null Alenevat työttömyysluvut eivät kerro koko totuutta – ”Kaikkein vaikein työttömyys kasvaa yhä”, sanoo Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski

Vaikka avointen työpaikkojen määrä on kasvanut, yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä pysyy korkealla. Heille ei tunnu löytyvän töitä. Kuva: Istock, kuvankäsittely Maija Saari 

Vaikka avointen työpaikkojen määrä on kasvanut, yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä pysyy korkealla. Heille ei tunnu löytyvän töitä. Kuva: Istock, kuvankäsittely Maija Saari 

Alenevat työttömyysluvut eivät kerro koko totuutta – ”Kaikkein vaikein työttömyys kasvaa yhä”, sanoo Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski

Yli kaksi vuotta työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä on 53 000. Heidän auttamiseensa ei tunnu nyt rahkeita riittävän. Osa ei todellisuudessa ole työkykyisiä.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreet luvut näyttävät kehittyvän parempaan suuntaan: työttömien määrä vähenee ja uusien työpaikkojen määrä kasvaa. Työttömiä oli elokuun lopussa 41 900 vähemmän kuin edellisvuonna. Tosin tilastokeskuksen luvut näyttävät toisenlaisilta. Sen mukaan työttömiä on nyt 8 000 enemmän.

Myös pitkäaikaistyöttömyys on vähenemässä, vaikka taso on yhä korkea. Pitkäaikaistyöttömiä oli TEM:n mukaan nyt 92 300, mikä on 19 400 vähemmän kuin edellisvuonna. Pääkaupunkiseudullakin pitkäaikaistyöttömyys väheni.

– Pitkäaikaistyöttömyys on hitaassa laskussa. Se, mikä eniten huolestuttaa, on yli kaksi vuotta työttömänä olleet, joita on koko Suomessa 53 000. Tämä kaikkein vaikein työttömyys kasvaa yhä, Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski sanoo.

Haapakosken sanoille löytyy tukea myös pääkaupunkiseudulta. Helsingissä yli kaksi vuotta työttömänä olleita oli nyt 18 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Vantaalla yli kaksi vuotta työttömänä olleita oli yli 6 000, kun ennen koronapandemiaa heitä oli 2 300. Espoossa luku on sentään laskenut vajaalla neljänneksellä.

– Osa työttömistä on jäämässä pysyvästi pois kelkasta. Tämä näkyy myös siinä, että vain noin seitsemän prosenttia pitkäaikaistyöttömistä saa työllisyyspalvelua. Siis 93 prosenttia ei ole missään työllistymistä tukevassa toiminnassa.

Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtajan Jukka Haapakosken mukaan osa työttömistä on jäämässä pysyvästi kelkasta. Uudet palvelumallit eivät auta heitä. Kuva: Työttömien keskusjärjestö

Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtajan Jukka Haapakosken mukaan osa työttömistä on jäämässä pysyvästi kelkasta. Uudet palvelumallit eivät auta heitä. Kuva: Työttömien keskusjärjestö

Haapakosken mukaan käytössä oleva pohjoismainen työvoimapalvelumalli pyrkii työllistämään nopeasti hiljattain työttömäksi jääneitä. Pitkään työttöminä olleet on unohdettu. Työllisyyden kuntakokeilun, jossa osa TE-toimistojen asiakkaista on siirretty kunnan palveluiden piiriin, resurssit eivät ole suhteessa asiakasmääriin.

– Yhtälö ei nyt ole pitkäaikaistyöttömien kohdalla kestävällä pohjalla.

Tosiasiallista työkyvyttömyyttä ei aina tunnisteta

Minkä vuoksi pitkäaikaistyöttömiä on tullut noin paljon ja keitä he ovat?

– Työttömyys lähti nousemaan pandemian aikana, eikä tuosta koronakuopasta ole kunnolla toivuttu. Ja kuten edellä kuvasin, pohjoismainen malli sitoo voimavaroja työttömyyden alkupäähän. Aktiivimallin aikana saatiin sentään aluksi aktivointiastetta nostettua. Sen ongelmat liittyivät siihen, että ihmisiltä leikattiin tukia, vaikka he olisivat yrittäneet työllistyä.

Jukka Haapakosken mukaan osa pisimpään työttöminä olleista on vaikeasti työllistettäviä.

– Se on heterogeeninen joukko, johon kuuluu myös ihmisiä, joilla on paljon haasteita. Osan koulutustaso on hyvin matala. Äskettäin juttelin työttömän miehen kanssa, joka oli käynyt kolme luokkaa kansakoulua ja ryhtynyt sitten metsuriksi.

Osalla on päihde- ja mielenterveysongelmia, joihin puolestaan on vaikea saada apua. Maahanmuuttajataustaisilla työttömillä voi olla ongelmia kielitaidossa tai sitten tilannetta voi hankaloittaa esimerkiksi naisen asema kulttuurissa: on oltu pitkään kotona ja vailla koulutusta. Yksi este voi olla se, että työllistyminen ei kannata, jos on velkoja ulosotossa.

– Suomessa on todella paljon ihmisiä, joilla on ulosotossa sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja, viime vuonna 663 000. Monella pitkäaikaistyöttömällä on suuret lääkekulut, Haapakoski kertoo.

Tuhannet ihmiset ovat pudonneet 300 sairauspäivärahapäivän jälkeen työttömäksi. Ihmeparantumista ei ole siinä yhteydessä tapahtunut.

Hän huomauttaa, että terveydenhuoltopalveluissa ei aina tunnisteta tosiasiallista työkyvyttömyyttä. Eli työttömyyskortistoissa on oikeasti sairaita ihmisiä.

– Tuhannet ihmiset ovat pudonneet 300 sairauspäivärahapäivän jälkeen työttömäksi. Ihmeparantumista ei ole siinä yhteydessä tapahtunut. Ainoa muutos heidän tilanteeseensa on se, mistä elanto saadaan, sekä velvoite hakea töitä. Tämän joukon perkaaminen vaatii lääketieteellistä asiantuntemusta. Yksi ongelma tässä on tapa, miten Kelan lääkärit tekevät työtä. He eivät ole nähneet henkilöä, vaan arvoivat tilanteen vain papereiden välityksellä, Haapakoski sanoo.

Ennakointi on vaikeaa, kun elää kädestä suuhun

Työttömillä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömillä on Jukka Haapakosken mukaan monenlaisia ongelmia myös palveluiden saatavuuden, ymmärrettävyyden ja maksullisuuden kanssa. Yksi niistä on se, että tällä hetkellä tuet katkeavat, kun henkilö siirtyy sairauspäivärahalta työttömyysturvalle. Käsittelyaikojen pituudet voivat johtaa siihen, että asiakkailla ei ole minkäänlaisia tuloja pitkiin aikoihin, ja sairauspäiväraha jätetään hakematta.

Toinen ongelma on se, että pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuki (20 pv/kk) ja toimeentulotuki (1 kk) maksetaan eriaikaisesti. Työttömälle tulee Työttömien keskusjärjestön ja Mikkelin hiippakunnan yhteisen kannanoton mukaan sen vuoksi kerran vuodessa tilanne, jolloin toimeentulotuen perusosa jätetään yhdeltä kuukaudelta maksamatta kokonaan.

– Työttömän pitäisi pystyä ennakoimaan tämä. Ennakointi on vaikeaa, kun elää muutenkin kädestä suuhun. Nämä tilanteet ovat työttömälle katastrofaalisia. Tämä on tuttua esimerkiksi seurakuntien diakoniatyöntekijöille, Jukka Haapakoski sanoo.

Hänen mukaansa näissä tilanteissa työttömän talous- ja elämänhallinta voi romahtaa. Joillekin voi tulla rahanpuutteen vuoksi jopa katkoksia lääkehoitoon.

Kaikille tarvitseville pitäisi turvata asiakaspalvelu kasvokkain.

Haapakosken mukaan ei ole kohtuullista, että asiakkaiden rahoja käytetään julkisiin palvelumaksuihin. Lakisääteisten oikeuksien turvaamiseen liittyvästä asioimisesta esimerkiksi viranomaisten julkisissa palvelunumeroissa ei hänen mielestään tule periä maksuja.

Kaikilla apua tarvitsevilla työttömillä ei ole verkkopankkitunnuksia tai digivälineitä tai myöskään valmiuksia hankkia ja käyttää niitä. Silloin asioiden hoitaminen netin kautta on mahdotonta. Kielitaidossa voi olla puutteita tai ihmisellä voi olla esimerkiksi lukihäiriö. Henkilökorttien hankkiminen on vähävaraisille asiakkaille haastavaa, sillä sitä ei tueta riittävästi.

– Kaikille tarvitseville pitäisi turvata asiakaspalvelu kasvokkain.

Moni työtön joutuu turvautumaan ruoa-apuun, ja nyt ruoasta on sielläkin pulaa. Kuva: Stelios Kirtselis/Ruoka-apu.fi

Moni työtön joutuu turvautumaan ruoa-apuun, ja nyt ruoasta on sielläkin pulaa. Kuva: Stelios Kirtselis/Ruoka-apu.fi

Eduskunnan joululahjarahoille löytyisi hyvä kohde

Ruoka-apua hakevien määrä näyttää nousevan koko ajan samalla, kun jaettavaa ruokaa on yhä vähemmän. Oletteko huolissanne ruoka-avun riittävyydestä?

– Kyllä olemme ja olemme pyrkineet viemään asiasta viestiä kansanedustajille. Jos eduskunnassa jaetaan niin sanottuja joululahjarahoja, tässä olisi hyvä kohde.

Jukka Haapakosken mukaan Työttömien keskusjärjestöllä on itselläänkin noin 50 jäsenyhdistystä, jotka jakavat ruoka-apua. Kaupoista ei enää riitä hävikkiruokaa samalla tavalla kuin ennen. Vielä isompi ongelma on pitkään säilyvän kuivamuonan puute, johon on vaikuttanut Euroopan Unionin elintarvikeavun lakkaaminen.

Seurakuntien diakoniatyötä Haapakoski kiittää. Hänen mukaansa diakoniatyöntekijät tekevät paljon ja monipuolisesti työtä työttömien eteen: auttavat joissain tilanteissa taloudellisesti, tukevat asioinnissa viranomaisten kanssa ja antavat henkistä ja myös hengellistä tukea niitä kaipaaville.

– Diakonia on nyt jo lujilla. Kirkossa tarvittaisiin lisää voimavaroja yhteiskunnalliseen työhön, Haapakoski sanoo.

Korjaukset 19.10. klo 9.30: Työmarkkinatuen maksatuksen päiviä on korjattu ja lisätty lähteitä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: