null Hautausriidat omaisten välillä ovat lisääntyneet uusperheiden myötä − eniten riitoja aiheuttavat hautapaikan valinta ja nimi hautakivessä

Hautajaistoimistot ja vainajan siunaava pappi sovittelevat vainajan omaisten välisiä ristiriitatilanteita.  Pahimmat riidat ratkaistaan käräjäoikeudessa. 

Hautajaistoimistot ja vainajan siunaava pappi sovittelevat vainajan omaisten välisiä ristiriitatilanteita.  Pahimmat riidat ratkaistaan käräjäoikeudessa. 

Hautausriidat omaisten välillä ovat lisääntyneet uusperheiden myötä − eniten riitoja aiheuttavat hautapaikan valinta ja nimi hautakivessä

Hautaustoimilaki määrittelee sen, kuka omaisista on oikeutettu tekemään hautausjärjestelyjä. Ongelmallista on, että laki ei määrittele sitä, kuka läheisistä saa päättää asioista ensisijaisesti. 

Hautajaisiin liittyvät toimet ovat sureville omaisille aina kuormittavia. Ylimääräistä kuormitusta suruprosessiin saattaa tuoda se, että omaiset eivät pääse yksimielisyyteen vainajan hautaamiseen liittyvistä seikoista.

Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n kunniajäsenen Kyllikki Forsius on ollut alalla yli 30 vuotta ja hänen mukaansa ristiriitatilanteet ovat lisääntyneet jonkin verran viime vuosina  perhemuotojen monipuolistumisen myötä.

− Pääsääntöisesti ristiriidat pystytään selvittämään hautaustoimistossa tai yhteistyössä siunaavan papin kanssa, Forsius kertoo.

Hautaustoimilain mukaan ylitsepääsemättömät riidat ratkaistaan viime kädessä käräjäoikeudessa.  

Useimmiten ristiriitoja aiheuttaa päätös hautapaikasta. Konflikti saattaa syntyä esimerkiksi silloin, kun eronneet vanhemmat joutuvat hautaamaan lapsensa. Vuonna 2019 iäkkään naisen lapset ja puoliso eivät päässeet sopuun siitä, haudataanko vainaja Helsinkiin vai Rovaniemelle. Riita eteni hovioikeuteen saakka. Vainaja odotti hautaamista noin puoli vuotta.

Mielestäni kuukausi on kohtuullinen aika kuoleman ja hautauksen välissä.

Hautaustapa ei juurikaan aiheuta kiistoja. Tällä hetkellä yli puolet vainajista tuhkataan Suomessa.

− Jos sopuun ei päästä heti, omaiset saattavat järjestää tuhkauksen ja siunauksen, ja vasta sen jälkeen miettivät, mihin tuhka sijoitetaan, Forsius kertoo.

Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa ruumiin tuhkaamiselle tai arkkuhautaukselle ei ole laissa asetettua takarajaa. Laissa on tällä hetkellä vain maininta siitä, että vainaja on haudattava ilman aiheetonta viivytystä ja tuhkat on haudattava vuoden sisällä tuhkaamisesta.

Tällä hetkellä on vireillä lakiuudistus kuolemansyyn selvittämisestä. Forsius toivoo, että lakiin säädetään samalla myös aikaraja tuhkaukselle ja ruumiin hautaamiselle. Lakiin säädetty aikaraja ehkäisisi myös pitkittyneitä erimielisyyksiä.

− Mielestäni kuukausi on kohtuullinen aika kuoleman ja hautauksen välissä. Siinä ajassa omaisten toiveet ehditään huomioida ja hautajaiset pystytään järjestämään.  

Espoon seurakuntayhtymän hautatoimen päällikkö Juha Ollila kertoo, että tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla vainaja haudataan yleensä neljän viikon jälkeen kuolemasta. Hänen mielestään aika on pitkä, mutta vainajaa kunnioittava.

