Gurun opissa: Jumala, osoita minulle tie
On onnetonta vitkastella ja vaarallista jatkaa matkaa. Vastaa siis kaipaukseeni ja osoita minulle tie, rukoili Pyhä Birgitta jäätyään leskeksi 41-vuotiaana.
”Lennä, lennä leppäpirkko kivikirkon juureen”, toistetaan lasten hokemassa Hämeessä. Leppäpirkon tai leppäkertun oli määrä lentää Birgitan kirkon kivijalkaan. Pyhästä Birgitasta tuli suosittu pyhimys 1400-luvulla myös Suomessa Naantalin birgittalaisluostarin perustamisen jälkeen.
Birgitan lapsuuden toive oli monen aatelisneidon lailla päästä joskus luostariin. Haavetta olivat vahvistaneet hänen kuulemansa pyhimyslegendat. Lapsena hän oli yöllä nähnyt Neitsyt Marian tarjoavan hänelle kruunuaan. Birgitan mieltä liikutti myös näky Jeesuksesta ristillä. ”Kuka tämän teki sinulle?” Siihen kysymykseen Jeesus vastasi: ”Ne, jotka halveksivat minua ja unohtivat minun rakkauteni.”
Elämänsä suuntaa Birgitta pohti Jumalan kanssa kommunikoiden: Mihin hänen tuli naisena ja leskenä ryhtyä? Mitä hänen tuli nyt tehdä lastensa kanssa? Mihin lähteä? Mille antautua?
Pienen Birgitan toive ei toteutunut. Birgitan ollessa yhdentoista hänen äitinsä kuoli. Kun hän oli täyttänyt kolmetoista, isä järjesti hänet avioliittoon varakkaan miehen kanssa. Birgitan piti opetella huolehtimaan isosta kartanosta. Hän sai kahdeksan lasta.
Voi vain kuvitella, miten hänellä olivat kädet täynnä työtä. Hänellä riitti silti intoa olla mukana perustamassa hoitokotia, jossa hän hoiti köyhiä ja sairaita ja auttoi prostituoituja uuden elämän alkuun.
Birgitan elämä muuttui täysin hänen tehtyään pyhiinvaellusmatkan läpi Ranskan Espanjaan Santiago de Compostelaan. Birgitan mies sairastui matkan aikana eikä enää toipunut. Birgitasta tuli leski vuonna 1344. Hän oli silloin 41-vuotias.
Birgitta suri miehensä kuolemaa, mutta siitä alkoi hänen elämässään vapaampi vaihe. Hän jakoi suuren omaisuutensa lastensa kesken ja köyhien hyväksi.
Elämänsä suuntaa Birgitta pohti Jumalan kanssa kommunikoiden: Mihin hänen nyt tuli naisena ja leskenä ryhtyä? Mitä hänen tuli nyt tehdä lastensa kanssa? Mihin lähteä? Mille antautua?
Monesti hän kysyi Jumalalta, miksi hänet oli kutsuttu eikä jotakuta muuta sopivampaa. Naisena hänen piti aina tarkistuttaa puheensa ja kirjoituksensa rippi-isillä ja miespuolisilla teologeilla.
Neitsyt Mariasta tuli Birgitan elämän matkakumppani. Hän samastui Marian iloon Jeesus-lapsen äitinä ja hänen tuskaansa ristin juurella.
Birgitalle se liikahdus, jonka hän tunsi sydämessään, kun Jumala kosketti häntä, oli samaa liikahdusta, jonka Maria tunsi, kun sanoi enkelille kyllä ja tunsi jonkin liikahtavan sisällään. ”Liikahdus, jonka tunnet, on merkki minun Poikani tulosta sydämeesi”, Birgitta kuuli Marian sanovan itselleen.
Birgitan ja Marian suhde kasvoi yhä syveneväksi ystävyydeksi. Se syveni Italiassa, jossa Birgitta vietti elämänsä loppuajan toiveenaan nähdä paavi ja saada lupa luostarin perustamiseen.
Birgitta koki voimakkaasti naisena ja äitinä elämisen ilot ja tuskat. Ne heijastuivat kaikkeen, mitä hän kirjoitti. Mariasta tuli hänelle surujen ja laupeuden äiti, jonka kokemuksista kuka tahansa voi hakea lohtua. ”Sillä niin kuin aurinko valaisee ja lämmittää taivaan ja maan, ei ole ketään, jolta suloinen Maria kieltäisi laupeutensa, jos tämä sitä häneltä pyytää”, Birgitta vakuuttaa.
Pyhän Birgitan rukous
Osoita minulle tie
ja tee minut halukkaaksi
sitä vaeltamaan.
On onnetonta vitkastella
ja vaarallista jatkaa matkaa.
Vastaa siis kaipaukseeni
ja osoita tie.
Tulen luoksesi
kuin sairas tulee
lääkärin luo.
Oi Herra, anna
sydämelleni rauha.
Ohjaajana Pyhä Birgitta
Ruotsalainen Pyhä Birgitta oli aikansa näkyvimpiä naisvaikuttajia. Hän oli opettaja, näkijä, kirkon uudistaja ja hengellisen sääntökunnan perustaja.
Hän syntyi varakkaaseen perheeseen vuonna 1303. Sekä äidin että isän suvuissa oli näkyviä kirkollisia hahmoja.
Birgitta naitettiin 13-vuotiaana Ulf Gudmarinpojan kanssa, joka oli laamanni ja valtaneuvos. He saivat kahdeksan lasta. Puolisonsa kuoleman jälkeen Birgitta asui Roomassa, josta hän teki pyhiinvaellusmatkoja Italiassa ja viimeiseksi Jerusalemiin. Hän kuoli Roomassa kesällä 1373. Seuraavana vuonna hänen ruumiinsa siirrettiin Vadstenaan, jossa toimii edelleen birgittalaisluostari.
Birgitta on kuuluisa 700 näystään ja ilmestyksestään. Hän kirjoitti ne muistiin. Rippi-isät tarkistivat ne ja käänsivät latinaksi.
Birgitta julistettiin 7.10.1391 pyhimykseksi ja viisi vuotta myöhemmin Ruotsin suojeluspyhimykseksi. Vuonna 1999 hänet julistettiin Euroopan suojeluspyhimykseksi yhdessä Katariina Sienalaisen ja Edith Steinin kanssa.
Suomessa hänestä tuli suosittu Naantalin birgittalaisluostarin valmistumisen jälkeen vuonna 1462. Turun piispa Hemming oli Birgitan läheinen ystävä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Katariina Sienalainen eli ihmeidentäyteisen elämän ja nääntyi kuoliaaksi – mikä hänessä ja muissa pyhimyksissä kiinnostaa?
HengellisyysPyhimykset voivat olla tukiverkosto, moraalisia kompasseja, esirukoilijoita ja elävän uskon esimerkkejä.