– Nuorisorikollisuuden ongelmaa ei ratkaista koventamalla rangaistuksia ja lisäämällä poliiseja. Se ei vaikuta juurisyihin, sanoo kansanedustaja Fatim Diarra.
Kansanedustaja Fatim Diarra tuntee Raamattunsa – hänestä pyhää kirjaa käytetään myös sorron välineenä eli väärin
Helsinkiläinen kansanedustaja kävi Munkkiniemen kirkolla viikoittain 7–26-vuotiaana.
Uunituore kansanedustaja, Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Fatim Diarra (vihr.) antaa haastattelun päivänsä kolmannen ja neljännen kokouksen välissä. Vaikka uusi elämänvaihe on kiireinen, hän aikoo ehtiä Myyttejä, viisauksia ja ikuisia totuuksia -sarjan puhujavieraaksi vanhan kotiseurakuntansa Munkkiniemen kirkolle 23.5. Illan teemana on Sopiiko Raamattu feministin yöpöydälle?
Se on täsmäaihe hänelle.
– Olen varmaan tällä hetkellä Suomen tunnetuin feministi, sanoo tämä Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja.
Muiden tehtävien ohella viimeisteltävänä on yhteiskuntapolitiikan gradu, joka käsittelee naisten oikeuksien toteutumista Suomessa kansainvälisten sopimusten valossa.
Fatim Diarra on myös sellainen suomalainen, joka omien sanojensa mukaan kävi kirkolla viikoittain 7-vuotiaasta 26-vuotiaaksi, partiossa ja myös isosena. Myöhemmin hän toimi pari vuotta seurakunnan luottamushenkilönä, kunnes tuli valituksi kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi eikä aika enää riittänyt kaikkeen.
– Usein feminismiä ja kristinuskoa ajatellaan vastakkaisina asioina. Mutta minulla ei ole sellaista kokemusta. Parhaimmillaan usko antaa ihmiselle kykyä suhtautua maailmaan armollisemmin ja hyväksyä epätäydellisyyttä, sitä että olemme keskeneräisiä raakileita, Diarra sanoo.
Ahdistavan kapea miehen malli
– Minun feminismini ei ole ulossulkevaa, vaan mukaan ottavaa. Se on aate, jonka tavoitteena on edistää tasa-arvoa – kaikkien sukupuolten, ei vain naisten. Että sukupuoli ei kahlitsisi ihmistä, vaan jokainen voisi pyrkiä omaan parhaaseensa elämässään. Nykyisin miehen malli on hirveän kapea ja aiheuttaa nuorten miesten syrjäytymistä, Fatim Diarra näkee.
– Itse olen nainen, naisellinen nainen, ja pidän siitä. Mutta se ei määritä sitä, mihin minun pitäisi pyrkiä elämässäni!
Aivan erityisen kapea miehen malli tuntuu olevan joillakin maahanmuuttajapojilla. Rasistiset kokemukset ovat Diarran mukaan yksi syy nuorten jengiytymiseen.
– Se on poikien pahoinvoinnin ilmenemismuoto: ei nähdä mitään muuta tapaa rakentaa itselleen roolia kuin ryhtyä vandaaliksi. Pahoinvoinnin taustalla on myös rikkinäisiä perhetaustoja, isättömyyttä, miesten syrjäytymistä ja kuulumattomuutta mihinkään.
Diarra muistuttaa kuitenkin, että suurimmalla osalla Suomen nuorista menee paremmin kuin koskaan aiemmin.
Fatim Diarra sai eduskuntavaaleissa 6774 ääntä ja tuli valituksi. Hän on ollut kuusi vuotta kaupunginvaltuuston jäsen ja nykyisin myös valtuuston puheenjohtaja.
Raamattu ja Koraani kannesta kanteen
Takaisin Raamattuun. Fatim Diarra on lukenut sitä paljon. Paitsi että hän on toiminut partiossa, isosena ja kirkon luottamushenkilönä, hän on myös opiskellut teologiaa kolme vuotta ja tenttinyt Raamattua. Se, että Diarra liittyi kirkkoon ripari-ikäisenä, on oma tarinansa.
– Isäni oli superliberaali muslimi Malista. Äitini on agnostikko, mikä liittyy hänen vasemmistolaiseen traditioonsa.
Vanhemmat antoivat Fatimin kulkea kirkolla ja tehdä omat valintansa. Tytär luki sekä Raamatun että Koraanin kannesta kanteen ja päätteli, että kyseessä on sama juttu, mutta eri näkökulmasta. Hän halusi kuitenkin liittyä kirkkoon.
– Raamattu kuvastaa sitä aikaa, jolloin se on kirjoitettu. Sukupuoliroolit olivat hyvin rajattuja alkaen siitä, että Eeva tehdään miehen kylkiluusta. Luomiskertomuksesta lähtien nainen on Raamatussa alisteisessa asemassa, Fatim Diarra miettii.
Hän opiskeli kolme vuotta sosiaalietiikkaa teologisessa tiedekunnassa.
– Se oli superkiinnostavaa ja voimauttavaa. Toisin kuin politiikassa, siellä tehdään ryhmätöitä hyvin erilaisten ihmisten kanssa, myös patakonservatiivien kanssa. Se opetti minulle paljon, ja tämä oppi auttaa myös politiikassa.
Mietin kirkosta eroamista kerran kuussa.
Kirkolla on Diarran mielestä paljonkin tekemistä naisten sorron kanssa. Pyhää kirjaa käytetään sorron työkaluna varsinkin kehittyvissä maissa ja Suomessa joidenkin kansanedustajien puheissa. Se on hänestä vastenmielistä.
– Osa ihmisistä käyttää kirkossa omaa valtaansa siihen, että voi sortaa vähemmistöjä. Tämä heikentää eniten haluani kuulua kirkkoon. Uskoon en sinänsä kirkkoa tarvitse. Mietin eroamista sormi näppäimistöllä kerran kuussa, mutta en kuitenkaan tee sitä. Jokin aina estää minua.
Myyttejä, viisauksia ja ikuisia totuuksia – Kesäillan keskusteluja Raamatusta
Helsingin eri kirkoissa keskustellaan viitenä kesätiistaina kello 18.
16.5. klo 18 Kallion kirkko: Eettistä ravintoa ruumiille ja sielulle – Raamattu keittiössä. Vieras: Terhi Hannola. Tilaisuus alkaa messulla.
23.5. klo 18 Munkkiniemen kirkko: Sopiiko Raamattu feministin yöpöydälle? Vieras: Fatim Diarra.
30.5. klo 18 Viikin kirkko: Masennus, ahdistus ja Jobin kirjan opetukset. Vieras: Ruben Stiller.
6.6. klo 18 Huopalahden kirkko: Kuolema: pelätty, luvattu, odotettu. Vieras: Linda-Maria Raninen.
20.6. klo 18 Mikaelinkirkko: Enkeleitä ja demoneja: mitä hyvyydestä ja pahuudesta pitäisi ymmärtää? Vieras: Antti Nylén.
Katso tarkemmat tiedot täältä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Intersektionaalista feminismiä kannattaa varoa seitsemästä syystä – ”Höpönlöpöä”, vastaa Naisunionin puheenjohtaja Fatim Diarra
AjankohtaistaSuomen teologisen instituutin pääsihteeri, konservatiivikristitty Soili Haverinen on huolissaan valkoisten heteromiesten leimaamisesta alistajiksi.