− Missään tapauksessa se ei saisi olla enempää, Ollila sanoo.

Kuka lähiomaisista saa päättää hautajaistoimista?

Hautaustoimilain mukaan hautausjärjestelyissä on noudatettava vainajan katsomusta ja toiveita, jotka hän on esittänyt elossa ollessaan.

Mikäli toiveista ei ole tietoa, hautausjärjestelyistä voivat huolehtia eloonjäänyt avio- tai avopuoliso, lapset ja vainajan vanhemmat.

Laki ei kuitenkaan määrittele järjestystä, jossa nämä henkilöt voivat päättää vainajan hautausjärjestelyistä, vaan kaikki osapuolet ovat samassa asemassa.

− Tämä on kohta, joka hautaustoimilaissa on jäänyt miettimättä. Enenevässä määrin väännetään kättä siitä, kuka on oikeutettu päättämään asioista ensin. Viime vuonna minulle tuli useita yhteydenottoja, joissa järjestystä kyseltiin, Kyllikki Forsius kertoo.

Eri puolisoiden lapsilla saattaa olla voimakkaita tunteita, jotka heijastuvat hautaamisasioihin: ”Siinä on meidän äidin nimi, emmekä halua, että siihen tulee muitakin nimiä”

Forsiuksen mukaan jokaisen kannattaa ikään katsomatta ennakoida ja tehdä hautaustestamentti. Tilanne on erityisen hankala esimerkiksi silloin, kun 30−40-vuotias henkilö kuolee äkillisesti auto-onnettomuudessa, ja hän on asunut avoliitossa puolisonsa kanssa.

Vaikka hautaustoimilain mukaan avopuoliso rinnastetaan lapsiin ja vanhempiin, hänellä ei ole perintökaaren mukaan juridista asemaa kuolinpesässä.

− Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka olisi elänyt 10−20 vuotta avopuolisoina, avopuolisolla ei välttämättä ole oikeutta maksaa vainajan tililtä laskuja, mutta esimerkiksi vanhemmilla on. Siinä saattaa olla valmis ristiriitatilanne. Aika usein vanhemmat tällaisessa tilanteessa omivat lapsen itselleen, Forsius kertoo.

Hautaustestamentista olisi hyötyä, sillä siihen voidaan kirjata määräys siitä, että avopuolison tulee hoitaa hautausjärjestelyt. Jotta avopuoliso saa oikeuden maksaa hautauskulut vainajan pankkitililtä, tulee hautaustestamentissa olla maininta myös siitä, että puolisolla on valtuudet käyttää hautaustestamentin laatijan rahoja hautaustarkoituksiin. 

Riitoja voi syntyä myös hautaoikeudesta tai muistolaatasta

Kitkaa omaisten välille voi aiheuttaa myös se, voiko puolison haudata sukuhautaan.

Asiasta päättää hautaoikeuden haltija, joka valitaan silloin, kun seurakunta myy hautaoikeuden tiettyyn hautapaikkaan yksityishenkilölle, perheelle tai suvulle. Tällöin perheestä tai suvusta valitaan yksi henkilö edustamaan kaikkia niitä ihmisiä, jotka on määrä haudata kyseiseen hautaan.    

− Hautaoikeuden luovutustilanteessa kannattaa määritellä mahdollisimman tarkkaan kaikki henkilöt, jotka kyseiseen hautaan voidaan haudata. Silloin on järkevää kirjata oikeus myös mahdollisille tuleville puolisoille. Näin vältetään myöhemmät riidat, Forsius kertoo. 

Mikäli oikeutta puolison hautaamiseen ei ole kirjattu ylös, haudan haltija voi kieltää hautaamisen. 

Ei hautaustestamentin tekeminen tuo kuolemaa lähemmäksi.

Toisinaan voi käydä niin, että vainaja haudataan sovussa, mutta riidan aiheuttaa muistolaatan kiinnittäminen tai nimen kaiverruttaminen hautakiveen. 

−  Voi käydä esimerkiksi niin, että hautakiveen on kaiverrettu perinteisin kullatuin kirjaimin haudattujen nimet ja yllättäen jonkun lapsi tai puoliso kuolee. Hänet haudataan hautaan, mutta joku on sitä mieltä, että hautakiveä ei voi sotkea uudella nimellä.

− Tai henkilö voi jäädä leskeksi monta kertaa ja kaikki puolisot halutaan sukuhautaan. Eri puolisoiden lapsilla saattaa olla voimakkaita tunteita, jotka heijastuvat hautaamisasioihin: ”Siinä on meidän äidin nimi, emmekä halua, että siihen tulee muitakin nimiä”, Forsius sanoo. 

Seurakuntien näkökulma asiaan on se, että jos ihminen on haudattu tiettyyn hautaan, on oikein, että hänen nimensä voidaan merkitä hautamuistomerkkiin. 

Hautaustestamentti helpottaa omaisten surutyötä

Hautaustestamentilla voi ehkäistä monia epämiellyttäviä tilanteita ja helpottaa omaisten surua. Testamentin avulla hautaustoimien järjestäjäksi voi osoittaa sukulaisten sijasta hyvän ystävän.

Kyllikki Forssius on huomannut, että hautaustestamentin tekeminen herättää monissa arkailua ja epävarmuutta.

− Ei hautaustestamentin tekeminen tuo kuolemaa lähemmäksi. Olen nähnyt, kuinka helpottuneita omaiset ovat, kun he ovat saaneet keskustella hautausjärjestelyistä omaisensa kanssa ja he voivat tulla hautaustoimistoon ja sanoa: näin minun äitini tai isäni tahtoi, Forsius kertoo 

Hautaustestamentin voi tehdä kotona, hoivakodissa tai saattohoitoyksikössä, eikä sen tarvitse olla valmis lomake.

− Sen voi kirjoittaa ihan tavalliselle paperille. Testamentin voi aloittaa vaikka sillä, haluaako arkku- vai tuhkahautauksen, Forsius kertoo.

Surutyön aloittaminen on paljon helpompaa, kun ei tarvitse miettiä, että mitäköhän se vainaja halusi ja mitenköhän nämä asiat pitäisi hoitaa.

Myös Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n sivuilta voi tulostaa Hautausjärjestelyni -vihkosen. Vihkoon voi määritellä henkilön, joka huolehtii hautajaisjärjestelyistä sekä kirjata hautaustavan, hautausvaatteet ja toiveita siitä, millaisen muistotilaisuuden haluaa.

Hautaustestamentin voi tehdä myös hautaustoimistossa.

Digi- ja väestötietovirasto yhdessä veroviraston ja pankkien kanssa ovat valmistelemassa Omaelämä-palvelua, johon tulevaisuudessa jokainen voi tallentaa erilaisia asiakirjoja, kuten avioehdon tai hautauksen ennakkosuunnitelman. Omaelämä-palvelu on tarkoitus ottaa käyttöön lähivuosina.

Myös Juha Ollila suosittelee kaikkia tekemään itselleen hautaustestamentin.

− Surutyön aloittaminen on paljon helpompaa, kun ei tarvitse miettiä, että mitäköhän se vainaja halusi ja mitenköhän nämä asiat pitäisi hoitaa. Olen tämän omalla kohdallani kokenut, Ollila sanoo. 

Ollila teki oman hautaustestamenttinsa jo 10 vuotta sitten.

− Minulla ei ole perillisiä, enkä usko, että äitini ja vaimoni rupeavat riitelemään siitä, mihin minut haudataan, mutta tällä tavalla heidän ei tarvitse sitä miettiä.

− Säilytän hautaustestamenttia kotona mapissa, jossa on tiliotteita ja muitakin tärkeitä papereita, Ollila kertoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: