null Kirkkojen tiukat koronarajoitukset lievenevät pääkaupunkiseudulla

Helsingin tuomikirkkoon mahtuu normaalisti istumaan 1 300 ihmistä, nyt sinne voidaan ottaa jumalanpalvelukseen viidesosa tästä eli 260 henkeä.

Helsingin tuomikirkkoon mahtuu normaalisti istumaan 1 300 ihmistä, nyt sinne voidaan ottaa jumalanpalvelukseen viidesosa tästä eli 260 henkeä.

Ajankohtaista

Kirkkojen tiukat koronarajoitukset lievenevät pääkaupunkiseudulla

Kirkkoihin voidaan nyt ottaa 50 henkeä ja isoissa kirkoissa viidennes normaalista väkimäärästä. ”Ihmisiä on jouduttu käännyttämään kirkkojen ovilta”, kertoo Helsingin hiippakunnan valmiuspäällikkö Satu Huttunen.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki maanantaina päätöksen, jonka mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin alueella voidaan sisätiloissa järjestää enintään 50 hengen yleisötilaisuuksia tai yleisiä kokouksia, kunhan yleisöllä tai osallistujilla on määritellyt istumapaikat. Määräys on voimassa 15. helmikuuta asti.

Aluehallintoviraston määräämät kokoontumisrajoitukset eivät kokoontumislain mukaan koske jumalanpalveluksia ja muita vastaavia toimituksia, jotka kuuluvat yhteisöjen uskonnolliseen toimintaan ja jotka järjestetään niiden omissa tiloissa. Niinpä hiippakunnat tekevät omat päätöksensä, jotka käytännössä hyvin pitkälle seuraavat Avin linjauksia.

– Teemme omat päätöksemme aina sen jälkeen, kun näemme, mikä kulloinenkin viranomaispäätös on. Yleensä pohjana on jo ennakkotietoja, mutta haluamme nähdä Avin päätöksen kokonaisuudessaan ennen kuin teemme omat ratkaisumme, Helsingin hiippakunnan valmiuspäällikkö Satu Huttunen kertoo.

Kirkkotilan koko vaikuttaa jumalanpalveluksen väkimäärään

Satu Huttunen toimii valmiuspäällikkönä oman toimensa eli Helsingin piispan erityisavustajan työn ohessa. Hän kuuluu Etelä-Suomen Aluehallintoviraston valmiustoimikuntaan ja sihteeristöön ja pitää yhteyttä myös Helsingin kaupungin ja sairaanhoitopiirin kanssa. Espoon hiippakunnan valmiuspäällikkö Aappo Laitinen ja Porvoon hiippakunnan valmiuspäällikkö Lars-Eric Henricson ovat myös tärkeitä yhteistyökumppaneita.

– Kaikki kolme hiippakuntaa toimivat saman sairaanhoitopiirin alueella, joten on hyvä valmistella päätöksiä yhdessä. Aluehallintovirasto on koko pandemian ajan kunnioittanut sitä, mitkä asiat kuuluvat meidän toimivaltaamme. Siellä nähdään kirkon arvo kansalaisten kriisinkestävyyden tukemisessa, Huttunen sanoo.

Espoon ja Helsingin hiippakunnat julkaisivat omat päätöksensä pian Avin päätöksen jälkeen. Niissä on sama 50 hengen raja yleisötilaisuuksilla kuin Avillakin. Aiemmissa päätöksissä raja oli 30 henkeä, joten nyt määrä hieman kasvoi.

Isoissa kirkoissa hiippakunnat sallivat hieman suuremman väkimäärän kuin Aluehallintovirastot yleisötilaisuuksissa. Ne perustelevat sitä muun muassa yhteiskunnan turvallisuusstrategialla, jonka mukaan uskonnollisille yhdyskunnille turvataan mahdollisuudet ylläpitää hengellistä toimintaa ja tukea ihmisten henkistä kriisinkestävyyttä.

Kirkkotiloihin, joihin mahtuu yli 250 henkeä, voidaan jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa eli häissä, kasteissa ja hautaan siunaamisissa, ottaa tästä päivästä alkaen enintään viidennes siitä määrästä ihmisiä, joka tilaan normaalisti mahtuu. Kun Helsingin tuomiokirkossa on istumapaikkoja 1 300, voidaan sinne ottaa nyt 260 henkeä.

– Edellytyksenä tälle on, että osallistujien turvallisuudesta huolehditaan tartuntatautilain mukaisesti eli tartunnan uhkaa pitää ehkäistä ihmisten sijoittelulla. Osallistujille suositellaan voimakkaasti kasvomaskin käyttöä rokotussuojan tasosta riippumatta ja käsihygieniasta huolehditaan, Huttunen kertoo.

Erityisesti hautaan siunaamisissa voidaan hänen mukaansa pastoraalisista syistä eli tilanteen mukaan joustaa osanottajamäärissä, jotta lähiomaiset pääsevät mukaan. Päätökset tästä tehdään paikallisesti.

Vantaan seurakunnat kuuluvat Helsingin hiippakuntaan, Kauniaisen seurakunta Espoon hiippakuntaan.

”Joudumme koko ajan miettimään, mikä on turvallista ja inhimillistä”

Seurakuntien muussa sisätiloissa tapahtuvassa toiminnassa, kuten esimerkiksi kirkkokonserteissa, voi 15.2. asti olla enintään 50 osallistujaa, jos kaikille osallistujille on määritellyt istumapaikat. Henkilömäärärajoitus tai istumapaikkavaatimus ei koske lasten ja nuorten harrastustoimintaa eli tässä määräykset ovat samat kuin Aluehallintovirastolla.

Millaista palautetta hiippakunta rajoituksista saa? Toivotaanko niiden kohta loppuvan?

– Varmasti kaikki toivovat sitä, että pandemia loppuisi ja rajoituksista päästäisiin. Erityisesti hautaan siunaamisista on tullut seurakuntalaisilta viestejä, että olisi tärkeää saada kaikki vainajan läheiset mukaan. Lisäksi eri puolilta hiippakuntaa, useista kirkoista, on tullut viestejä, että jumalanpalvelukseen kaipaavia ihmisiä on jouduttu rajoitusten vuoksi käännyttämään kirkkojen ovilta.

– Joudumme koko ajan miettimään, mikä on vastuullista ja turvallista ja mikä on inhimillistä. Erityisesti tämä koskee surevia omaisia, Satu Huttunen sanoo.

Huttusen mukaan monet kaipaavat messuun ja haluaisivat olla yhdessä pelkän suoratoiston seuraamisen sijasta.

– Tilanne nakertaa ihmisten jaksamista. Juuri siksi seurakuntia kehotetaan pitämään kirkkoja auki hiljentymistä, rukousta, pieniä ehtoollishetkiä ja keskusteluapua varten. Ovet auki on myös kirkon yhteisen strategian nimi, Huttunen muistuttaa.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.