Ihmisillä on ollut tarve kokoontua yhteen suremaan ja muistelemaan vainajaa. Nykyään hautajaiset ovat pienentyneet ja osa omaisista tahtoisi jättää hautajaiset kokonaan järjestämättä.
Osa omaisista tahtoisi jättää hautajaiset pitämättä – Kallion kirkkoherra Riikka Reina toivoo, että ihmiset ymmärtäisivät rituaalien merkityksen kuoleman kohdatessa
Syitä hautajaisten järjestämättä jättämiseen ovat esimerkiksi hautajaisten kulut ja sukujen pieneneminen.
Kallion seurakunnan kirkkoherra Riikka Reina on huolissaan siitä, että yhä useampi suomalainen toivoo, että hänen läheisensä haudattaisiin ilman minkäänlaista tilaisuutta. Reina kirjoitti aiheesta mielipidekirjoituksen, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa pyhäinpäivänä 1. marraskuuta.
Hautajaiskulttuurin muuttuessa saatetaan Reinan mukaan menettää jotakin olennaista, kuten tilaisuus muistella vainajaa ja jakaa surua yhdessä toisten kanssa. Kyseessä ei ole pelkästään suomalainen ilmiö: myös ainakin Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa hautaamiset ilman minkäänlaista tilaisuutta ovat yleistyneet.
Helsinkiläiset kirkkoherrat saavat nykyään viikoittain pyyntöjä, jossa kirkkoon kuuluneelle vainajalle ei haluta järjestää hautajaisia, ei hautaan siunaamista eikä muistotilaisuutta.
– Juridisesti tämä menee niin, että jos kyseessä on kirkon jäsen eikä häntä haluta siunata hautaan, siihen tarvitaan kirkkoherran lupa. Lupa tarvitaan myös siihen, jos ihminen tuhkataan ennen hautaan siunaamista, Riikka Reina kertoo.
Seurakunnissa on oltava pyyntöjen kanssa tarkkana ja selvitettävä, mitä omaiset oikeastaan tahtovat. Joskus kyse voi olla siitä, että vainaja halutaan tuhkata Helsingissä ja haudata hänet muualle Suomeen, jolloin muistotilaisuuskin voidaan pitää muualla kuin Helsingissä. Joskus kyse voi olla vainajan ennen kuolemaansa esittämästä toiveesta, joskus omaisten.
Hautajaiset voivat tuoda esiin ihmisestä uusia puolia
Syitä hautajaiskulttuurin muutokseen on useita. Riikka Reina nimeää ensimmäisenä taloudelliset syyt: hautajaisiin liittyy kuluja, ja muistotilaisuuden järjestäminen on jotakin, jossa omaiset voivat säästää.
– Ihmiset pelkäävät hautaukseen liittyviä kustannuksia, jotka ovatkin kovat. Ihmisille voi kuitenkin tulla yllätyksenä, että itse hautaan siunaaminen ei maksa mitään, pappi ja kanttori tulevat paikalle ilmaiseksi.
Toinen syy on se, että ihmiset elävät pitkään, mutta perheet ovat pienentyneet ja sukulaiset saattavat asua kaukana toisistaan. Kaikilla ei ole lapsia, jolloin hautajaisia järjestää joku, joka on kaukaista sukua tai ehkä vain tuttava. Silloin hän saattaa pohtia, tarvitaanko hautajaisia lainkaan ja keitä sinne pitäisi kutsua.
Hautajaisissa voi myös kuulla toisen puolen ihmisestä, sellaisen, josta sukulaiset eivät ole tienneet.
Kolmas syy on Reinan mukaan se, että ihmiset ovat irtaantuneet rituaalien maailmasta, eivätkä välttämättä näe, mitä hyötyä hautajaisista voisi olla. Tämä on hänestä surullista.
– Toivon, että ymmärrettäisiin, ettei kyse ole vain siitä, että ihminen siirretään jonnekin, vaan että hän on ollut merkityksellinen ihminen ja hänen muistamisensa on tärkeää.
Ihmisillä on usein tarve muistella kuollutta yhdessä ja tukeutua toisiinsa surun hetkellä. Reina kertoo, että joskus käy niinkin, että kun vainaja on ensin haudattu hiljaisuudessa, tämän ystävät ottavat ohjat käsiinsä ja järjestävät pienen muistotilaisuuden jälkikäteen.
Riikka Reina kannustaa hautajaisia järjestäviä pohtimaan asiaa monelta kantilta.
– Hautajaisissa voi myös kuulla toisen puolen ihmisestä, sellaisen, josta sukulaiset eivät ole tienneet. Vainajan asioita hoitaneen ihmisen taas voi olla tärkeää kuulla, miten vaikka työkaverit tai ystävät ovat tämän aikanaan nähneet.
Kirkon viimeinen palvelus jäsenelleen
Entäpä sitten ihmisen oma tahto? Osa ihmisistä saattaa kuolemasta puhuttaessa toivoa, että hänen kuolemastaan ei tehtäisi sen suurempaa numeroa: ei kahveja, ei kukkia, ei mitään. Onko sellainen itsekästä? Pitäisikö jokaisen ajatella jäljelle jääviä?
– No, ajattelen että se voi olla kapeakatseista. Hautajaisten eri osilla on erilaisia tehtäviä ja merkityksiä eri ihmisille. Hautaan siunaamisen näen kirkon viimeisenä palveluksena vainajalle. Siinä kilpistyy se, että olemme tasavertaisia. Hautaan siunaaminen toimitetaan kaikille kirkon jäsenille, riippumatta siitä, onko sinulla omaisia. Muistotilaisuus taas ei ole vainajaa varten, vaan lähiomaisia, Reina sanoo.
Reinan mukaan Suomessa on yhä melko kapea käsitys siitä, millaisia hautajaiset ja muistotilaisuudet voivat olla. Jos kirkko tuntui etäiseltä eikä urkumusiikkikaan tunnu omalta, seurakunta voi olla apuna miettimässä, millä tilaisuudesta saataisiin enemmän vainajan näköinen. Muistotilaisuuden taas ei tarvitse tarkoittaa ”pitopalvelua ja sen seitsemään sorttia”, vaan se voi olla vaikka vapaamuotoinen hetki lähikahvilassa tai yhteinen luontokävely ja hiljentymishetki luonnossa, Reina vinkkaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Kuka hoitaa minut hautaan?” – Moni vähävarainen suree etukäteen omaa kuolemaansa
Hyvä elämäJos vainaja on varaton ja yksinäinen, suomalainen yhteiskunta huolehtii hänen hautaamisestaan ja maksaa laskun.
