– Ei ollut helppoa koota uskontokasvatusta käsittelevää kirjavalikoimaa, joka kattaisi Vantaalla asuvien perheiden katsomusten koko kirjon, erikoiskirjastonhoitaja Pauliina Eriksson sanoo.
Mikä menee maahan ja mikä taivaaseen, kun mummi haudataan? – kirjastosta löytyy apu, kun lapsi kysyy perimmäisiä kysymyksiä
Erikoiskirjastonhoitaja Pauliina Eriksson ja hänen työtoverinsa kokosivat kirjalistan, joka auttaa pienten lasten kasvattajia uskontoihin ja maailmankatsomukseen liittyvissä kysymyksissä.
Uskontoihin ja maailmankatsomuksiin liittyvää kasvatuskirjallisuutta ei ole tarjolla kovin paljon. Vantaalaisen Pointin kirjaston erikoiskirjastonhoitajat Pauliina Eriksson ja Marjut Lahtela huomasivat asian reilu vuosi sitten, kun Lahtela sai Vantaan seurakunnilta aihetta koskevan aineistopyynnön.
Vantaan seurakuntien kasvatusasiainsihteeri Iris Sotamaa pyysi kirjalistaa, joka auttaisi lasten vanhempia ja varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa toimivia ammattilaisia katsomuskasvatukseen liittyvissä kysymyksissä.
Pointin kirjasto oli aineistopyynnölle luonteva osoite, sillä kirjasto toimii kansainvälisen koulun yhteydessä, ja sitä käyttävät monenlaisista kulttuuritaustoista tulevat ala- ja yläkouluikäiset lapset. Pauliina Eriksson mainitsee, että yleisin kirjastossa käytetty kieli on englanti.
Vantaan kirjastot kuuluvat samaan Helmet-tietokantaan yhdessä Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kirjastojen kanssa. Kirjat liikkuvat joustavasti kaupunkien välillä, ja useimmiten asiakas saa haluamansa kirjan jopa viikon kuluessa.
– Ei kuitenkaan ollut helppoa koota kirjavalikoimaa, joka kattaisi Vantaalla asuvien perheiden katsomusten koko kirjon, Eriksson sanoo.
Kirjallisuuden kautta voi päästä hyvään keskusteluun lasten kanssa, kun vanhemmat etsivät omaa tapaansa vastata lapsen kysymyksiin.
Katsomuskasvatukseen liittyvien kirjojen kysyntä on Erikssonin kokemuksen mukaan melko vähäistä. Hän muistaa vain yhden tilanteen, jossa kirjaston asiakas kysyi häneltä lasten Raamattua. On kuitenkin tärkeää, että tarvittaessa sopiva kirja löytyy.
– Perheet ovat tässä asiassa varsin itsenäisiä. Ne vanhemmat, joille jokin katsomus on tärkeä, osaavat etsiä itse asiaa käsitteleviä kirjoja. Pääkaupunkiseudulla on myös paljon perheitä, joiden vanhemmat eivät kuulu kirkkoon tai uskontokuntaan, eivätkä koe näitä asioita tärkeiksi.
Oivalluksia sekä lapselle että vanhemmalle
Pauliina Eriksson toteaa, että uskonto tai maailmankatsomus ei elä tyhjiössä, vaan se on osa perheen elämäntapaa ja arkea. Pienen lapsen kysymykset ovat usein konkreettisia: kun mummi haudataan, mikä sinne maahan menee ja mikä menee taivaaseen?
– Kirjallisuuden kautta voi päästä hyvään keskusteluun lasten kanssa, kun vanhemmat etsivät omaa tapaansa vastata lapsen kysymyksiin hänen ikätasoaan vastaavalla tavalla. Lasten tietoaineistosta vanhempi voi löytää hyviä oivalluksia myös itselleen, Eriksson sanoo.
– Lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset löytävät kirjoista tietoa, joka auttaa heitä kunnioittamaan kaikkien perheiden tapoja ja perinteitä.
Saatuaan Vantaan seurakunnalta aineistopyynnön Eriksson ja Lahtela kokosivat 56 kirjaa sisältävän listan, joka sisältää sekä kasvatustyön ammattilaisille tarkoitettua kirjallisuutta että kuvakirjoja, joita vanhemmat voivat lukea kotona pienten lasten kanssa.
Listalta löytyy evankelis-luterilaista, katolista ja ortodoksista uskoa käsitteleviä kirjoja sekä islamia, buddhalaisuutta ja hindulaisuutta käsitteleviä teoksia.
– Viime vuosina erityisesti islamia käsittelevien kirjojen valikoima on täydentynyt. Listaa voisi päivittää vuosittain, sillä nyt näistä teemoista on ilmestynyt myös kouluikäisille sopivia uusia kirjoja.
Myös uskonnoton perhe löytää luettavaa
Myös uskonnottomissa perheissä lapset kysyvät isoja ja perimmäisiä kysymyksiä, mutta Pauliina Erikssonin ja Marjut Lahtelan kokoamalla listalla ei ole yhtään kirjaa, jonka lähtökohtana olisi uskonnoton maailmankatsomus. Eriksson ei ole varma siitä, olisiko sellaiselle tarvetta.
– Sellaisia kirjoja ei ehkä ole vielä olemassa, ja jos joku kirjoittaisi sellaisen, pelkään, että uskonnottomien perheiden vanhemmat kokisivat sen liian osoittelevaksi. Luulen, että heille riittää se tietomäärä, joka heillä on.
