesi ja reilusti kajalia. Miksi mielikuvissamme ja taiteessakin enkelit ovat kuin siivekkäitä ihmisiä? Entä ovatko myös eläimet tai vaikkapa puut tai vesi enkelien suojeluksessa?
Omia mielikuvia ja käsityksiä enkeleistä pääsee peilailemaan ja pohtimaan valokuvaaja Hanne Kiiverin Kenen enkelit? -näyttelyssä, joka on parhaillaan esillä kauppakeskus Triplassa. Näyttely on osa samannimistä tutkimushanketta, jossa aineistoa kerätään verkkokyselyn ja työpajojen avulla. Lisäksi muutama kymmenen vapaaehtoista pääsee suunnittelemaan omia enkelikuviaan yhdessä Kiiverin kanssa.
Hanketta johtava uskontotieteen professori Terhi Utriainen Helsingin yliopistosta toteaa, että taiteella on ollut suuri vaikutus siihen, miltä enkelit ihmisten mielikuvissa näyttävät ja miten ihmiset tulkitsevat omia kokemuksiaan.
– Nyt tarkoitus on tutkia sitä, millaista on moderni, taiteen siivittämä kuvittelu enkeleistä. Tässä Hanne Kiiverin valokuvilla on keskeinen rooli.
Utriaisen mukaan uskontotieteilijöitä ja kulttuurintutkijoita on viime aikoina kiinnostanut se, miten ihmiset kuvittelevat asioita, jotka tapahtuvat todellisuuden reunamilla. Enkelit ovat juuri sellainen asia.
Hanne Kiiveri: Rottien suojeluspyhimys.
Tutkimukseen osallistuakseen ei tarvitse uskoa enkeleihin. Terhi Utriainen huomauttaa, että enkeli on kulttuurinen kuva, samaan aikaan sekä ylevä että banaali, ja kaikille ainakin jollakin tavalla tuttu.
– Enkelin hahmo on myös sikäli kiinnostava, että se karkaa koko ajan raameista, joissa se yritetään opillisesti pitää, hän sanoo.
Juutalaisuudesta ja kristinuskosta enkelit ovat levinneet esoteriaan ja nykyajan uushenkisyyteen. 1990-luvulla alkoi suoranainen enkelibuumi, jota Utriainenkin on tutkinut.
Jotkut haastattelemani naiset tykkäsivät aika kovasti miespuolisista arkkienkeleistä.
Enkelitulkinnoissa konkretisoituu Utriaisen mukaan se, miten kristillinen näkemys ja toisaalta uushenkinen näkemys ihmisen ja Jumalan suhteesta eroavat toisistaan. Siinä missä perinteisen kristillisen käsityksen mukaan enkelit ovat aina Jumalan asialla, viime aikojen enkelihenkisyydessä enkelit on usein nähty ihmisten apulaisina arjen ongelmissa.
– Enkelit saattavat tulla myös intiimien sosiaalisten suhteiden piiriin. Jotkut haastattelemani naiset tykkäsivät aika kovasti miespuolisista arkkienkeleistä – eräs niinkin paljon, että hänelle meinasi tulla ero, kun oma, tavallinen mies harmistui tilanteesta.
Hankkeeseen osallistuva tutkija Kaarina Koski arvioi, että kristinuskon ja uushenkisyyden enkelit ovat samaa jatkumoa – eivätkä ihmisten uskomukset välttämättä noudata tarkasti uskontojen rajoja.
– On ihmisiä, jotka pitävät itseään kristittyinä, mutta heidän näkemyksensä enkeleistä voi olla ihan jotain muuta kuin se, mitä kristinuskossa opetetaan. Ja sitten on ihmisiä, jotka eivät miellä itseään kristityiksi, mutta heidän enkelikäsityksillään on paljon yhteistä kristinuskon kanssa, Koski kertoo.
Hanne Kiiveri: Kuoleman puutarha.
Enkelit eivät ole vain söpö tätien tai lasten juttu, vaan ne voivat Terhi Utriaisen mukaan olla myös kriittinen vastavoima. 1980-luvulla, kun aids alkoi levitä New Yorkin homopiireissä, perinteiset uskonnolliset yhteisöt käänsivät sairastuneille selkänsä. Niinpä vapaamuotoisemmasta enkeliuskosta tuli heille tärkeä.
Muutenkin enkelit tuntuvat taipuvan monenlaiseen. Utriainen kertoo törmänneensä esimerkiksi enkelipornoon. Löytyy myös teorioita, joissa enkelit yhdistetään avaruusolentoihin. Joissakin kristillisissä suuntauksissa enkelit nähdään tuhon ja maailmanlopun tuojina.
Hankkeessa työskentelevä tutkija Oscar Ortiz-Nieminen tutkii enkeleitä suomalaisessa nykytaiteessa. Hänen mukaansa enkelin hahmoon saattaa liittyä taiteilijoilla esimerkiksi eksistentiaalisia ja elämänkriiseihin liittyviä pohdintoja tai niiden avulla voi käsitellä omaa uskonnollista taustaa tai kommentoida taidehistoriaa.
Taidehistoriasta ammentaa teoksissaan myös Hanne Kiiveri. Lisäksi hän kertoo saaneensa valokuviinsa ideoita niin mystikkojen näyistä, esoteerisesta kirjallisuudesta, uskonnontutkimuksesta kuin käymistään keskusteluistakin.
Alkusysäys Kiiverin enkelikuville oli kuitenkin hyvin henkilökohtainen: valveuni, jossa hänen edesmennyt sisarensa ilmestyi valossa ja kehotti häntä päästämään irti. Kokemuksesta syntyi kuva, jossa kärsimys on ohi ja enkeli on valmiina auttamaan yli rajan.
Kenen enkelit? -näyttely kauppakeskus Triplassa Töölön seurakunnan Fokus-tilassa 10.3. asti ma–su klo 12–16. Yleisötyöpajat helmikuussa torstaisin klo 15–16.
19.8.–2.9. näyttely on esillä Helsingin tuomiokirkon kryptassa ja 3.–28.9. Kulttuurikeskus Vuotalossa.
Teoksiin voi tutustua myös virtuaaligalleriassa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Enkeli on alkujaan kosminen voima, ei lasten söpö juttu – ”On paljon lässyn lässyn meininkiä”
HengellisyysSuosittu Suojelusenkeli-virsi päivittelee maailman pimeyttä ja jättää lastenhoidon taivaallisen siivekkään varaan. Virsirunoilija ja pappi Pekka Kivekäs pitää ajatusta suorastaan vaarallisena.
