null ”Ammattiin ei voi oppia vain teoriassa” – Vaikka opettajat ja opiskeluhuolto tekevät parhaansa, osa opiskelijoista putoaa kelkasta

Hiusalan opiskelija Dolores Kallas laittaa kuraattori Sofia Joenpellon hiuksia Varian Hiekkaharjun yksikön opetushuoneessa. Oppilaitosdiakoni Lauri Wirtanen vaihtaa kuulumisia heidän kanssaan.

Hiusalan opiskelija Dolores Kallas laittaa kuraattori Sofia Joenpellon hiuksia Varian Hiekkaharjun yksikön opetushuoneessa. Oppilaitosdiakoni Lauri Wirtanen vaihtaa kuulumisia heidän kanssaan.

”Ammattiin ei voi oppia vain teoriassa” – Vaikka opettajat ja opiskeluhuolto tekevät parhaansa, osa opiskelijoista putoaa kelkasta

Koronarajoitukset vaikeuttavat ammattiin valmistumista, sillä työssäoppimispaikkoja on vaikea saada. Kun opiskelijoita ei tavoita koululta, tukea tarvitsevia on hankalampi löytää.

Parturi-kampaajaksi opiskeleva Dolores Kallas sanoo olevansa onnekas. Vaikka koronapandemia on tuonut opiskeluun omat hankaluutensa, hän on pystynyt tekemään oppimiseen olennaisesti kuuluvaa käytännön työharjoittelua alan yrityksessä.

Toki ensimmäiseen kahdeksan viikon työssäoppimisjaksoon piti puristaa monta näyttöä. Niistäkin Kallas selvisi, vaikka tilanne oli melko stressaava. Kaikilla hänen kurssikavereillaan ei ole ollut samanlaista onnea, mikä vaikeuttaa valmistumista.

Vuoden 2019 syksyllä opintonsa aloittanut Kallas aikoo valmistua ensi vuonna yrittäjäkurssin jälkeen. Hän uskoo joskus perustavansa oman kampaamon.

– Kun aloitin, koulunkäynti oli normaalia ja kursseja paljon koululla. Opiskelijat, opettajat ja asiakkaat koulun kampaamossa mahtuivat samaan tilaan. Välillä, kuten viime keväänä, piti opiskella pelkästään etänä kotona. Se oli raskasta ja oli viedä motivaation. Vaikka kuinka yritin kuunnella, kun opettajat puhuvat, nukahdin usein sohvalle, Kallas kertoo.

Nyt työtä tehdään turvavälein ja maskien kanssa. 

– Dolores Kallas

Kallaksen mukaan kampaajan työ on hänen unelma-ammattinsa. Koronarajoitusten vuoksi hän on harjoitellut esimerkiksi parranleikkuuta kotona poikaystävän parralla. Nyt hänellä on ihana työpaikka ja siellä hyvät ohjaajat sekä ihan oikeita asiakkaita.

– Asiakastyössä parasta on ihmisten kanssa juttelu ja sen miettiminen yhdessä, millainen kampaus laitetaan. Nyt työtä tehdään turvavälein ja yleensä maskien kanssa, paitsi parranleikkuussa asiakkaalla ei voi olla maskia, Kallas sanoo.

Dolores Kallas kertoo parturi-kampaajan työn olevan hänen unelma-ammattinsa.

Dolores Kallas kertoo parturi-kampaajan työn olevan hänen unelma-ammattinsa.

“Harvalla on mahdollisuus hitsata kotona”

Dolores Kallas opiskelee Vantaan ammattiopisto Varian Hiekkaharjun yksikössä. Variassa opiskelee vuosittain yli 6 000 opiskelijaa. Hiekkaharjussa opiskellaan parturi-kampaajan lisäksi muun muassa putkiasentajaksi, levyseppähitsaajaksi, kokiksi ja tarjoilijaksi. Kaikki ne ovat aloja, joissa työtaidot opitaan käytännössä.

– Monella alalla yksi iso ongelma on, että työssäoppimispaikkoja on vaikea saada. Missä harjoittelet, kun esimerkiksi ravintolat ovat kiinni? Harvalla on mahdollisuus hitsata kotona. Ammattiin ei voi valmistua vain teoriassa. Opettajat tekevät parhaansa ja koulu järjestää täsmäpajoja lomilla. Silti osalla valmistuminen viivästyy, ja osa miettii alanvaihtoa, kuraattori Sofia Joenpelto kertoo.

Oppilaitosdiakoni Lauri Wirtanen ja kuraattori Sofia Joenpelto juttelevat hiusalan opiskelijan Dolores Kallaksen kanssa Varian Hiekkaharjun yksikön käytävällä. Aikana ennen koronaa, oppilaitoksessa olisi päivisin ollut runsaasti väkeä. Nyt on hiljaista.

Oppilaitosdiakoni Lauri Wirtanen ja kuraattori Sofia Joenpelto juttelevat hiusalan opiskelijan Dolores Kallaksen kanssa Varian Hiekkaharjun yksikön käytävällä. Aikana ennen koronaa, oppilaitoksessa olisi päivisin ollut runsaasti väkeä. Nyt on hiljaista.

Ennen pandemiaa Joenpellon työssä painottui ongelmien ennaltaehkäisy. Sitä varten hän järjesti tapahtumia, ryhmätyöskentelyä ja työpajoja. Olennaista oli liikkuminen oppitunneilla ja käytävillä ”muina naisina”, jotta opiskelijoilla olisi mahdollisimman matala kynnys lähestyä häntä, mikäli he tarvitsisivat kuraattorin tukea ongelmiinsa.

– Nyt opiskelijoita näkee harvemmin koululla, joten tikusta asiaa on jäänyt pois. Etätapahtumia on jonkin verran esimerkiksi vastuuopettajien ryhmille. Vaikka yksilötapaamisia on myös koululla, ensisijaisesti tarjoan tällä hetkellä etätapaamisia. Opiskelijoiden tavoittaminen on ongelma ja opettajan rooli korostuu. Usein hän näkee ensimmäiseksi sen, että opiskelija tarvitsisi tukea, Joenpelto sanoo.

Joenpellon mukaan kaikkia opiskelijoita ei tavoiteta, vaikka opiskeluhuolto tekisi parhaansa. Alaikäisiin on helpompi säilyttää kontakti, jos ei muuten niin huoltajien kautta. Ammattiin opiskelijoissa on kuitenkin paljon aikuisia, myös keski-ikäisiä, eikä aikuisten opinnoista pudonneiden tavoittamiseen ole samanlaisia keinoja, saati resursseja.

Joenpellon mukaan osa opiskelijoista selviää etäopiskelusta hyvin, varsinkin ne, joille ryhmätilanteet ovat vaikeita. Osalle opiskelijoista tilanne voi johtaa siihen, ettei saa mitään aikaiseksi ja elämänhallinta menee sekaisin.

Onneksi tässä työssä saa kokea myös onnistumisia eli pystyy auttamaan opiskelijoita. 

– Sofia Joenpelto

Variassa on paljon maahanmuuttajia, ja jos kielitaito on puutteellinen, etäopiskelu on usein vaikeaa. Perheellisillä voi olla lapsia samaan aikaan etäkoulussa, mikä hankaloittaa keskittymistä. Moni nuori taas kärsii tilanteesta, jossa nuoruuteen liittyvät asiat jäävät kokematta.

– Onneksi tässä työssä saa kokea myös onnistumisia eli pystyy auttamaan opiskelijoita. Täytyy olla herkällä korvalla ja tehdä, minkä pystyy, Joenpelto sanoo.

Opiskelija Dolores Kallas, kuraattori Sofia Joenpelto ja oppilaitosdiakoni Lauri Wirtanen haukkaavat happea ulkosalla. Sisällä pidetään maskeja.

Opiskelija Dolores Kallas, kuraattori Sofia Joenpelto ja oppilaitosdiakoni Lauri Wirtanen haukkaavat happea ulkosalla. Sisällä pidetään maskeja.

Oppilaitosdiakoni miettii koronan jälkeistä aikaa

Hiekkaharjun ja Aviapoliksen yksiköiden oppilaita tukemassa on myös Tikkurilan seurakunnan oppilaitosdiakoni Lauri Wirtanen. Hän on keskustellut opiskelijoiden tilanteesta Sofia Joensuun kanssa ja huoli on yhteinen: miten tavoitetaan ne, jotka kaikkein eniten tarvitsisivat apua ja jotka ovat vaarassa pudota kelkasta.

– Olen Tikkurilan seurakunnan nuorisotyönohjaaja, jonka työajasta kaksi päivää viikossa on osoitettu oppilaitosyhteistyöhön. Olen oppilaita ja henkilökuntaa varten, kanssani voi jutella niin iloista kuin suruista. Nyt työ on haastavaa, koska opiskelijoihin on rajoitusten vuoksi vaikeaa saada yhteyttä, sanoo Wirtanen.

Wirtanen lisää, että suurin työsarka saattaa olla vasta edessäpäin. Kun pandemia jää taakse, nousevat esille monet sen tuomat ongelmat, jotka jäävät nyt pinnan alle. Silloin tarvitaan työotetta, jossa kierrellään koulussa ja kysytään, mitä sinulle kuuluu.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi