Keräyspäällikkö, pappi Sami Lahtinen esittelee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi myytyjä pahvihahmoja Huopalahden kirkossa.
Yhteisvastuukeräyksen tuotto jäi kahteen miljoonaan – ”Keräyksellä nostetaan esille piilossa olevia ongelmia”
Korona-ajan positiivisiin ilmiöihin kuului Haagan seurakunnan kekseliäs toiminta, johon liittyivät pahviseurakuntalaiset ja keräyspäällikkö Lahtisen videot sosiaalisessa mediassa.
Viime vuoden Yhteisvastuukeräyksen tulos ylsi hieman yli kahteen miljoonaan euroon. Tulos, 2,01 miljoonaa euroa, oli hieman parempi kuin ensimmäisenä koronavuonna, jolloin se oli 1,996 miljoonaa euroa. Sitä edellisinä vuosina on päästy yli kolmen miljoonan euron, ja viimeksi vuonna 2013 keräys tuotti yli neljä miljoonaa euroa.
Keräyksen tuotto luovutettiin sen suojelijalle presidentti Sauli Niinistölle 31. tammikuuta. Niinistö avaa vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksen sunnuntaina 6. helmikuuta.
Viime vuonna kerätyillä rahoilla autetaan ihmisiä sekä Suomessa että ulkomailla. Suomessa Kirkon diakoniarahasto kohdentaa oman kymmenen prosentin osuutensa keräystuotosta ikäihmisten taloudelliseen auttamiseen ja elämänlaadun kohentamiseen.
Keräyksen toinen kotimainen kumppani on STEP-koulutuksen kokoama kansanopistoverkosto, joka tulee toteuttamaan ikäihmisille maksutonta digitaitojen opastusta lyhytkursseina syksystä 2022 alkaen. Opetusta on suunnitteilla 12 paikkakunnalle.
Kunkin seurakunnan keräystuotosta 20 prosenttia jää käytettäväksi ikäihmisten ahdingon helpottamiseen oman seurakunnan alueella.
Tuotosta 60 prosentilla tuetaan Kirkon Ulkomaanavun kohteissa tehtävää työtä maailman köyhillä katastrofialueilla. Varoilla autetaan katastrofien, konfliktien ja luonnonmullistusten aiheuttamissa hätätilanteissa hauraimpia yhteisöjä, vanhuksia ja perheitä.
– Olemme äärimmäisen kiitollisia siitä, että seurakunnat ja lahjoittajat korona-ajan keskelläkin uskoivat ja lahjoittivat Yhteisvastuuseen, Yhteisvastuukeräyksen organisoivan Kirkkopalvelujen varainhankinnan päällikkö Eija Kilgast kiittää.
Keräyspäällikkö Lahtisen Rakkauden projekti innosti
Yhteisvastuukeräystä on aiempina vuosina totuttu tekemään ovelta ovelle -keräyksenä, keräyslippailla ja seurakuntatapahtumilla. Ne ovat koronavuosina olleet aiempaa harvemmassa. Sen sijaan digitaalisten keräystapojen käyttö kaksinkertaistui vuoden aikana, ja monessa seurakunnassa keksittiin uudenlaisia tapoja kerätä.
Keräyksen hyväksi välitettiin vanhuksille kukkakimppuja, toteutettiin pakopelejä, valmistettiin linnunpönttöjä, sukkia ja suupalaa sekä pidettiin konsertteja etäyhteyksin
Helsinkiläinen Haagan seurakunta tempaisi historiansa suurimman tuloksen, yli 28 000 euroa, kun keräyspäällikkö Lahtisen eli pappi Sami Lahtisen Rakkauden projekti -videot levisivät sosiaalisessa mediassa. Haagassa myös Huopalahden kirkon tyhjät kirkonpenkit täyttyivät Yhteisvastuun hyväksi myydyillä pahvisilla seurakuntalaisilla.
Haagan seurakunta teki koko pääkaupunkiseudun parhaan tuloksen sekä rahassa että jäsenmäärään suhteutettuna. Vantaalla sekä euromääräisesti että jäsentä kohti paras oli Vantaankosken seurakunta. Espoossa euromääräisesti oli paras Espoon tuomiokirkkoseurakunta, jäsenmäärään suhteutettuna Espoonlahti.
Tulevassa kampanjassa on tulossa uutuutena muun muassa Instagramiin virtuaalinen digilipas.
Kun koronasta joskus päästään, niin onko enää paluuta entiseen aikaan ja entisenlaisiin keräystapoihin, vai pitäisikö keksiä uutta, kuten Haagassa?
– Koronaa edeltävään aikaan ei välttämättä enää palata. Vaikka listakeräykset ovat tuottaneet vielä melko hyvin vuonna 2019, koronan myötä niiden osuus on pudonnut murto-osaan. Tietysti kannattaa miettiä muita kohtaamisen muotoja. Tulevassa kampanjassa on tulossa uutuutena muun muassa Instagramiin virtuaalinen digilipas ja muutenkin kannattaa yhdistää lipaskeräystä sähköisiin keräysvälineisiin, Eija Kilgast sanoo.
Hänen mukaansa myös mediayhteistyötä voidaan lisätä ja etsiä kumppaneita. Toisaalta keräyksen vahvuus on sen laaja paikallinen toteutustapa, joten innovatiiviset paikalliset ideat ovat tervetulleita. Niissä kannattaa hyödyntää seurakuntalaisia aivoriihenä.
Vantaankosken seurakunnan diakoniatyöntekijä Auli Kekoni näyttää avustusruokakassia. Ikäihmiset hakevat seurakunnalta apua, kun heillä ei ole varaa ruokaan ja lääkkeisiin. Yhteisvastuukeräyksen tuotosta käytetään 20 prosenttia paikallisten seurakuntien auttamistyöhön. Kuva: Sirpa Päivinen
Ei aina niin mediaseksikkäitä asioita
Yhteisvastuukeräys on Eija Kilgastin mukaan uudistumassa ja erityisesti varainhankinnan osaamista on vahvistettu. Lyhyemmän aikavälin tavoitteena on ensin saavuttaa vuoden 2019 taso ja pyrkiä sen jälkeen kohti parempaa. Hän uskoo, että tämä voi onnistua. Vaikka Suomessa on paljon muitakin keräyksiä, Yhteisvastuulla on oma rooli niiden joukossa.
– Rahallinen tulos on vaikuttavuuden kannalta totta kai tärkeä. Toinen puoli Yhteisvastuukeräyksessä on aina ollut vaikuttaminen ja siten olemme kokoamme isompi keräys. Keräyksellä nostetaan esille piilossa olevia ongelmia, vaikeitakin asioita, jotka eivät aina ole niin mediaseksikkäitä, Kilgast kertoo.
Vaikuttamistyö tuottaa myös tulosta, esimerkkinä vaikka saattohoidon parantamiseen tähdännyt kampanja tai toisen asteen opiskelijoiden opiskeluvälineiden hankinta, joka toi esille eriarvoisuuden ja vaikutti lakimuutoksiin. Niinpä nytkin ikäihmisten digisyrjäytymisen tuominen esille vaikutti enemmän kuin se, mitä keräystuotolla voidaan saada aikaan.
Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan pitkittyneen korona-ajan seurauksista kärsineitä lapsia ja nuoria.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Yhteisvastuukeräys kasvatti tulostaan hienosti vuonna 2023 – keräyskulujen osuus edelleen korkea
AjankohtaistaKoronapandemian aiheuttaman sukelluksen jälkeen tulos on parantunut vuosi vuodelta.
