null ”Lapseen ei saa kohdistaa minkäänlaista huonoa kohtelua” – lapsen oikeudet eivät edelleenkään toteudu Suomessa

Lapsioikeuden professori Suvianna Hakalehdon mielestä rippikoulu voisi olla paikka, jossa nuoret saavat tietoa omista oikeuksistaan. 

Lapsioikeuden professori Suvianna Hakalehdon mielestä rippikoulu voisi olla paikka, jossa nuoret saavat tietoa omista oikeuksistaan. 

”Lapseen ei saa kohdistaa minkäänlaista huonoa kohtelua” – lapsen oikeudet eivät edelleenkään toteudu Suomessa

Lasten elämässä olevat aikuiset eivät ole tarpeeksi hyvin perillä siitä, millainen lapsen oikeudellinen asema on.

Lapsen oikeudet eivät edelleenkään toteudu Suomessa niin hyvin kuin laki edellyttää, sanoo lapsen oikeuksiin erikoistunut Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professori Suvianna Hakalehto.

– Meillä on paljon upeaa lainsäädäntöä, mutta se ei voi toteutua, jos sitä ei tunneta, Hakalehto sanoo.

Lapsen oikeuksilla tarkoitetaan lainsäädännössä alaikäisille turvattuja oikeuksia. Ne ovat osittain samoja kuin aikuisten oikeudet, mutta lakiin on säädetty myös oikeuksia, jotka koskevat pelkästään lapsia ja nuoria. 

Vaikka YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 42 artiklassa on säädetty, että valtioilla on tiedottamisvelvollisuus lapsen oikeuksista, lasten elämässä olevat aikuiset eivät ole niistä riittävän hyvin perillä.

Sosiaalityön koulutuksessa tilanne on Hakalehdon mukaan parantunut viime vuosina, mutta varhaiskasvatuksen ammattilaiset, opettajat tai terveydenhuollossa työskentelevä henkilökunta eivät saa edelleenkään riittävästi koulutusta lapsen oikeudellisesta asemasta.

– He yrittävät varmasti tehdä parhaansa, mutta lakia ei voi noudattaa, jos sitä ei tunne.

Mitkä ovat lapsen oikeuksia?

Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Sopimukseen on kirjattu muun muassa seuraavat asiat:

– Kaikki alle 18-vuotiaat ovat lapsia.

– Lapsen oikeudet kuuluvat kaikille lapsille.

– Jokaisella lapsella on oikeus elämään.

– Lapsella on oikeus saada tietoa.

– Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä ­itseään koskevissa asioissa.

– Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta.

Lue lisää lapsen oikeuksista ­lapsenoikeudet.fi-sivustolta.

Myöskään huoltajille ei ole tarjolla tietoa lapsen oikeuksista.

– Esimerkiksi neuvolassa jaetuissa oppaissa kerrotaan imetyksestä, mutta tietoa lapsen oikeudellisesta asemasta ei tarjota missään, Hakalehto sanoo.  

Osa vanhemmista törmää ensimmäistä kertaa omiin juridisiin velvollisuuksiinsa vasta mahdollisessa avioerotilanteessa.

– Kun vanhemmat alkavat erotilanteessa miettiä asumisjärjestelyjä, kaivetaan esiin lapsenhuoltolaki ja huomataan, että siellä on säädetty, miten vanhempien pitäisi toimia erilaisissa tilanteissa ja miten he eivät saa niissä toimia. Tämä saattaa tulla yllätyksenä, Hakalehto sanoo. 

Myös lapsilla ja nuorilla on oikeus olla perillä omista oikeuksistaan. Hakalehto haluaa kuitenkin muistuttaa, että lapset eivät koskaan ole itse vastuussa siitä, että heidän oikeutensa toteutuvat, vaan vastuu kuuluu huoltajille ja lasten kanssa työskenteleville henkilöille.

– Lapsille opetetaan kyllä esimerkiksi se, että heillä on oikeus käydä koulua ja saada ruokaa, mutta oikeuksien loukkauksista ei puhuta.

Esimerkiksi YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksessa ei kielletä pelkästään henkistä tai fyysistä väkivaltaa.

– Lapseen ei saa kohdistaa minkäänlaista huonoa kohtelua, Hakalehto sanoo.

​​Moniin yhteiskunnallisiin epäkohtiin on vaikea puuttua, mutta Hakalehdon mukaan lapsen oikeuksien opettaminen eri tahoille olisi ­helppoa.

Lasten parissa työskentelevien koulutukseen tulisi lisätä tietoa lapsen juridisesta asemasta. Vanhemmille voisi välittää tietoa lapsen oikeuksista esimerkiksi opaskirjan muodossa neuvolassa, ja peruskouluun tulisi lisätä oikeuskasvatusta.

Kirkko voi Hakalehdon mielestä olla yksi taho, jonka kautta osa vanhemmista voisi saada tietoa lapsen oikeudellisesta asemasta.

– Ja rippikoulu voisi olla erinomainen paikka opettaa nuorille heidän oikeuksistaan.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: