Tuhka- vai arkkuhautauksen lisäksi pieni osa omaisista pohtii, tarvitaanko kirkon jäsenen hautajaisiin pappia.
Korona-aika pitkitti ja vaikeutti suruprosesseja ja toi tullessaan ”suoratuhkaukseen” liittyvän hämmentävän ilmiön
Kirkkoherra Riikka Reinan mukaan korona-aikana ovat lisääntyneet puhelut, joissa kysytään mahdollisuutta haudata vainaja ilman hautaan siunaamista ja pappia.
Korona-aika on merkinnyt sitä, että hautajaisia on vietetty tavallista pienemmällä joukolla. Monet muistotilaisuudet ovat jääneet kokonaan pitämättä. Hautajaisiin on saanut pahimmilla pandemia-alueilla osallistua vain muutamia ihmisiä, aivan lähimmät.
Kun pandemiarajoitukset yhteiskunnassa helpottuvat, rajoituksia vähitellen lievennetään ja palataan lähemmäs normaalia. Se on tarpeen, sillä yhteisön tuki on tarpeen suruprosessissa. Nyt on käynyt niin, että monien suru on pitkittynyt ja vaikeutunut.
– Hautaan siunaamistilaisuus on sielunhoidollisesti tärkeä. Se antaa ihmisille mahdollisuuden kohdata kuolema ja hyvästellä yhdessä rakkaansa. Käyn lähes viikoittain keskusteluja, jotka kertovat suruprosessien vaikeutuneen, kun hautajaisten henkilömäärää on pandemian vuoksi jouduttu rajaamaan, helsinkiläisen Kallion seurakunnan kirkkoherra Riikka Reina kertoo.
– Kun hautajaiset ovat pienentyneet, suru on yksityistynyt. Kannamme yhteiskunnassa vielä pitkään haavaa siitä, että niin moni ei ole saanut saattaa, muistella ja ikävöidä rakkaitaan suvun ja läheisten kanssa. Muistutan, että tämä on mahdollista myöhemminkin. Lähipiiri voi kokoontua yhteen, vaikka kuoleman muistopäivänä tai jonain muuna hetkenä. Papin voi pyytää mukaan.
Toki löytyy myös niitä, joille pieneen lähipiiriin rajatut hautajaiset ovat olleet helpotus.
– Ovat hautajaiset suuret tai pienet, oleellista on, että ne pidetään. Jokainen ihminen ansaitsee, että hän ei vain katoa tästä maailmasta ilman, että häntä muistetaan ja saatetaan jollain joukolla hautaan. Jos ihmisellä ei ole ketään muuta saattajaa, sen tekee pappi, Reina sanoo.
Kalion kirkkoherran Riikka Reinan mukaan yhteiskunnassa kannetaan vielä pitkään haavaa siitä, että niin moni ei ole saanut saattaa rakkaitaan suvun ja läheisten kanssa.
Kirkkoherralta kysytään aiempaa useammin suoratuhkauksesta
Erityisesti yksi korona-ajan ilmiö hämmentää Riikka Reinaa. Hänen mukaansa entistä useammin kirkkoherralta kysytään, voidaanko seurakuntaan kuuluva vainaja haudata ilman hautaan siunaamista ja pappia.
Hautaustoimistoissa seremoniattomista hautajaisista käytetään nimitystä suoratuhkaus. Osa niistä markkinoi tätä edullisena ja vaivattomana vaihtoehtona myös kirkkoon kuuluville. Kun kyseessä on kirkon jäsen, lupa pitää kysyä kirkkoherralta.
– Ruotsissa käytetään nimeä seremoniaton hautaaminen. Siellä tapa on yleistynyt nopeasti. Sitä perustellaan sillä, että omaisilla ei ole aikaa järjestää hautajaisia tai niistä halutaan päästä mahdollisimman vähällä. Myös kuoleman kohtaamisen ja käsittelemisen vaikeus nyky-yhteiskunnassa vaikuttaa asiaan, kertoo Reina.
Tehtäväni on huolehtia siitä, että vainajan elinaikanaan ilmaisema uskonnonvapaus toteutuu.
– Kallion kirkkoherra Riikka Reina
Reinan mukaan hänen saamissaan puheluissa vastaan on tullut hämmennys siitä, mistä hautaan siunaamisessa on kyse ja mitä vainaja itse on todellisuudessa tahtonut. Asiaan vaikuttaa myös huoli koronatilanteesta: ihmiset eivät halua matkustaa ja pyrkivät välttämään kontakteja. Kun Reina on puhunut tilanteesta omaisten kanssa, lopulta vain yksi kirkkoon kuulunut vainaja on päädytty hautaamaan ilman pappia.
– Tehtäväni on huolehtia siitä, että vainajan elinaikanaan ilmaisema uskonnonvapaus toteutuu. Tässä yhdessä tapauksessa toive oli selvästi vainajan oma tahto, Reina sanoo.
Jos vainaja on kirkon jäsen, lähtökohta on, että hänet siunataan. Näin seurakunta tekee hänelle viimeisen palveluksen. Papit siunaavat hautaan myös kirkkoon kuulumattomia. Silloinkin on oleellista, että kyseessä on nimenomaan vainajan tahto. Reina toivoo, että ihmiset pohtisivat asioita ennen kuolemaansa ja puhuisivat läheisilleen selvästi toiveistaan.
– Vainaja on voinut esimerkiksi sanoa, ettei halua isoa kirkkotilaisuutta tai että omaisille tulisi isoja kuluja. Voi olla, että joku ei pidä urkumusiikista. Nämä ovat aivan eri asioita kuin, ettei vainaja olisi halunnut papin siunaavan häntä.
Kirkkoon kuuluneen ihmisen siunaaminen on hänen ihmisarvonsa kunnioittamista.
– Suoratuhkaus ilman hautaan siunaamista ei useimmiten ole vainajan tahto. Toivoisin, että hautaustoimistoista ei sitä lähdettäisi tarjoamaan, Reina sanoo.
Kysymykset suoratuhkauksesta ovat lisääntyneet. Tällä tarkoitetaan hautausta ilman seremoniaa.
Kirkkohautajaisten järjestelyihin on erilaisia vaihtoehtoja
Riikka Reinan mukaan kirkkohautajaisia vaivaa sama ongelma kuin kirkkohäitä. Mielikuva on yksioikoinen, vaikka hautajaiset voidaan järjestää monella tapaa. Kirkko tai kappeli ja isot hautajaiset eivät suinkaan ole ainoa vaihtoehto. Pappi voi tulla siunaamaan vainajan sairaalan tapaamishuoneeseen tai matkalla kotiseudulle. Pappi voi siunata vainajan myös tuhkauksen jälkeen, vaikka ensisijainen tapa on arkussa ennen tuhkausta.
– Vaikka tuhkauksen jälkeinen siunaus ei vielä ole kovin yleistä, sitä halutaan aiempaa useammin. Pappi voi tulla siunaamaan vainajan uurnanlaskun yhteydessä tai vaikka veneeseen, jos tuhka sirotellaan mereen. Hautaan siunaamisessa on kyse ylösnousemususkosta. Jätämme rakkaamme ylösnousemuksen toivossa Jumalan käsiin eikä siihen tarvita ruumista, Reina sanoo.
Piispainkokouksen ohjeiden mukaan tuhkan siunaamiseen ei ole estettä, jos painavat syyt puoltavat sitä arkussa tapahtuvan siunaamisen sijaan. Näitä syitä voi olla pitkä kuljetusmatka, terveyshaittojen ehkäisy ja erikseen arvioitavat tapauskohtaiset syyt.
Miksi vainaja yhä mieluiten siunataan arkussa ja tuhkaus tapahtuu siunauksen jälkeen?
– Teologina ajattelen, että siunaamistavalla ei ole Jumalan kannalta merkitystä. Ihmisten kannalta sen sijaan usein on. Monille on tärkeää nähdä, kun pappi piirtää arkulle hiekkaristin aivan kuin ihmisen otsaan piirrettiin risti kasteen hetkellä. Omaiset voivat konkreettisesti kokea, että vainaja ei enää ole siinä. Seurakunta saattaa hänet yhdessä Jumalan käsiin. Koin itse hyvin hoitavana läheisen hautajaiset, joissa arkku oli auki.
Jos vainaja on kuollut koronaan, arkkua ei voida pitää auki. Muuten siunaustilaisuus, jossa vainaja makaa kiinni olevassa arkussa, on läheisille turvallinen.
Jos vainaja on kirkon jäsen, lähtökohta on, että hänet siunataan.
Hautaustoimilaki vaatii, että vainajan vakaumusta kunnioitetaan
Hautaustoimistojen liiton puheenjohtaja Kyllikki Forsius omistaa itsekin hautaustoimiston Vantaalla. Hänen mukaansa ainakaan kirkkoon kuuluneiden vainajien hautaan siunaaminen vasta tuhkauksen jälkeen ei ole kovin yleistä. Koronapandemian alussa joillekin omaisille oli kirkon epäselvien ohjeiden vuoksi kylläkin syntynyt väärinkäsitys, että seurakunnat haluaisivat ensin tuhkausta ja sitten nopeaa hautausta.
– Näin ei ole, vaan kyllä kirkon kanta on, että yleensä vainaja ensin siunataan ja sitten vasta tuhkataan. Kirkkoherra ratkaisee, jos poikkeuksellisesti halutaan, että siunaus tapahtuu vasta tuhkauksen jälkeen, Forsius sanoo.
Forsiuksen mukaan omaisille on yleensä tärkeää, että vainaja on fyysisesti läsnä tilaisuudessa ja jäähyväisten jättö voi tapahtua arkun luona. Kun hautajaisiin on korona-aikana päässyt vain vähän väkeä, tilanne on ollut monille todella vaikea.
Forsius itse muistaa uraltaan vain yhden tapauksen, jossa vankka kristitty, hänen oma tätinsä, toivoi, että hänet ensin tuhkataan ja siunataan sitten.
– Toive oli selvä ja pappi ymmärsi sen.
En usko, että alan vakiintuneet ammattilaiset toimisivat noin.
– Hautaustoimistojen liiton puheenjohtaja Kyllikki Forsius
Reinan kertomaa toimintaa Forsius pitää ammattitaidottomana. Hautaustoimilaki vaatii, että vainajan vakaumusta kunnioitetaan. Silloin seurakuntaan kuuluneelle lähtökohta on siunaus.
Vainaja ei Forsiuksen mukaan ole joku, josta pitää päästä nopeasti ja vaivattomasti eroon. Se, että suoratuhkaus olisi erityisen edullista on hänestä harhaanjohtavaa markkinointia, koska vainaja joka tapauksessa tuhkataan arkussa. Omainen voi ostaa edullisen arkun.
– Alalle on tullut liittoon kuulumattomia nettitoimistoja, joilla ei ole ole minkäänlaista koulutusta. En usko, että alan vakiintuneet ammattilaiset toimisivat noin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Auta viimeisellä matkalla – joihinkin hautajaisiin tarvitaan ulkopuolisia arkunkantajia
Hyvä elämä AjankohtaistaVapaaehtoisia kantajia tarvitaan esimerkiksi silloin, kun saattoväkeä on vähän tai se on kovin iäkästä.
