Isä Heikki Huttunen työskentelee Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa. Hän oli aikoinaan myös perustamassa USKOT-foorumia Suomeen.
Uskonnot elävät nyt Suomessa murrosvaihetta, ajattelee USKOT-foorumin uusi puheenjohtaja isä Heikki Huttunen
Uskonnollisten instituutioitten asema heikkenee, mutta uskontojen yhteistyöjärjestön työssäkin näkyy, kuinka uskonnollisuus ja hengellisyys pitävät pintansa.
Suomessa on meneillään murrosvaihe uskonnon suhteessa julkiseen valtaan ja tilaan, ajattelee uskontojen yhteistyöjärjestö USKOT-foorumin uusi puheenjohtaja, ortodoksinen pappi, isä Heikki Huttunen.
Käytännössä kyse on siitä, että vaikka uskonnollisten instituutioitten rooli heikkenee, se ei tarkoita uskonnollisuuden, henkisyyden tai hengellisyyden katoamista julkisesta tilasta tai muualtakaan.
– Uskonnollisten instituutioitten merkityksen heikkeneminen on yleinen ilmiö länsimaissa. Suomessa kansankirkkoasetelma tulee muuttumaan. Luterilainen kirkko, Suomen ortodoksinen kirkko ja sellainen kansankirkkoasetelma, johon olemme tottuneet, muuttuu, Huttunen sanoo.
Suomi on yhä monikulttuurisempi ja moniuskontoisempi, mutta samaan aikaan myös uskonnottomien määrä kasvaa. Tilanne vaatii ymmärrystä ja uskontolukutaitoa, toisiin tutustumista ja dialogia. Sitä USKOT-foorumikin omalta osaltaan edistää tarjoamalla eri uskontojen edustajille mahdollisuuksia kohdata ja antamalla aiheen asiantuntemusta.
– Asiat, joihin meidän asiantuntemustamme tarvitaan, liittyvät usein maahanmuuttoon ja eri kulttuureista tulevien ihmisten tarpeisiin. Muualta tänne tulevat ovat usein uskonnollisempia kuin suomalaiset. Ihmisillä on uskonnollisia tarpeita ja toiveita, joihin Suomessakin voidaan vastata, kun ymmärrämme eri kulttuureita ja sitä, miten eri uskonnot niihin liittyvät.
Uskonnonvapaus kohtaa usein muut oikeudet
Heikki Huttunen oli perustamassa USKOT-foorumia toimiessaan Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteerinä. Hän on työskennellyt myös muun muassa Kirkkojen maailmanneuvostossa, Euroopan kirkkojen konferenssin pääsihteerinä ja pappina. Parhaillaan hän toimii venäjänkielisen työn pappina Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa.
Suomessa uskontodialogin tarpeeseen havahduttiin 2000-luvun alussa, WTC-iskujen jälkeisessä maailmassa, ja eri uskontojen edustajat alkoivat tavata toisiaan. USKOT-foorumi perustettiin kuitenkin vasta vuonna 2011.
USKOT-foorumi edustaa kuutta uskontokuntaa: kristinuskoa, islamia, juutalaisuutta, myöhempien aikojen pyhiä (mormonit), buddhalaisuutta ja hindulaisuutta. Se tunnetaan esimerkiksi uskontojen rauhankävelyistä, joita järjestetään jo viidessä eri kaupungissa.
– Eri uskontojen edustajien ja johtajien näyttäytyminen yhdessä on olennainen juttu, kun tehdään näkyväksi sitä, että olemme hyvissä väleissä ja pystymme tekemään yhteistyötä. Käytännössä USKOT-foorumin työ on kuitenkin konkreettisia asioita, edistämme julkaisutoimintaa ja uskonnonlukutaitoa, levitämme tietoa ja autamme ihmisiä eri tilanteissa.
Ihmisyyden ulkopuolelle ei saa sulkea ketään.
USKOT-foorumi on antanut lausuntoja esimerkiksi lakeihin, joilla on myös uskontoon liittyvä ulottuvuus. Tuoreimpana esimerkkinä on eläinten hyvinvointilaki, jota eduskunnan perustuslakivaliokunta käsitteli helmikuussa. Siinä linjattiin, onko juutalaisuuteen ja islamiin liittyvä teurastustapa yhä sallittu Suomessa.
Usein uskonnonvapaus on asia, joka kohtaa jonkin toisen vapauden tai oikeuden, kuten sananvapauden. Rajanveto on usein hankalaa.
– Esimerkiksi juuri tämä laki eläinten hyvinvoinnista on sellainen, josta on vähän hankala puhua fiksusti, koska siinä kaksi sinänsä hyvää asiaa ovat vastakkain, eläinten oikeudet ja uskonnonvapaus. Näissä asioissa tarvitaan uskontolukutaitoa.
Venäjän ortodoksikirkko on nyt poikkeus sääntöön
Eri uskontokuntien välinen säännöllinen yhteydenpito ja dialogi käynnistyi Heikki Huttusen mukaan vähän varovaisesti 2000-luvun alussa. Nykyään se on luontevaa ja sujuvaa.
– On pienen maan etuja, että yhteydet ovat hyvät, hän sanoo.
Uskontodialogissa lähtökohtana on, että kaikkien kanssa voidaan käydä dialogia. Vuonna 2022 maailma sai kuitenkin hyvän muistutuksen siitä, että joskus tätäkin periaatetta saattaa joutua miettimään uudelleen.
Kirkot, uskonyhteisöt ja uskonnolliset johtajat ympäri maailman ovat tuominneet tavan, jolla Venäjän ortodoksikirkko ja patriarkka Kirill ovat tukeneet Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Myös Suomen ortodoksinen kirkko on tuominnut Venäjän sotatoimet. Milloin yhteydenpito Venäjän ortodoksikirkon kanssa voisi olla taas mahdollista?
– Tämä on ristiriitainen asia. Ekumenian ja uskontodialogin ajatukseen kuuluu, että kaikkien kanssa pitää voida puhua ja dialogin mahdollisuuksiin pitää tarttua. Kun sota on päällä ja uskontoa käytetään tällä tavalla sodan motivaationa ja kuorrutuksena, se on vähän eri asia. Niin kauan kun sota jatkuu, on vaikea nähdä, mitä se dialogi voisi olla.
– Sinä päivänä, kun rauhanaloitteita tehdään, meidän pitää olla taas valmiita. Ihmisyyden ulkopuolelle ei saa sulkea ketään, Huttunen sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin kaupunki ja uskontokunnat vetoavat: jokaisella on oikeus elää Helsingissä ilman pelkoa, häirintää tai syrjintää
AjankohtaistaHelsingin kaupunki ja USKOT-foorumi julkaisivat 19. joulukuuta yhteisen vetoomuksen.