Eriksson lisää, että myös uskonnottomat vanhemmat löytävät tiensä kirjastoon, kun perhe kohtaa vaikean asian: lapsi sairastuu vakavasti, läheinen ihminen tai lemmikkieläin kuolee tai vanhemmat eroavat. Tällaisissa tilanteissa kirjaston tarjonnasta löytyy monia vaihtoehtoja, jotka sopivat vanhemman ja lapsen yhdessä luettaviksi.
Eriksson lisää vielä, että hän on huomannut kasvatuskirjojen valikoimassa yhden selkeän puutteen.
– Haluaisin nähdä lastenkirjan, joka ottaisi kantaa siihen, miten tiukoilla me tämän päivän vanhemmat olemme ja miten se näkyy lapselle. Usein osaamme vain arvailla, miten lapsi ottaa vastaan vanhempien jatkuvan kiireen ja sen, että äiti tai isä tekee paljon töitä. Tätä asiaa käsittelevä kirja voisi avata kotona hedelmällisen keskustelun.
Helmikuun alussa 30.1.– 5.2. vietetään uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikkoa. Viikon teemana on Edistänkö rauhaa.
Kirjastosta löytyy luettavaa, kun vanhempi pohtii uskontoon liittyviä asioita yhdessä lapsen kanssa.
Viisi kirjaa katsomuksista ja kasvatuksesta
Mennään jo naapuriin (Tammi 2017). Riina Katajavuori ja Salla Savolainen (kuvitus).
Kahdeksanvuotias helsinkiläistyttö Vellamo lähtee rimpauttelemaan ovikelloja pitkin pääkaupunkiseutua ja tutustuu reissuillaan uusiin ystäviin. Perheiden vanhemmat ovat alkujaan muualta saapuneita, mutta heistä on tullut suomalaisia. Kodeista avautuu uusien makujen, kielten ja kulttuurien maailma, jossa moni asia on silti ihan tuttua.
”Kirjassa näkyy kansainvälisyys. Tarinan henkilögalleriassa on sekä erilaisten uskontojen edustajia että ihmisiä, joilla ei ole omaa uskontoa”, Pauliina Eriksson sanoo.
Kirkkovuosi lasten kanssa (Lasten Keskus 2018). Eija Kattelus, Tarja Meijer, Satu Reinikainen ja Monica Viksröm-Jokela.
Kirja kertoo kirkkovuoden pyhistä, jotka kuvataan yhdeksänä koko aukeaman kuvana. Nykyperheen juhlanvieton keskeltä löytyy myös pyhän ulottuvuus. Kuvien yksityiskohtia seuraamalla avautuu lisää tietoa, tarinoita ja tekemistä.
”Tämä on joka kodin perusteos, jonka kanssa voi käsitellä lasten kanssa esimerkiksi sitä, miksi vietämme pitkäperjantaita. Myös uskonnoton perhe voi hyvin lukea tätä kirjaa avoimin mielin ja löytää siitä vastauksia lapsen kysymyksiin.”
Millainen on taivas? (Lasten Keskus 2021). Monica Vikström-Jokela ja Heli Pukki.
Missä taivas on? Minkälaista siellä on? Kertomus veneretkestä luo lapsentajuisen ja turvallisen kuvan elämästä ja kuolemasta, taivaasta, ikävästä ja jälleennäkemisestä.
”Kirja liittyy vahvasti evankelis-luterilaisen uskon taivaskäsitykseen ja jälleennäkemisen toivoon. Tämä kirja voi tuoda lohtua esimerkiksi silloin, kun lapsi on menettänyt isovanhemman.”
Lapsenkokoinen katsomuskasvatus (Lasten keskus 2021). Saila Poulter, Martin Ubani ja Arto Kallioniemi (toim.)
Kirja pohjautuu lokakuussa 2020 pidetyn tieteellisen symposiumin esityksiin. Niissä pohditaan, miten kasvattaa lasta tilanteessa, jossa uskonnot ja katsomukset ovat yhteiskunnassa aiempaa näkyvämpiä, mutta samalla perheiden arkinen kosketus niihin on yhä kirjavampaa.
”Kirjassa katsotaan tieteellisen tutkimustiedon ja käytännöllisen kokemuksen pohjalta, miten kulttuurien ja uskontojen keskellä luovitaan lapsen kanssa.”
Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetus (Tammi 2011). Katjamaria Halme ja Anita Vataja.
Kirja antaa teoreettisen perustan ja runsaasti käytännön ohjeita maahanmuuttajalasten ja heidän perheidensä kohtaamiseen. Kirja käsittelee muun muassa kielikasvatusta, uskontokasvatusta, kulttuurienvälistä vuorovaikutusta, kotoutumista ja kasvatuskumppanuutta.
”Uskon, että tämä kirja ei ole vanhentunut, vaikka sen julkaisemisesta on kulunut jo aikaa, vaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa työskentelevä saa siitä hyviä vinkkejä.”
Kommentit erikoiskirjastonhoitaja Pauliina Eriksson. Koko kirjalista löytyy tästä linkistä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Jos koti ja arki ei tue uskoa, rippikoulukaan ei kanna pitkälle, havaitsi professori Kati Tervo-Niemelä
HengellisyysNuori arvostaa aikuista, joka puhuu avoimesti uskonnosta ja näyttää esimerkillään, että usko voi olla kantava asia elämässä.
