Lapset tutustuvat siihen, mihin kaverin perheessä uskotaan – espoolainen Hösmärin päiväkoti on malliesimerkki onnistuneesta katsomuskasvatuksesta
Varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuriopettaja Vita Linfast piirtää Ayisha Nazarin kanssa Kiekula-kahvilassa. Kahvila kokoaa yhteen vanhempia, lapsia ja päiväkodin henkilökuntaa.

Varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuriopettaja Vita Linfast piirtää Ayisha Nazarin kanssa Kiekula-kahvilassa. Kahvila kokoaa yhteen vanhempia, lapsia ja päiväkodin henkilökuntaa.

Lapset tutustuvat siihen, mihin kaverin perheessä uskotaan – espoolainen Hösmärin päiväkoti on malliesimerkki onnistuneesta katsomuskasvatuksesta

Päiväkodissa vietettiin YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikkoa muun muassa tutustumalla erilaisiin juhliin ja vierailemalla muslimien rukoushuoneella.

Uutisia lukiessa tuntuu siltä, ettei eri kulttuurien ja uskontojen rinnakkaiselo suju ihmiskunnalta kovin hyvin. Ehkä mallia pitäisi ottaa espoolaisesta päiväkodista? Espoon keskuksessa, Sunan ja Suvelan välimaastossa sijaitsevassa Hösmärin päiväkodissa on 112 lasta, jotka puhuvat 29 eri äidinkieltä. Suomea äidinkielenään puhuu noin 40 prosenttia päiväkodin lapsista.

Eri kulttuurit, uskonnot ja niiden esillä pitäminen sekä niihin tutustuminen ovat osa päiväkodin arkea. Päiväkodissa työskentelee myös kokoaikainen varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuriopettaja Vita Linfast.

– Olen vähän niin kuin nivel tai välittäjä lasten, vanhempien ja henkilökunnan välillä. Olen itsekin maahanmuuttajataustainen, Kazakstanista kotoisin, hän kertoo.

Yhteisymmärrysviikolla Hösmärin päiväkodissa oli esillä tavaroita, jotka liittyvät perheiden kulttuureihin ja uskontoihin.

Yhteisymmärrysviikolla Hösmärin päiväkodissa oli esillä tavaroita, jotka liittyvät perheiden kulttuureihin ja uskontoihin.

Hösmärin päiväkoti osallistui 3.–7. helmikuuta ensimmäistä kertaa myös YK:n yhteisymmärrysviikkoon, jolloin eri kulttuurit ja uskonnot olivat päiväkodissa erityisen paljon esillä. Ohjelmaan kuului muun muassa paneelikeskustelu, jossa vanhemmat kertoivat uskonnostaan, perheen tavoista ja juhlista. Viikkoa on ylipäätään toteutettu yhdessä vanhempien kanssa.

– Yksi äiti esimerkiksi kertoi lapsille tarinaa intialaisella kannadan kielellä ja lapset saivat piirtää sitä kuunnellessaan, Linfast kertoo.

Varsinkin 5-vuotias haluaa tietää

Kerran kuukaudessa Hösmärin päiväkodissa pidetään Kiekula-kahvila. Silloin lapset, vanhemmat ja henkilökunta kokoontuvat päiväkodin saliin juomaan kahvia ja mehua, syömään keksejä, tapaamaan toisiaan, leikkimään ja askartelemaan. Keskiviikkona 5.2. Kiekulassa ihmeteltiin, mitä kaikkea uskontoon ja kulttuuriin liittyvää tavaraa päiväkodin saliin oli teemaviikon ajaksi koottu.

Lasten ja henkilökunnan kotoa oli löytynyt esimerkiksi marokkolainen juhla-asu, Kokkolan kansallispuku, muslimien rukousmatto ja ortodoksien ikoni. Monelle vanhemmalle oli iloinen yllätys, että kotimaan lippu tai jokin tuttu esine oli päiväkodissa esillä.

Ollaan saatu aivan upeita kommentteja siitä, että wau, kiitos kun otatte nämä asiat huomioon.
– Vita Linfast

Vita Lindfastin mukaan vanhemmat ylipäätään arvostavat sitä, että lapset pääsevät tutustumaan eri uskontoihin ja kulttuureihin päiväkodissa.

