Pk-seudun äänestäjille suhtautuminen samaa sukupuolta olevien vihkimiseen oli iso asia – monessa seurakunnassa vastakkainasettelu jyrkkenee
Mikko Malkavaaran mukaan ehdokaslistojen nimien ja tavoitteiden hämäryys haittaa äänestäjiä.

Mikko Malkavaaran mukaan ehdokaslistojen nimien ja tavoitteiden hämäryys haittaa äänestäjiä.

Pk-seudun äänestäjille suhtautuminen samaa sukupuolta olevien vihkimiseen oli iso asia – monessa seurakunnassa vastakkainasettelu jyrkkenee

Vaalien tulokset osoittavat myös, että kirkon luottamuselimet naisistuvat, toteaa dosentti Mikko Malkavaara.

Diakonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja, dosentti Mikko Malkavaaran mukaan seurakuntavaalien äänestyskäyttäytymisessä näkyy etenkin pääkaupunkiseudulla äänestäjien suhtautuminen samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen. Vaalitulos osoittaa, että aika monelle äänestäjälle ehdokkaan ja ehdokaslistan kanta tähän kysymykseen oli iso tekijä äänestyskopissa.

– Muualla Suomessa tämä kysymys ei ehkä ole niin iso, mutta monelle täällä pääkaupunkiseudulla elävälle se on.

Vaalitulos näyttää Malkavaaran mukaan siltä, että monessa pääkaupunkiseudun seurakunnassa polarisaatio jyrkkenee ja mielipide-erot tässä asiassa kasvavat ja ryhmät selkiytyvät.

Esimerkiksi Espoossa kirkkovaltuustoon saivat lisäpaikkoja sekä samaa sukupuolta olevien vihkimistä vastustavat että sitä kannattavat ryhmät ja Vantaalla kävi samoin. Joissakin seurakunnissa, esimerkiksi Helsingin Pitäjänmäessä, tämä kysymys jakaa seurakuntaneuvoston tiukasti kahteen leiriin.

– Kun ennen on tämäntapaisissa arvokysymyksissä yhteiskunnassa ollut helppoa olla harmaa ja väritön ja suostua enemmistön kantaan, niin nyt ollaan pontevasti omaa mieltä. Se tarkoittaa sitä, että väistämättä ollaan eri mieltä toisella tavalla ajattelevien kanssa. Tämä näkyy myös seurakuntavaaleissa entistä vahvemmin, arvioi Malkavaara.

Liberaali linja sai Helsingissä vaalivoiton

Malkavaaran mukaan Helsingin seurakunnissa näyttää siltä, että avioliittokysymyksessä liberaalimman linjan ehdokkaat saivat vaalivoiton. Tähän samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä kannattavaan ryhmään kuuluu Helsingissä vähintään kaksi kolmasosaa luottamushenkilöistä.

– Vaikka tämä on selvä enemmistö, ei Helsingissäkään vielä päästä siihen lukuun, joka asian läpimeno kirkolliskokouksessa vaatisi. Siellähän vaaditaan kolmen neljäsosan enemmistöä. Mielipiteet muuttuvat vääjäämättä vuosi vuodelta. Kannattaakin kysyä, onko kirkon järkevää linnoittautua suomalaisten yhä pienenevän vähemmistön kanssa samalle linjalle, vai olisiko aika pyrkiä tekemään väistämätön päätös mieluummin nopeasti kuin hitaasti, pohtii Malkavaara.

On tämä vähän hassu kirkko, kun tänne ei mahdu kuin yksi asia kerrallaan.
– Mikko Malkavaara

Malkavaaran mukaan tiukka jako tässä arvokysymyksessä vaikuttaa muihinkin asioihin. Esimerkiksi kirkolliskokouksessa kansliapäällikön valinnasta äänestettiin samalla tavalla kuin aiemmin avioliittoasiasta.

– On tämä vähän hassu kirkko, kun tänne ei mahdu kuin yksi asia kerrallaan, tuumii Malkavaara.

Toki käytännössä niin seurakuntaneuvostoissa kuin kirkkovaltuustoissa käsitellään ja puhutaan enimmäkseen ihan muista asioista. Joskus paikalliset erityiskysymykset herättävät myös äänestäjien intohimon. Niinpä Konneveden seurakunnan vaaleissa Keski-Suomessa äänestysprosentti kohosi yli viidenkymmenen, koska seurakuntalaiset halusivat kumota vanhan vallan.

– Siellä tuomiokapituli oli pannut viralta suositun kirkkoherran ja seurakuntalaiset äänestivät vaalivoiton niille ehdokkaille, jotka olivat hänen tukenaan.

Äänestysprosenttiin vaikuttaa kokemus mutkikkuudesta

Seurakuntavaalien alustava äänestysprosentti oli koko maassa 14,3 eli noin prosentin verran alhaisempi kuin viimeksi. Helsingissä ja Espoossa äänesti 11,3 ja Vantaalla yhdeksän prosenttia seurakuntalaisista. Espoossa äänestysprosentti laski, Helsingissä pysyi ennallaan ja Vantaalla nousi hieman.

– Äänestysprosentti on ollut pieni alusta asti eli siitä saakka, kun vuonna 1970 siirryttiin nykyiseen tapaan valita seurakuntien luottamushenkilöt. Kirkon jäsenmäärä ja samalla absoluuttisten äänestäjien määrä on myös laskenut ja väki passivoitunut, vaikka seurakunnat yrittävät parhaansa saadakseen äänestäjät liikkeelle. Uskon, että pääkaupunkiseudun vaalikampanja vaikutti edellä mainitun vastakkainasettelun lisäksi siihen, että noinkin moni kuitenkin äänesti.

Malkavaaran mukaan monien seurakuntalaisten kokemus varsinkin seurakuntayhtymissä, joissa äänestetään jäsenet sekä seurakuntaneuvostoihin että yhteiseen kirkkovaltuustoon, on se, että vaali on liian monimutkainen. Kun lisäksi ehdokaslistojen nimet ja tavoitteet ovat usein hämäriä, on vaikea äänestää. Toisaalta systeemiä on hankala muuttaa sillä paikalliset seurakunnat tarvitsevat seurakuntaneuvostot ja rahoista puolestaan päätetään kirkkovaltuustoissa.

– Ehkä asian voisi ratkaista se, jos valittaisiin vain kirkkovaltuusto, joka puolestaan nimittäisi kirkkoherrojen tueksi seurakuntaneuvostot, pohtii Malkavaara.

Luottamuselimet naisistuvat jo liikaakin

Hänen mukaansa näiden vaalien tulokset osoittavat sen, että papiston lisäksi myös kirkon luottamuselimet naisistuvat. Naisten osuus on valtakunnallisesti lähes 55 prosenttia. Espoossa naisia on hieman tätä enemmän, Helsingissä kaksi kolmesta valitusta ja Vantaalla seitsemän kymmenestä.

– Naisten esiinmarssi on toki hienoa, mutta parasta olisi, jos eri sukupuolet olisivat tasaveroisesti edustettuna. Käykö kirkossa samoin kuin koulussa, jossa miespuolisia opettajia on liian vähän. Tämä on asia, jota on syytä seurata. Toinen eri ryhmien äänen kuulumiseen liittyvä asia vaaleissa on, että huolimatta 16 vuoden äänioikeusiästä nuoria luottamushenkilöitä valittiin edelleen liian vähän.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi