Kirkon suurkeräyksessä käytetään monia keinoja kuten lipaskeräystä ja digitaalisia keräystapoja. Suurin osa keräyksen tuotosta kertyy erilaisista tapahtumista.
Yhteisvastuukeräys kasvatti tulostaan hienosti vuonna 2023 – keräyskulujen osuus edelleen korkea
Koronapandemian aiheuttaman sukelluksen jälkeen tulos on parantunut vuosi vuodelta.
Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräyksen tilintarkastettu kokonaistulos oli yli 2,6 miljoonaa euroa, tarkalleen 2 666 639,37 euroa. Kasvua edellisvuodesta oli yli 20 prosenttia. Keräystuoton kasvuun vaikutti erityisesti tapahtumien elpyminen koronavuosien jälkeen seurakunnissa, sillä suurin osa keräyksen tuotosta syntyy tapahtumavetoisesti. Lipas- ja listakeräys sekä digitaaliset keräystavat ovat myös käytössä.
Vuonna 2022 keräyksen bruttotuotto oli 2,2 miljoonaa euroa. Silloinkin kerättiin nuorille: tuotoilla autettiin pitkittyneen koronapandemian seurauksista kärsineitä lapsia ja nuoria. Ensimmäisenä koronavuonna 2020 tulos painui alle 2 miljoonan euron, kun se sitä ennen oli ylittänyt 3 miljoonaa euroa.
Yhteisvastuukeräyksen 2023 keräyskohteena oli väkivallan, konfliktien ja katastrofien keskellä elävät nuoret Suomessa ja maailmalla. Tuoton saavat Kirkon Ulkomaanapu, Aseman Lapset ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat.
Keräyskuluihin meni tuotosta 34 prosenttia eli runsaat 914 000 euroa. Keräyskohteisiin jaettava nettosumma on näin ollen 1 752 187,15 euroa. Se jaettiin seuraavasti: Kirkon Ulkomaanavulle 1 051 312,29 euroa (60 prosenttia nettotuotosta), Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnille 350 437,43 euroa (20 prosenttia) ja Aseman Lapset ry:lle 350 437,43 euroa (20 prosenttia).
Aseman Lapset ry käyttää osuutensa koulu- ja nuorisoväkivallan ehkäisemiseen ja vähentämiseen. Yhdistys auttaa selvittämään pitkittyneitä ja laajentuneita koulukiusaamistapauksia K-0 (kiusaaminen nolla) -toiminnan kautta sekä kouluttaa nuorisotyön ammattilaisia väkivallan ehkäisyn osaajiksi ja katusovittelun toteuttajiksi.
Aseman Lapset ry saa työhönsä 20 prosenttia viime vuoden keräyksen nettotuotosta.
Varainhankinnan erityisasiantuntija Ruut Lemmetyinen, miksi Yhteisvastuukeräyksen keräyskulujen osuus on noin korkea?
– Keräyskuluprosenttia nostivat muun muassa brändi- ja verkkosivu-uudistus, keräyksen tilitys- ja seurantajärjestelmän kehitystyö sekä yleinen hintojen nousu. Tavoitteemme on laskea keräyskulut lähemmäs 20 prosenttia, ja sen eteen tehdään työtä. Viime vuonna meillä oli Kirkkopalveluissa myös muutosneuvottelut.
– Rahankeräyksiä valvoo Poliisihallitus. Nykyisin se ei anna ohjeita keräyskuluprosentista, koska keräyksiä on valtava määrä ja ne ovat rakenteeltaan hyvin erilaisia. Yhteisvastuukeräys on kirkon vuosittainen hyväntekeväisyyskeräys, jonka takana on isoja organisaatioita ja paljon tekijöitä, joten kulujakin syntyy. Tuotamme paljon materiaalia seurakuntien käyttöön sekä valtakunnallisen kampanjan, jolla mahdollistetaan keräyksen laaja näkyvyys, Lemmetyinen sanoo.
Keräyksen toteuttavat Suomen 354 evankelis-luterilaista seurakuntaa. Jokainen tilittää keräystuottonsa Yhteisvastuukeräyksen toimistoon. Seurakunnillekin syntyy keräyskuluja, muun muassa pankkikuluja rahansiirrosta.
Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Roihuvuoren seurakunta aktiivisimpia kerääjiä
Yhteisvastuukeräyksen organisoi Kirkkopalvelut ry, ja jokainen seurakunta järjestää keräyksen omalla tavallaan valmiiden viestintämateriaalien pohjalta. Seurakunnat ovat hyvin erilaisia kooltaan ja voimavaroiltaan. Siksi Yhteisvastuukeräys käyttää tuloslaskennassa myös tunnuslukua tuotto per jäsen.
Pääkaupunkiseudulla Espoon tuomiokirkkoseurakunta teki huipputuloksen, 1,416 euroa per jäsen, yhteensä hieman yli 61 000 euroa. Helsingissä paras kerääjäseurakunta oli jälleen Roihuvuori, 1,294 euroa per jäsen eli yhteensä runsaat 22 000 euroa. Vantaan ykkönen oli Rekolan seurakunta, 0,782 euroa per jäsen, yhteensä noin 8 800 euroa. Myös Kauniaisten suomenkielinen seurakunta pääsi reippaasti yli euron, 1,163 euroa per jäsen ja yhteensä lähes 5000 euroa.
Alueiden eli hiippakuntien keskiarvot vaihtelevat Turun hiippakunnan noin 58 sentistä Oulun hiippakunnan eli koko Pohjois-Suomen 1,61 euroon. Hiippakuntien sisällä seurakuntien erot voivat olla suuria. Helsingin ja Espoon hiippakunnat sijoittuvat tälle välille (keskimäärin 0,852 ja 0,764 euroa per jäsen).
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Jäätynyt Banaani ja muut tiktokkaajat vauhdittavat Yhteisvastuu-tapahtumaa Espoossa
AjankohtaistaSoukan kappelin perinteisellä tapahtumalla kerätään varoja Yhteisvastuukeräykselle.