– Ollaan saatu aivan upeita kommentteja siitä, että wau, kiitos kun otatte nämä asiat huomioon. Ihmiset ovat ylpeitä omasta taustaaan, Vita Linfast sanoo.

– On lapsen edun mukaista, että he kokevat, että vanhemmat ovat tervetulleita ja vanhempia arvostetaan. Myös se on tärkeää, että vanhemmat hyväksyvät päiväkodin ja että päiväkodissa ollaan kiinnostuneita kotiasioista, jatkaa varhaiskasvatusyksikön johtaja Sari Ahola.

Aholan mukaan uskontoa ja kulttuuria ei voi erottaa toisistaan.

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Minna Soukka-Karvonen ja varhaiskasvatusyksikön johtaja Sari Ahola juttelivat Kiekula-kahvilassa Natalia Mininan sekä tyttärien Marian ja Salman kanssa.

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Minna Soukka-Karvonen ja varhaiskasvatusyksikön johtaja Sari Ahola juttelivat Kiekula-kahvilassa Natalia Mininan sekä tyttärien Marian ja Salman kanssa.

Lasten kesken uskontoon ja kulttuuriin liittyvät asiat tulevat puheeksi hyvin konkreettisissa asioissa.

– He voivat vaikka puhua, että miksi sulla on tuo huivi tai miksi jollakin ei ole. Tai että äiti meni eilen kirkkoon, ja joku sai keksiä jossain uskonnollisessa juhlassa, Ahola kertoo.

Katsomuskasvatusta suunnataan erityisesti 5-vuotiaille.

– Silloin lapsi alkaa kysellä. Myös arvopohja muodostuu 5-vuotiaana, Vita Linfast perustelee.

Seurakunta antaa mentorointiapua

Uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton katsomuskasvatus on nykyään osa valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Jotkut päiväkodit ovat saaneet tähän mentorointiapua seurakunnista. Hösmärin päiväkodin katsomuskasvatuksen mentorina toimii lastenohjaaja Satu Vainio Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta.

Yhteisymmärrysviikolla hän on vetänyt Vita Linfastin kanssa tuokion, jossa tutustuttiin erilaisiin juhliin kuten kiinalaiseen uuteenvuoteen, muslimien ramadanin päättävään Id al-Fitr -juhlaan ja kristilliseen pääsiäiseen. Lapset saivat esimerkiksi värittää juhliin liittyviä kuvia.

Ayisha Nazar (vas) ja Arta Gashi sekä lapset Tea ja Leo Toni piirtämässä. Taustalla Joonas Drebs ja tyttärensä Lotte.

Ayisha Nazar (vas) ja Arta Gashi sekä lapset Tea ja Leo Toni piirtämässä. Taustalla Joonas Drebs ja tyttärensä Lotte.

– Aloitin yhteistyön tämän päiväkodin kanssa syksyllä. Käytännössä se on ollut sitä, että yhteistyössä kasvattajien kanssa suunnittelen, mitä katsomuskasvatus voisi olla, Vainio kertoo.

Vaikka mentori tulee luterilaisesta seurakunnasta, se ei tarkoita sitä, että yksi uskontokunta mitenkään erityisesti korostuisi päiväkodin katsomuskasvatuksessa. Kevään aikana lapset esimerkiksi vierailevat Espoon islamilaisen yhdyskunnan rukoushuoneella, ortodoksikirkossa ja Espoon tuomiokirkossa. Vanhempia on kutsuttu vierailuille mukaan tai ehdottamaan lisää kohteita. 

– Katsomuskasvatus on ennen kaikkea keskustelun herättämistä ja sellaisen ilmapiirin luomista, että omasta taustasta voi puhua. Se laajentaa ymmärrystä ja lisää sitä, että lapsen kotimaailma on tuttu myös varhaiskasvattajille, Vainio sanoo.

Varhaiskasvatusyksikön johtajan Sari Aholan mukaan katsomuskasvatuksen suurin hyöty ja opetus on se, että se rohkaisee kaikkia olemaan uteliaita ja ottamaan puheeksi, myös uskontoon ja kulttuuriin liittyviä asioita.

– Se mitä täältä voisi oppia, on, että toiselta voi kysyä suoraan. Kysy, älä oleta, Ahola sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi